Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäätyjen päätös,
joka tehtiin ja annettiin määräaikaisilla valtiopäivillä
Helsingin kaupungissa, Toukokuun 28 päivänä 1891.
Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäädyt ja Suomen kansan edusmiehet, Ritaristo ja Aateli, Pappissääty, Porvarissääty ja Talonpoikaissääty, jotka nyt olemme määräaikaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet,teemme tiettäväksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkea-syntyinen Ruhtinas ja Herra Aleksanteri Kolmas, koko Wenäjän Keisari ja Itsevaltias; Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas j. n. e., j. n. e., j. n. e., Meidän Armollisin Suuriruhtinaamme ja Herramme on armossa katsonut hyväksi avonaisella kirjeellä ja käskyllä Maaliskuun 28 päivältä 1890 kutsua Meidät Tammikuun 20 päivänä tänä vuonna tulemaan kokoon, olemme Me viimemainittuna päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoellen Kaikkivaltiaalta siunausta työllemme, ja olemme valtaistuinsalissa 24 päivänä viimesanottua kuuta saaneet tiedoksi erinäisiä armollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää. Valtiopäiväin kestäessä on Keisarillinen Majesteetti suvainnut Meille antaa vielä useita armollisia esityksiä, jota paitsi Me olemme saaneet kertomuksen Hallituksen toimista niitten päätösten johdosta, jotka Säädyt viime valtiopäivillä ovat tehneet ja jotka ovat saavuttaneet Keisarillisen Majesteetin armollisen hyväksymisen ja vahvistuksen; kuinmyös siitä, mitä Keisarillinen Majesteetti muutoin vastamainituilla valtiopäivillä pidettyjen keskustelujen johdosta on katsonut hyväksi säätää. Keskusteltuamme Meille esitetyistä asioista olemme tehneet seuraavat päätökset:
1 §.
Yksimielisesti hyväksyttyämme Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee sen veron lakkauttamista, jota muutamissa Vaasan ja Oulun läänien osissa kalunkirjoitusten säästöstä suoritetaan lasarettien ylläpidoksi, olemme Me siitä ilmoittaneet alamaisessa kirjoituksessa viime Helmikuun 17 päivältä.
2 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen siitä, että muutoksen hakemuksen aika Ahvenanmaan tuomiokunnan kihlakunnanoikeuksista eräissä tapauksissa pitennetään, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen ne vähemmät muutokset, jotka Meidän asiasta antamamme alamainen kirjoitus viime Helmikuun 21 päivältä sisältää.
3 §.
Alamaisessa kirjoituksessa viime Huhtikuun 16 päivältä olemme Me Keisarilliseile Majesteetille esittäneet ne syyt, joitten tähden emme ole voineet hyväksyä Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä, joka koskee toimenpiteitä hautausmaan viereisen asutuksen estämiseksi, jonka ohessa Me samassa kirjoituksessa olemme anoneet että 22 päivänä Joulukuuta 1879 annetun Suomen terveydenhoitosäännön 40 § otettaisiin tarkastettavaksi sekä että jos tässä tarkastuksessa tarpeellisiksi havaitut säännökset ovat sitä laatua, että ne vaativat Säätyjen myötävaikutusta, ensi valtiopäivillä Säädyille annettaisiin armollinen esitys asiassa.
4 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille antaman ehdotuksen asetukseksi, joka koskee korvauksen antamista yleisistä varoista todistajille rikos-asioissa, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen ne vähemmät muutokset, jotka Meidän asiasta antamamme alamainen vastauskirjoitus viime Huhtikuun 16 päivältä sisältää.
5 §.
Saatuamme vastaanottaa Keisarilliselta Majesteetilta armollisen esityksen suostuntaveron maksamisesta pelikorteista, olemme Me hyväksyneet asetuksen asiassa, niin kuuluvana kuin se on otettu Meidän mainittuun esitykseen antamaamme alamaiseen vastauskirjoitukseen viime kuluneen Huhtikuun 17 päivältä.
