Keisarillisen Majesteetin Armollinen Ohjesääntö
läänin-vankihuoneille Suomessa.
Helsingissä; 14 p:nä Tammikuuta 1891.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itse-valtias, Puolanmaaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m Teemme tiettäväksi: että Me olemme nähneet hyväksi täten armossa vahvistaa seuraavan ohjesäännön läänin-vankihuoneille Suomessa:
1 Luku.
Läänin-vankihuoneitten tarkoituksesta sekä niiden hallinnosta ja hoidosta.
1 §.
Läänin-vankihuoneilla tarkoitetaan:
1:ksi) rikoksesta vangittujen henkilöitten säilyttämistä;
2:ksi) irtolaisuudesta vangittujen henkilöitten säilyttämistä;
3 :ksi) vankiusrangaistuksen toimeen panenmista, joko siihen on ehdottomasti tuomittu taikka sillä sakkoja suoritetaan; 4:ksi) velkavankiuteen tuomittujen henkilöitten säilyttämistä;
5:ksi kuljetusvankien suojaamista, jos kuljetus on sillä paikalla katkaistava:
6:ksi) niiden henkilöitten säilyttämistä, jotka ovat tuomitut semmoiseen yleiseen työhön, minkä 38 §:n mukaan armollisessa asetuksessa Maaliskuun 17 p:ltä 1879, joka koskee yleistä vaivaishoitoa, voipi poikkeustilassa läänin- vankihuoneessa suorittaa.
2 §.
Läänin-vankihuoneet ovat Senaatin Talous-osaston ylivalvonnan ja Prokuraattorin silmällä-pidon alaisia.
3 §.
Läänin-vankihuoneiden yleinen johto ja vaarinpito on Vankeinhoitohallituksen velvollisuutena.
4 §.
Läänin-vankihuoneiden erityinen vaarinpito on Kuvernöörien huolena, kunkin läänissänsä. Kuvernöörin tulee sen vuoksi:
valvoa, että vankihuoneelle määrättyä järjestystä noudatetaan...
6 §.
Läänin-vankihuoneen paikallinen ja lähin johto ja hallinto on sen johtokunnan ja johtajan eli tirehtöörin velvollisuutena, sen mukaan kuin tässä alempana sanotaan.
6 Luku.
Vangin vastaanottamisesta vankihuoneesen ja vankisuojien katsastamisesta.
29 §.
Älköön ketään vangiksi läänin-vankihuoneesen otettako, jollei asianomaisen viraston tai virkamiehen antamaa kirjallista käskyä siitä esiin tuoda.
Vanki älköön tuoko mukanansa lasta vankihuoneesen. Kuitenkin olkoon sallittu naisvangille, jolla on pienoinen lapsi, joka ei muualla saata nauttia elatusta ja hoitoa, pitämään lasta luonansa, kunnes se on tullut kahden vuoden ikään, jolla ajalla lasta elätetään kruunun kustannuksella. Mutta kun lapsi on täyttänyt kaksi ikävuotta, on se lähetettävä siihen kuntaan, missä äidillä on kotipaikka- oikeus.
30 §.
Niitä, jotka itse ilmoittautuvat vankihuoneella kärsiäksensä siellä rangaistusta, älköön vankihuoneesen vastaanotettako ennen kello 7 aamulla eikä jälkeen kello 8 ehtoolla.
31 §.
Kun vanki tuodaan vankihuoneesen, on kirjallinen tunnustaminen, että vanki on vastaan otettu, vangin kuljettajalle annettava. Vankia vastaan otettaessa pitää hänen passituksessaan tahi siihen kuuluvissa asiakirjoissa mainitut vaatteensa, rahansa ja tavaransa katsastettaman ja vastaan otettaman, jonka jälkeen myöskin siitä on kuitti säännöllisessä järjestyksessä vangin kuljettajalle annettava.
32 §.
