Pöytäkirja, laadittu Suomen Suuriruhtinanmaan yhdeksänsiä yleisiä Valtiopäiviä lopetettaissa Keisarillisen Linnan valtiosalissa Helsingissä 28 p:nä Toukokuuta 1891.
Suomenmaan Kenraalikuvernööri, Kenraaliadjutantti, Jalkaväen-kenraali Kreivi Feodor Heiden, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas Armossa oli valinnut ja määrännyt Keisarillisen Majesteetin puolesta lopettamaan Valtiopäivät ja laskemaan Suomen Valtiosäädyt kotiinsa, tuli, Hänen Majesteettinsa Armollisimmasti vahvistamain Valtiopäiväin lopettajaisjuhlamenojen mukaan, oltuansa läsnä jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolainkirkossa, kaksikymmentä minuuttia ennen kello yhtä päivällä valtiosaliin, jolloin Kenraalikuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi Valtiopäiväin Juhlamenoin-ohjaaja ja hänen Apulaisensa;
2:ksi Senaatin Prokuraattori ja Jäsenet, kaksi aina rinnakkain;
3:ksi Senaatin Talous- ja Oikeus-osaston Vara-esimiehet; sekä hänen jälessänsä
4:ksi Kenraalikuvernöörin seurueeseen kuuluvat henkilöt.
Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikais-säädyt Puhemiehinensä olivat, oltuansa läsnä jumalanpalveluksessa Nikolainkirkossa, ennen Kenraalikuvernöörin tuloa valtiosaliin, sinne kokoontuneina.
Saliin tultuansa asettui Kenraalikuvernööri valta-istuimen portaiden viereen.
Keisarillisen Senaatin Oikeus- ja Talous-osaston Vara-esimiehet sekä Senaatin Jäsenet ja Prokuraattori kuin myös Kenraalikuvernöörin seurueeseen kuu-luvat henkilöt kävivät heille määrätyille sijoille.
Sen perästä astuivat esiin Maamarsalkki, Salaneuvos Viktor von Haartman ja muiden Säätyjen Puhemiehet: Arkkipiispa, Jumaluusopin Tohtori Renvall, Kauppaneuvos Joachim Kurtén ja Talollinen Karl Johan Slotte, kukin vuorostaan, sekä toivat esiin, itsekukin Säätynsä nimessä, seuraavissa Kenraalikuvernöörille pitämissään puheissa Säätyjen alamaiset kunnioituksen ja onnentoivotuksen osotukset Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle.
Maamarsalkki von Haartman:
"Högvälborne Herr Grefve!
Då Ridderskapet och Adeln nu vid landtdagens afslutande ånyo samlats inför tronen, anhåller Ridderskapet och Adeln det ville Eders Excellens till Hans Majestät Kejsaren och Storfursten frambära uttrycken af Ridderskapet och Adelns djupa vördnad för och trohet mot Monarken.
Under den tid Ständerna denna gäng varit församlade har Ridderskapet och Adeln tillika med medständen till öfvervägande förehaft och behandlat en mängd från Styrelsen aflåtne propositioner och jemväl fattat beslut i åtskilliga andra ärenden, hvarom fråga blifvit inom Ständerförsamlingen väckt. Hvad Ständerna dervid uttalat bör under våra förhållanden anses såsom det tillförlitligaste och rätta uttrycket för landets önskningar och åsigter, hvilka Ridderskapet och Adeln hoppas att mätte öfverensstämma med hans Majestäts landsfaderliga afsigter för landets väl.
Ridderskapet och Adeins medlemmar åtskiljas nu med öfvertygelse derom att hafva efter förmåga sökt samvetgrannt och redligt fullgöra hvad dem enhvar ålegat. Med försäkran om sina lifliga och underdåniga välönskningar för Hans Majestät och hela det Kejserliga Huset, hoppas Ridderskapet och Adeln att en mild Försyn måtte förunna Hans Majestät lycka och välsignelse under fortsatt arbete i Sitt höga kall.