6 §.
Alamaisessa kirjoituksessa viime Huhtikuun 18 päivältä olemme Me ilmoittaneet vähemmillä muutoksilla hyväksyneemme armollisessa esityksessä Meille annetun ehdotuksen siitä, että 12 § hengeltä maksettavia veroja koskevassa asetuksessa 20 päivältä Helmikuuta 1865 muutettaisiin toisin kuuluvaksi.
7 §.
Hyväksyen pääasiassa armollisen esityksen Helsingin- Hämeenlinnan-Pietarin rantatien ulotuttamisesta Helsingin kaupungin eteläsatamaan, olemme Me sen 1,000,000 markan suuruisen summan lisäksi, jonka Keisarillinen Majesteetti on yleisistä valtiovaroista tähän tarkoitukseen luvannut, osottaneet 800,000 markkaa kulkulaitosrahaston varoista, kuten Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 8 päivältä olemme ilmoittaneet.
8 §.
Niinkuin Me kirjoituksessa tämän kuun 14 päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet, olemme Me, varain osottamista Suomen sotaväen- kustannusten suorittamiseen vuosina 1892-1894 koskevan armollisen esityksen johdosta, esittäen eikö lakkautusluokan menoja voitaisi ensitulevan vuoden alusta lähtien siirtää sotilashuonekassasta suoritettaviksi, hyväksyneet, että kasarmihuoneusten rakentamiseen Suomen rakuuna- rykmentille yli sen 1,000,000 markan suuruisen määrärahan, joka viime valtiopäivillä myönnettiin tätä tarkoitusta varten, annetaan lisää nyt kuluvana rahainhoitokautena 430,000 markkaa sekä hyväksyneet sotilastarkoituksiin vuosina 1892-1894 yhteensä 19,291,816 markan menomäärän, jonka ohessa Me samassa kirjoituksessa olemme ilmoittaneet, että Me niistä varoista, joita osotamme puheenalaista tarkoitusta varten, annamme lähempiä selityksiä Meidän alamaisessa kirjoituksessamme kaikista nykyisillä valtiopäivillä pyydetyistä rahanmääräyksistä.
9 §.
Alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 14 päivältä olemme Me ilmoittaneet, että Me muuttamatta olemme hyväksyneet Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen siitä perustuksesta, jonka mukaan tuulaakimaksu on laskettava.
10 §.
Pääasiassa yhtäpitävästi sen kanssa, mitä Keisarillinen Majesteetti siitä annetussa armollisessa esityksessä on ehdottanut, olemme Me hyväksyneet asetuksen eräiden kruunun omistaman maan lajien luovuttamisesta yksityisille henkilöille, josta Me kirjoituksessa tämän kuun 20 päivältä olemme Hänen Majesteetilleen alamaisuudessa ilmoittaneet.
11 §.