Vankihuoneesen tullut uusi vanki on kohta sen läsnä ollessa, joka hänen on tuonut, taikka, jos vanki itse on saapunut, muun todistajan läsnä ollessa, ruumiinsa suhteen tarkasti tutkittava. Semmoisen tarkastuksen alaiseksi tulee kuitenkin tutkintovanki ainoastaan niissä tapauksissa, jolloin syytä on hankkia tietoa siitä, onko hänellä luonansa jotakin toisen omaa taikka semmoista, josta turvallisuus häntä kuljetettaessa taikka vankihuoneessa saattaa joutua vaaraan. Naisvangin tutkii naisvartia toisen todistajaksi kutsutun naisvartian, taikka, jos tämä on estetty, muun luotettavan naishenkilön läsnä ollessa.
33 §.
Mitä tarkastuksessa vangilta pois otetaan, kuin myös muu tavara, mitä vanki tuo mukanansa vankihuoneesen ja ei itse saa pitää hallussansa, on vangin läsnä ollessa arvioitava sekä kirjaan pantava ja asianomaisen vankihuoneen-virka- miehen kuitattava vangille annettavaan vastakirjaan, johon myös vanki todistetulla allekirjoituksellaan hyväksyy arvauksen. Tämä näin tavoin kirjaan pantu omaisuus on vangin vapauteen päästessä, vastakirjan takaisin antamista vastaan, hänelle jälleen annettava taikka, jos hän lähetetään toiseen vankihuoneesen, sinne häntä seuraava, jollei sitä ole sitä ennen tuomio-istuin tahi muu viranomainen haltuunsa ottanut. Rangaistusvangin rahojen kanssa menetellään niinkuin laissa siitä on erittäin säädetty.
Jos vanki, jota ei lyhyen ajan kuluessa edemmäksi lähetetä, tuo mukaansa omaisuutta, joka helposti pahenee taikka jota muusta syystä ei käy vankihuoneessa säilyttäminen, on semmoinen omaisuus vangin hyväksi myytävä.
34 §.
Kun vanki on tutkittu, on hän jos se katsotaan tarpeelliseksi ja hänen terveyden tilansa sen sallii, käytettävä kylvyssä tahi pakoitettava pesemään ruumiinsa ja sitte pantava siihen huoneesen, jossa hän tulee säilytettäväksi ja joka sitä ennen pitää oleman tarkasti tutkittu.
35 §.
Rangaistus- ja tutkintovankeja sekä velkavankeja vankisuojaan pantaessa noudatetaan, mitä yleinen laki näiden vankien erillään pitämisestä säätää. Myöskin irtolaisuudesta vangitut ovat parhaiten yksityishuoneessa säilytettävät.
Jollei erinäistä huonetta muuta vastasaapunutta vankia varten ole saatavissa, pitää kuitenkin aina noudatettaman:
1) ettei vankeja eri sukupuolta milloinkaan säilytetä samassa huoneessa;
2) että vangit, niin paljon kuin mahdollista, eroitetaan toisistaan niitä eriluokkia myöten, joihin he kuuluvat;
3) että erittäin nuoria ja vähemmän turmeltuneita vankeja aina pidetään erillään semmoisista vangeista, joiden katsotaan saattavan tehdä toisiin vahingollista vaikutusta; sekä
4) että samaan huoneesen ennemmin pannaan kolme kuin kaksi vankia.
36 §.
Vankia pantaessa hänelle osoitettuun huoneesen, on hänelle ilmoitettava, mitä hänen tulee noudattaa, sekä myöskin huomautettava, että hänen huoneensa seinään on kiinnitetty tiedonanto siitä.
37 §.
Ovea jokaiseen vangin huoneesen pitää, kun vankia siellä säilytetään, aina pidettämän suljettuna, jollei huoneen puhdistaminen tahi muu välttämätön syy joskus vaadi sen avoinna pitämistä.
Vankien huoneet ovat joka päivä tarkastettavat, ja on silloin tyystin katsottava, että akkunaristikot, ovet, lukot, katot, seinät, laattiat, tulipesät ja huonekalut sekä ne kahleet, joilla vanki ehkä on varustettu, ovat eheät, kuin myös, ettei vangit vuoteihinsa tahi muualle huoneessa ole kätkeneet esineitä, mitkä saattavat edistää karkaamista tahi joita vangit eivät muuten saa pitää hallussansa. Semmoisesta tarkastuksesta saattaa kuitenkin vanki, johtajan määräyksestä, päästä vapaaksi, jos johtaja on vakuutettu, ettei järjestys ja turvallisuus vankihuoneessa sen kautta joudu vaaraan. Milloin turvallisuuden suhteen vankihuoneessa sitä katsotaan tarpeelliseksi, voidaan vangin pitovaatteet yöksi ottaa häneltä pois.