Ridderskapet och Adeln innesluter sig härmed i Hans Majestäts nådiga hägn."
Arkkipiispa Renvall.
"Eders Excellens:
Den landtdag, under hvilken det finska folkets representanter varit i fyra månaders tid samlade till öfverläggningar i fäderneslandets angelägenheter, har nu i följd af Hans Kejserliga Majestats Nådiga Påbud nått sin afslutning.
Såsom pligt och samvete fordrat, hafva representanterne med uppriktig sanningskärlek inför Tronen framlagt hvad de ansett befrämja det folks väl, hvilket de företrädt. De ha varit öfvertygade att de på sådant sätt säkrast kunnat motsvara sin ädelsinnade Kejsares och Storfurstes landsfaderliga afsigter och bibehålla Hans Majestäts oskattbara förtroende.
Jemte det Presteståndet ödmjukast anhåller att Eders Excellens ville till Hans Majestät frambära uttrycken af Presteståndets orubbliga undersåtliga trohet och vördnad, nedkallar Presteståndet öfver Hans Majestät Kejsaren och Hennes Majestät Kejsarinnan samt Hans Kejserliga Höghet Tronföljaren och hela den Kejserliga Familjen den Högstes välsignelse. Måtte Guds allmäktiga hägn fortfarande hvila öfver Hans Majestät och Dess Höga Familj, liksom till innerlig glädje för det Ryska Rikets miljoner innevånare Guds skyddande hand nyligen i främmande land bevarat den älskade ungdomsfursten Tronföljarens dyrbara lif!"
Kauppaneuvos Kurten:
"Herr Grefve!
Det finska folkets representanter hafva icke kunnat undgå att anställa jemförelse emellan den utveckling i andligt ochekonomiskt hänseende, som landet under senaste fjerdedels sekel vunnit, och enahanda utveckling derförinnan under lika långa perioder af dess framfarna lif. De hafva af en sådan jemförelse hemtat den öfvertygelse, att de glädjande framsteg den senaste tiden har att framvisa, måste till öfvervägande del vara frukter af de lagar och ätgärder, som det förunnats landtdagarna att, under ädla Monarkers hägn, antaga och besluta. För dessa lagar, dessa åtgärder hafva förebilder delvis kunnat hemtas från andra länder, men framst hafva de bygts pä noggrann kännedom om landets kraf och lämpats efter folkets seder och åskådningssatt. Till följd deraf hafva de med villighet efterlefvats, burit goda frukter och blifvit för folket dyrbara.
Då det vid denna landtdag åter förunnats landets Ständer att deltaga lagstiftningen och till Monarken frambära sina önskningsmäl, hafva de derför medredbart och oförtrottadt arbete sökt bygga vidare pä den förut lagda grunden. De öfverlemna nu till Hans Majestat resultaten af sitt arbete och då de med orubblig tillit emottagit Hans Majestäts nådiga försäkran om fortfarande välvilja och landsfaderlig omvårdnad om det finska folket och om oföränderligt bevarande af de detsamma förlänade rättigheter, hysa de äfven en fast tillforsigt att Hans Majestät skall nådigt upptaga deras af sanning, laglydnad och insogt om folkets behofver förestafvade uttalanden och beslut och att Hans Majestät skall skänkä dessa en ynnestfull pröfning och stadfästelse.
Herr Grefve! Värdes till Hans Majestät Kejsaren vår allernådigaste Storfurste öfverbringa försäkran om Finlands Borgareständs undersåtliga trohet och tillgifvenhet samt dess varma välönskningar för deras Majestäters och det Kejserliga Husets lycka och sällhet."
Talollinen Slotte:
"Herra Kreivi!
Syvästi tuntien niiden tointen tärkeyden, jotka olivat Suomen kansan edusmiesten tehtävinä, kokoontuivat Säädyt näille valtiopäiville ja Säätyjen töillä olikin ollut tavallista vakavampi luonne.