Sen mukaan mitä Me kirjoituksessa tämän Toukokuun 21 päivältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa olemme ilmoittaneet, olemme Me siitä Meille annetun armollisen esityksen johdosta hyväksyneet niillä muutoksilla, jotka sanotussa kirjoituksessa mainitaan, kolme eri asetusta, nimittäin 1:o asetuksen maatilojen osittamisesta 2:o asetuksen, joka säätää muutoksia 3 ja 27 §:ään Joulukuun 12 päivänä 1864 annetussa armollisessa asetuksessa maan omistajan tahi haltijan velvollisuudesta palkintoa vastaan antaa maata yhteiseen tarpeesen; 3:o asetuksen, joka sisältää erinäisiä sääntöjä maan vuokraamisesta maalla, minkä ohessa Me alamaisuudessa olemme esitelleet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi valmistuttaa ja armollisessa esityksessä maan ensin kokoontuville Säädyille jättää lakiehdotuksen testamenttioikeuden laajentamisesta perimysmaahan maalla ja sukulunastusoikeuden lakkauttamisesta että maan osittamista edistettäisiin sopivien toimenpiteitten kautta siihen suuntaan, että sekä lisättyjä työvoimia maanmittarikunnassa olisi käytettävinä kuin myöskin että kustannukset tähän kuuluvista maanmittarintöistä mahdollisuuden mukaan vähennettäisiin; että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi armossa valmistuttaa ja aikanaan Säädyille jättää ehdotuksen laiksi maan verottamisesta maassa, joka ehdotus sisältäisi järjestelmällisen kokoelman kaikista niistä säännöksistä, jotka tähän koskevissa asioissa vielä ovat noudatettavat eivätkä kuulu hallinnollisen lainsäädännön alaan; sekä että Keisarillinen Majesteetti, sittenkuin asiasta on hankittu selvitys sitä varten asetetun komitean kautta, suvaitsisi valmistuttaa ja maan ensin kokoontuleville Säädyille jättää ehdotuksen täydelliseksi laiksi maan vuokraamisesta maalla.
12 §.
Sittenkuin Me Keisarilliselta Majesteetilta olemme saaneet vastaanottaa armollisen esityksen, joka koskee lakia osakeyhtiöistä, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 21 päivältä ilmoittaneet, että Me puolestamme olemme hyväksyneet sellaisen lain asiassa, kuin mainittu alamainen vastauskirjoituksemme osottaa, minkä ohessa Me alamaisuudessa olemme anoneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi valmistuttaa ja armollisissa esityksissä ensin kokoontuville Säädyille jättää ehdotuksen laiksi, jonka kautta sekä avonaisten ja kommandiittiyhtiöiden muodot lähemmin järjestettäisiin että myöskin varsinaiset taloudelliset yhdistykset niin hyvin sisällisiin kuin ulkonaisiin oikeussuhteisinsa nähden määriteltäisiin; sekä esityksen laiksi toiminimestä, prokurasta ja täydellisen kaupparekisterin pitämisestä.
13 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen siitä elinkeinosuostuntaverosta, joka on Suomenmaassa kauppaa tahi muuta elinkeinoa harjoittavain ulkomaalaisten suoritettava vuosina 1892, 1893 ja 1894, olemme Me hyväksyneet niillä muutoksilla, jotka ovat otetut Meidän kuluvan Toukokuun 21 päivänä asiasta antamaamme alamaiseen vastauskirjoitukseen.
14 §.
Sen mukaan kuin Me alamaisessa kirjoituksessamme tämän Toukokuun 25 päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, olemme Me, Meille annetun armollisen esityksen johdosta, hyväksyneet erityisillä mainitussa kirjoituksessa huomautetuilla muutoksilla asetuksen yleisistä talletusmakasiineista, joilla on oikeus antaa Varrantteja kuin myöskin, poiketen siitä mitä esitys tässä kohden sisältää, olemme yhtyneet ehdotukseen asetukseksi, joka sisältää lisäyksen 13 §:ään armollisessa asetuksessa Marraskuun 9 päivältä 1868 velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen konkurssiin luovutetusta omaisuudesta; minkä ohessa Me olemme antaneet vaaditun lausunnon samassa armollisessa esityksessä olevasta ehdotuksesta kahdeksi eri julistukseksi, jotka käsittävät hallinnollista tietä asiasta annettaviksi aiotut säännökset; jota paitsi Me alamaisuudessa olemme anoneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi, sittenkuin selvitystä maan kaupungeilta on hankittu, ottaa tutkittavakseen eikö huutokauppalaitosta niissä, lakkauttamalla tätä nykyä voimassaolevaa huutokauppapakkoa, voitaisi järjestää ajanmukaisemmalla tavalla, sekä että Säädyille sen jälkeen annettaisiin armollinen esitys asiassa.
15 §.
Alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 26 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet hyväksyneemme armollisessa esityksessä Meille annetut ehdotukset asetuksiksi paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta, paloviinan ja muitten poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa pitämisestä, sekä luvan antamisesta eräissä poikkeustapauksissa pitää maalla kaupaksi väkiviinatavaroita ja mallasjuoniia, tehtyämme muutamia molemmissa ensinmainituissa ehdotuksissa tarpeellisiksi havaittuja muutoksia jonka ohessa Me sanotussa alamaisessa kirjoituksessa olemme antaneet pyydetyn lausunnon armollisessa esityksessä olevasta ehdotuksesta järjestyssäännöksi paloviinapolttimoille ja tislauslaitoksille. Sitä paitsi olemme Me alamaisuudessa anoneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi määrätä annettaviksi tarpeellisia säännöksiä paloviinan denaturoimisesta sekä denaturoidun paloviinan kaupan ehdoista.
16 §.
Sittenkuin Me Keisarilliselta Majesteetilta olemme saaneet vastaanottaa armollisen esityksen, joka sisältää 1:ksi ehdotuksen asetukseksi velvollisuudesta ottaa osaa kirkon rakentamiseen ja kunnossa pitämiseen maan evanke]is-lutherilaisissa seurakunnissa, 2:ksi ehdotuksen asetukseksi velvollisuudesta ottaa osaa pappilan rakentamiseenja kunnossa pitämiseen maan evankelis-lutherilaisissa seurakunnissa, sekä 3:ksi ehdotuksen asetukseksi Suomen evankelis-lutherilaisten seurakuntain pappiloista, olemme Me hyväksyneet nämä asetusehdotukset niillä muutoksilla, kuin Meidän tämän kuun 27 päivänä Keisarilliselle Majesteetillelähettämämme alamainen kirjoitus asiassa lähemmin osottaa.
17 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistuksesta, olemme Me hyväksyneet niillä muutoksilla, jotka Meidän asiasta tänä päivänä antamamme alamainen kirjoitus sisältää.
18 §.
Sittenkuin me Keisarilliselta Majesteetilta olemme saaneet vastaanottaa armollisen esityksen karttasuostuntaverosta, olemme Me, jotka emme ole voineet muuttamatta hyväksyä armollista esitystä, puolestamme hyväksyneet asiassa semmoisen asetuksen, joka on otettu Meidän tänäpäivänä Keisarilliselle Majesteetille asiasta antamaamme alamaiseen kirjoitukseen.
19 §.
Sen ohessa että Me alamaisessa kirjoituksessa tältä päivältä olemme esittäneet ne syyt, joitten nojalla Me emme ole voineet hyväksyä Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä, joka koskee aksiisia tupakasta, olemme Me samalla alamaisimmasti anoneet, että Hänen Majesteettinsa armossa suvaitsisi tupakalle ja tupakkavalmisteille, jotka maahan tuodaan, määrätä tähän asti suostuntaverona suoritettua määrää vastaavan tuontimaksun.
20 §.
Keisarilliselle Majesteetille olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tältä päivältä ilmoittaneet, minkä vuoksi emme ole voineet hyväksyä Hänen Majesteettinsa armollista esitystä, joka koskee aksiisia tulitikuista.
21 §.
Alamaisessa kirjoituksessa tältä päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille esittäneet ne syyt, joitten nojalla Me emme ole voineet hyväksyä armollista esitystä, joka koskee aksiisia puristetusta hiivasta.
22 §.
Koska emme ole voineet hyväksyä armollisia esityksiä tupakan ja puristetun hiivan asettamisesta aksiisiverotuksen alaiseksi, olemme Me kirjoituksessamme tältä päivältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet, että Meille jätetty armollinen esitys Maaliskuun 31 päivänä 1879 annetun elinkeinoja koskevan asetuksen muuttamisesta, johon edellämainitut esitykset ovat antaneet aihetta on katsottu olevan jätettävä sikseen.