Jokaisesta vangin huoneesta pitää käydä kellon nuora tahi muu sen-kaltainen laitos, jonka avulla vanki saattaa kutsua apua sairauden tapauksessa tahi muun pakoittavan tarpeen vaatiessa.
Vankien huoneissa pitää aina puhtauden ja järjestyksen vallitseman, ja ovat ne vähintäin kerran viikossa kuurattavat. Tarpeellista ilman vaihtoa pitää vankien huoneisiin hankittaman ja lämpömäärä niissä pidettämän, niin paljon kuin mahdollista, säännöllisenä.
7 Luku.
Yleisiä määräyksiä siitä, mitä vankien tulee noudattaa, ja mitenkä sekä tutkinto- että rangaistusvankeja ynnä muita vankeja on kohdeltava.
38 §.
Jokaisen vangin tulee tarkasti noudattaa vankihuoneessa vallitsevaa järjestystä sekä hänelle erittäin annettuja sääntöjä ja määräyksiä. Vangin pitää osoittaman vankihuoneen virkamiehille ja palvelusväelle kunnioitusta ja kuuliaisuutta. Hänen tulee käyttää itseänsä kohteliaasti ja siivosti sekä kaikkia vankihuoneessa olevia virkailijoita että niitä henkilöitä kohtaan, joiden sallitaan käydä hänen luonansa, kuin myös niitä kanssa-vankeja kohtaan, joiden yhteyteen hän joutuu.
Vangin pitää välttämän: kaikkea vahingon tekoa vankius- huoneissa ja niihin kuuluvissa huonekaluissa sekä niiden käyttämisessä noudattaman puhtautta ja siisteyttä. Vankihuoneen kalustoa, työaineita ja työkaluja sekä kaikkia muita esineitä, joita vanki käyttää, tulee hänen pidellä asianmukaisella varovaisuudella ja huolella sekä karttaa tuottamasta vankihuoneelle vahinkoa, joka kaikessa tapauksessa on sen korvattava, joka sen on matkaan saattanut.
Vangin on kielletty:
1) ilman johtajan luvatta koettamasta päästä jonkunlaiseen yhteyteen vankien kanssa, jotka ovat sioitetut muihin huoneisiin tahi vankihuoneen ulkopuolella olevain henkilöitten kanssa;
2) ilman luvatta lähtemästä hänelle asunnoksi osoitetusta vankiushuoneesta taikka hänelle työtää tahi muuta tilaisuutta varten erittäin määrätystä paikasta;
3) harjoittelemasta kortti- tai uhkapeliä;
4) nauttimasta juovuttavaa juomaa;
5) polttamasta ja myöskin ilman erinäistä lupaa purekselemasta tupakkaa; kuin myös
6) pitämästä hallussansa muita esineitä kuin niitä, joiden pitämiseen hallussaan hänelle on erittäin lupa myönnetty.
Vangin pitää, jollei hän johtajan määräyksestä ole siitä vapautettu, merkin annettua nouseman vuoteeltaan kello 6 aamulla ja menemän levolle kello 9 ehtoolla, jolloin vangin, jota kopissa säilytetään, myöskin tulee sammuttaa tuli siellä, jollei muuta määräystä siitä ole erittäin annettu.
Vangin pitää joka aamu, kohta noustuansa, pesemän kätensä ja kasvonsa, kampaaman hiuksensa ja pukeman päällensä.
Vangin pitää; jollei johtaja ole häntä siitä vapauttanut, joka aamu itse järjestämän vuoteensa ja siivooman huoneensa sekä puhdistaman ja järjestämän kaluston siinä.
39 §.