Täydestä sydämestä on Suomen Talonpoikaissääty ottanut osaa Säätyjen tehtäviin siinä vakavassa toivossa, että Hänen Majesteettinsa Keisari, Suomen armollinen Suuriruhtinas on oivaltava mitä Hänen alati uskollinen Suomen kansansa kaipaa. Tämän luottamuksensa tukena pitää Talonpoikais- sääty vilpittömällä ilolla Hänen Majesteettinsa näiden valtiopäiväin kestäessä julkilausumia armollisia ja suosiollisia tarkoituksia ja Talonpoikaissääty rohkenee toivoa, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa armossa on kallistava korvansa Suomen kansan edusmiesten vakaiden keskustelujen jälkeen tekemille, kansan elinehtoja koskeville alamaisille esityksille.
Kaikkivaltiaan armo, josta rakas Ruhtinaamme hiljakkoin on saanut niitä kalliimman osotukseu, Hänen valtikkansa perillisen pelastuessa hengen vaarasta, olkoon vast'edeskin runsaimmassa määrässä Hänen Majesteettinsa ja Hänen Korkean perheensä suojeluksena. Tällä sydämestä käyvällä toivomuksella pyytää Suomen Talonpoikaissääty, lausuen vakuutuksensa alamaisesta kunnioituksesta ja uskollisuudesta Hallitsijaansa kohtaan, tulevaisuudessakin saada olla suljettuna jalomielisen Suuriruhtinaansa isälliseen huoleenpitoon."
Sittenkuin Maamarsalkki ja Puhemiehet olivat astuneet Kenraalikuvernöörin eteen, antoi Maamarsalkki Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäätyjen Päätöksen, joka on tehty yleisillä Valtiopäivillä Helsingissä 28 p:nä Toukokuuta 1891 sekä kirjoitettu Ruotsin ja Suomen kielillä.
Kenraalikuvernööri luki sen perästä Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Valtiosäädyille antaman, Korkeimmasti omalla kädellä allekirjoitetun venäjänkielisen puheen, joka oli näin kuuluva:
Sittenkuin Kenraalikuvernööri oli tämän Armollisen puheen Ruotsin ja Suomen kielille käännettynä antanut Senaatin Oikeus-osaston Jäsenelle, Senaattorille Emil Streng'ille, luki Senaattori mainitut käännökset valta-istuimen portaiden vieressä ja kuuluvat ne tähän otettuina näin:
"Representanter för finska folket!
Då den för edra arbeten bestämda tiden nu tilländagått, tackar Jag ederför edra mödor, egnade åt landets väl, samt de af eder upprepade gånger å finska folkets vägnar uttalade känslor af undersåtlig trohet och tillgifvenhet för Mig och Min Kejserliga Familj.
Anbefallande eder och hela Mitt finska folk i den Högstes nåd förklarar Jag landtdagen afslutad och förblifver eder oföränderligt välbevågen. Gatschina den 11 Maj 1891.
ALEXANDER."
"Suomen kansan edustajat!
Kun teidän toimellenne määrätty aika nyt on loppuun kulunut, Minä kiitä teitä teidän työnstänne maan hyväksi sekä teidän, Suomen kansan puolesta, useasti lausumistanne alamaisen uskollisuuden ja rakkauden tunteista Minua ja Minun Keisarillista Perhettäni kohtaan.
Sulkien teidät ja koko Minun Suomen kansani Kaikkivaltiaan armoon Minä julistan valtiopäivät päättyneiksi ja pysyn teille muuttumattomasti suosiollisena. Hatsinassa, 11 p:nä Toukokuuta 1891.
ALEKSANDER."
Valtiosäädyt nostivat sitte vilkkaita ja äanekkäitä eläköönhuutoja Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle.
Kenraalikuvernööri lähti, edellänsä Senaatin Prokuraattori ja Senaatin Talous- ja Oikeus-osaston Vara-esimiehet ja sitä paitsi seurueensa saatossa, valtiosalista muutamia minuutteja ennen kello yhtä, jonka jälkeen Valtiosäädytkin astuivat pois.
Kaikkeinarmollisimman määräyksen mukaan:
Theod. Bergelund.