Vanki on pakoitettava noudattamaan suurinta mahdollista puhtautta ja siisteyttä sekä varustettava siihen tarpeellisilla neuvoilla. Vähintäänkin kerran viikossa pitää vangin saada kylpy.
Jos miesvankia pidemmän aikaa pidetään vankihuoneessa, niin on katsottava, että hänen hiuksensa ja partansa keritään niin usein kuin tarpeellista on.
Jokaista läänin-vankihuonetta varten yleisillä varoilla hankittava riittävä varasto vaateparseleja, annettaviksi semmoisten vankien käytettäviksi, joilta puuttuu soveliaita omia vaatteitta taikka jotka eivät saa niitä pitää.
Huolta on pidettävä siitä, että vankien vaatteet ovat puhtaat ja säännöllisessä kunnossa. Jos likaisia ja kuluneita vaatteita joita vanki tuopi mukanansa vankihuoneesen, siellä käypi puhdistaminen ja korjaaminen, on se tehtävä.
Jokaisen vangin, jonka ei ole myönnetty käyttämään omia sänkyvaatteitansa, tulee valtiovaraston kustannuksella saada vuode ynnä siihen kuuluvat tarpeelliset sänkyvaatteet.
Tarkempia määräyksiä niiden vaateparselien ja sänky- vaatteitten luvusta ja laadusta, joilla vangit yleisillä varoilla ovat varustettavat, antaa Vankenhoito-hallitus, noudattamalla, että vaateparselit tehdään yhtäläisiä kaikille vangeille samaa sukupuolta ja etteivät kustannukset käy yli sen, mitä menosäännössä sitä varten on määrätty.
Vanki on yleisillä varoilla varustettava terveellisellä ja tarpeellisella ravinnolla. Ravinnon laadun, määrän ja ainekset säätää Senaatti, Vankeinhoitohallituksen ehdotuksesta ja sittekuin Lääkintöhallitusta on kuultu, erittäin antamalla ruokajärjestyksellä, jossa myöskin määrätään ateriain luku ja tunnit. Säädetyssä ravinnossa saapi vankihuoneen lääkäri sairauden tapauksissa määrätä niitä muutoksia, joita hän katsoo tarpeen vaativan.
Velkavangin ruoanpidosta ja sen korvauksesta kruunulle säädetään yleisessä laissa.
Jokaiseen huoneesen, niissä vankia säilytetään, pitää joka aamu ja ilta pantanian tarpeellinen määrä raikasta juomavettä.
Jokaista vankia, joka ei ole ulkotyössä taikka kurinpito- rikoksesta sioitettu yksinäiseen huoneesen taikka suljettu pimeään koppiin, on, milloin hänen terveyden tilansa sitä myöntää, pidettävä vähintäänkin puolen tuntia joka päivä liikkumassa vankihuoneen pihalla.
Jokaisessa läänin-vankihuoneessa pitää hyödyllistä työn- tekoa järjestettämän ja sitä varten tarpeellisia työkaluja hankittaman. Niitä vankeja, jotka ovat velvolliset työhön, on pakoitettava ahkeraan työntekoon yhtäpitäväisyydessä sen kanssa mitä laki ja tämä ohjesääntö määräävät. Niin paljon kuin asianhaarat myöntävät, on myöskin muille vangeille, jotka itse haluavat työtä tehdä, tilaisuutta siihen valmistettava.
Vanki olkoon oikeutettu lukemaan ja kirjoittamaan sekä olemaan kirjevaihdossa sukulaistensa ja muiden vanki- huoneen ulkopuolella olevain henkilöiden kanssa ja ottamaan heitä vastaan, sen mukaan kuin laki ja tämä ohjesääntö siitä tarkemmin säätävät.
Ensimmäisessä käynnissä sairasten luona siitä kuin vanki on vankihuoneesen saapunut, pitää lääkärin hänen tutkiman, ja tulee lääkärin sitte johtajalle ilmoittaa, onko vangin terveydentilan vuoksi erinäisiä määräyksiä hänen kohtelunsa suhteen tarpeen.
Sairauden tapauksessa tulee vangin saada valtion kustannuksella nauttia hoitoa ja lääkkeitä, ja on hänen kanssaan meneteltävä lääkärin osoitusten mukaan, noudattamalla, niin paljon kuin mahdollista, vangituista muuten voimassa olevia määräyksiä. Jos sairaus on sitä laatua, että lääkäri katsoo vankia ei voitavan hoitaa vankihuoneessa, muutettakoon hän toiseen paikkaan, jossa tarpeellinen hoito ja vartioiminen saattaa tulla hänelle osaksi.
Älköön keneltäkään vangilta kiellettäkö tarpeellista sielun hoitoa. Jokaisessa vankisuojassa pitää, milloin vankia siellä säilytetään, oleman yksi uusi testamentti, virsikirja ja yksi erittäin vangeille soveltuva hartauskirja.
Jos vanki haluaa puhutella jotakuta vankihuoneen yli asetettua virkamiestä, kun semmoinen käy vankihuoneella, on hänelle tilaisuus siihen valmistettava.
Perustettuja valituksia saapi vanki tehdä suusanalla tahi kirjallisesti johtokunnalle tai johtajalle, taikka myös niille virastoille ja virkamieliille, joilla on katsonta ja tarkastus- valta vankihuoneen yli.
40 §.
Liittyen yleisen lain määräyksiin tutkintovankien kohtelemisesta ovat seuraavat ohjeet noudatettavat:
Tutkintovangin hiukset ja parta ovat, niin pitkälle kuin tarpeellinen puhtaus sen myöntää, pidettävat samassa muodossa kuin ne olivat vankia otettaessa vankihuoneesen.
Tutkintovangin, joka vankihuoneesen tuo mukanansa omat siistit vaatteet taikka saattaa itsellensä semmoisia hankkia, on valta niitä vankihuoneessa käyttää.
Jos tutkintovanki saattaa varustaa itsensä omilla sänkyvaatteilla, olkoon se hänelle luvallista, kun ne ovat puhtaat ja kunnolliset.
Milloin tutkintovanki itse hankkii itsellensä ravintoa, niin älköön se kuitenkaan käykö yli kohtuullisen nautinnon rajoja. Ruoka, jonka tutkintovanki saa muualta kuin vanki- huoneesta, on tarkasti tutkittava, sen selville saamiseksi ettei siinä salata mitään, joka saattaa olla haitaksi tutkimisen menolle tahi vangin luotettavalle säilyttämiselle.
Tutkintovangin, joka itse hankkii itsellensä valaistusta, olkoon johtajan määräyksestä sallittu käyttää valoa jälkeen säädetyn sammutus-ajan.
Tutkintovangin voidaan sallia, johtajan määräyksestä, nousta aamulla myöhemmin ja mennä ehtoolla levolle myöhemmin, kuin päiväjärjestys vankihuoneesa määrää, jollei vankihuoneessa tarpeellista hiljaisuutta sen kautta häiritä.
Tutkintovanki voidaan poikkeustapauksissa, johtajan määräyksestä, vapauttaa velvollisuudesta itse siivoomaan ja puhdistamaan huonettansa ynnä siihen kuuluvaa kalustoa.
Älköön tutkintovankia käytettäkö muihin taloustöihin, kuin mitä lähinnä edellisessä kohdassa mainitaan. Käytävien, portaitten, kellarien, konttorien tahi muun paikan puhdistamiseen vankihuone-rakennuksessa, jossa vankia ei säilytetä, voidaan kuitenkin tarkan katsonnan alaisena käyttää tutkintovankia, jota ei pidetä vaarallisena ja joka on ilmoittanut olevansa siihen taipuvainen.
Mitä tutkintovangille tulee palkkaa vapaaehtoisesta työstä, saapi hän käyttää joko hankkiakseen itsellensä niitä etuja vankihuoneessa, jotka lain ja tämän ohjesäännön mukaan ovat sallitut, taikka avuksi omaisillensa, taikka myös muulla laillisella tavalla.
Tutkintovangin sallittakoon, johtajan harkinnon mukaan, hankkia itselleen sanomalehtiä ja aikakauskirjoja sekä myös muita kirjoja kuin niitä, joita hänelle vankihuoneen kirjastosta käypi lainata.
Milloin tutkintovangit ottavat osaa jumalanpalvelukseen, kuin myös muuten näiden vankien kohtelemisessa, on aina noudatettava, että heitä, niin paljon kuin mahdollista, pidetään erinänsä toisistaan ja muista vangeista.
Jos tutkintovanki tuomitaan kärsimään vapausrangaistusta, joka on samassa vankihuoneessa toimeen pantava, on hän sioitettava toiseen vankisuojaan kuin se, missä häntä tutkintovankina säilytettiin.
Mitä tässä luvussa on säädetty tutkintovangista, sovellettakoon myöskin niihin henkilöihin, jotka ovat vangitut irtolaisuudesta. Kuitenkin käytettäköön viimeksi mainittuja vankeja kaikkiin talous-askareihin vankihuoneessa.
41 §.
Rangaistusvangin työ-aika on säännöllisesti 11 tuntia päivässä, siihen kuitenkin luettuna se aika, mikä kuluu uskonnon- ja muun kouluopetuksen antamiseen. Päivänä ennen sunnuntaita ja juhlapäivää lakatkoon kuitenkin työ ehtoolla tuntia varhemmin kuin tavallisesti.
Seikkaperäisen päiväjärjestyksen, joka koskee työ-aikaa ja loma-aikaa aterioita varten ynnä muuta, antaa, vankihuoneen johtokuntaa kuultuansa, Vankein- hoitohallitus.
Älköön rangaistusvanki työtunteina olko joutilaana tahi, paitsi sairauden tapauksissa, saako käyttää vuodettansa lepoon päivällä. Vuoteen pitää muuten oleman niin laitetun, että sen voi päiväksi nostaa seinää vastaan ja lukita siihen kiinni tahi muulla tavalla estää sen käyttämistä.
Rangaistusvankeja, joita pidetään yksinäisessä huoneessa, on pidettävä työssä itsekutakin kopissaan, eikä laskettava sieltä pois, paitsi milloin osan ottaminen jumalan- palvelukseen ja koulu-opetukseen, liikunto ulko-ilmassa tahi jokin muu toimi välttämättömästi vaatii heidän ulosottamistansa sieltä. Niistä huoneista,joissa muut rangaistusvangit saavat olla työssä, aterioimassa, vapaahetkinä ja öisin, määrää johtaja yhtäpitäväisesti sen kanssa, mitä laki siitä säätää.
Kaikkiin vankihuoneen taloustöihin on rangaistusvanki velvollinen, johtajan osoituksesta, osaa ottamaan.
Senaatti määrää, Vankeinhoitohallituksen ehdotuksesta, ne perusteet, joiden mukaan säästörahoja on rangaistusvangille hyväksi luettava, ynnä niiden määrän, kuin myös niiden osastojen eli luokkain luvun, joihin ehdottomaan vankeus- rangaistukseen tuomitut vangit ovat jaettavat, ja antaa myöskin tarkempia määräyksiä siitä, kuinka nämät osastot ovat toisistansa eroitettavat.
42 §.
Mitä laissa ja tässä ohjesäännössä säädetään rangaistus- vankien kanssa menettelemisestä, sovelletaan myöskin niihin vankeihin, jotka lääninvankihuoneessa suorittavat yleistä työtä. Kuitenkin olkoon viimeksi mainittuun luokkaan kuuluva vanki aina velvollinen tekemään työtä kruunun hyväksi, jolloin ei mitään säästö-rahaa hänen laskuunsa kirjoiteta.
43 §.
Säännökset laissa ja tässä ohjesäännössä tutkintovankien kanssa menettelemisestä ovat myöskin sovellettavat velkavankeihin.
Älköön velkavankia vastoin hänen tahtoansa säilytettäkö kopissa eikä yhdessä muunlaatuisten vankien kanssa.
44 §.
Kuljetusvangin kohtelemisesta olkoon voimassa, mitä laki ja asetukset ynnä tämä ohjesääntö siinä suhteessa määräävät siitä lajista vankeja, mihin kuljetus-vanki kuuluu.