23 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen osottamista maan kansakoulujen voimassa pitämiseksi, olemme Me menojen suorittamiseen kansakoululaitosta varten vuosina 1892, 1893 ja 1894 määränneet yhteensä 3,687,000 markan suuruisen summan, josta Me alamaisessa kirjoituksessa tältä päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet samalla alamaisuudessa pyytäen, että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi toimituttaa ja esittää Säädyille tarpeellisen selvityksen siitä, eikö olisi syytä jossakin määrin lyhentää armollisessa asetuksessa Elokuun 5 päivältä 1886 kansakoulunopettajattarien pensionin saamista varten säädettyä palvelusaikaa, sekä sen ohessa alamaisuudessa ilmoittaneet, että Me niihin varoihin nähden,jotka kysymyksessä olevaan tarkoitukseen on osotettu, tulemme lausumaan mielipiteemme Meidän alamaisessa kirjoituksessamme, joka koskee kaikkia näillä valtiopäivillä pyydettyjä määrärahoja.
24 §.
Kuten Me kirjoituksessamme tältä päivältä Keisarilliselle Majesteetille olemme alamaisuudessa ilmoittaneet, olemme Me armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen osottamista vuonna 1894 pidettävien valtiopäivien kustannusten suorittamiseksi, määränneet 340,900 markan suuruisen summan sanottuja valtiopäiviä varten käytettäviin Valtiopäiväjärjestyksen 82 §:ssä mainittuihin yleisiin menoihin ynnä säätytalon sekä Säätyjen arkiston ja kirjaston hoitamiseen ja kunnossa pitämiseen rahainhoitokautena 1892-1894; jonka ohessa Me tähän saakka painamattomien ennen vuotta 1885 pidetyillä valtiopäivillä syntyneitten pöytä- ja asiakirjojen painattamiseen olemme määränneet 30,000 markan suuruisen summan mainittuna rahainhoito- kautena käytettäväksi ja niinikään alamaisuudessa pyytäneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi määrätä sanotun määrärahan maksettavaksi Meidän Pankkivaltuus- miehillemme, joitten toimeksi olemme jättäneet antaa lähemmät määräykset siitä järjestyksestä, missä asiakirjat ovat painettavat, sekä muista työn toimittamisen erikoiskohdista.
25 §.
Meille jätetyn armollisen esityksen johdosta paloviinaveron käyttämisestä vuosina 1892, 1893 ja 1894 olemme Me tehneet sen päätöksen, joka mainitaan Meidän Keisarilliselle Majesteetille antamassamme alamaisessa kirjoituksessa tältä päivältä.
27 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille antaman asetusehdotuksen siitä, miten Keisarikunnassa olevan tuomioistuimen tuomio riitaasiassa on Suomessa täytäntöön pantava, olemme Me hyväksyneet niillä muutoksilla, jotka Meidän tänä päivänä asiasta antamamme alamainen vastauskirjoitus sisältää.
28 §.
Sen ohessa että Me Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta olemme hyväksyneet semmoisen asetuksen, joka sisältää eräitä muutetuita säännöksiä muutoksen hakemisesta rikosasioissa, kuin Meidän alamainen vastauskirjoituksemme asiasta tältä päivältä osottaa, olemme Me alamaisuudessa ilmoittaneet, ettemme Me ole voineet hyväksyä samassa armollisessa esityksessä Meille myöskin annettua ehdotusta asetukseksi sakkojen ulosotosta.
29 §.
Pääasiassa yhtäpitävästi Keisarillisen Majeesteetin armollisen esityksen kanssa olemme Me hyväksyneet sellaiset asetukset, jotka koskevat erityisiä muutoksia Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslakiin Joulukuun 19 päivältä 1889 sekä 45 §:n muuttamista samana päivänä annetussa asetuksessa Suomen Suuriruhtinaanmaan uuden yleisen rikoslain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarinotettava, kuin Meidän tänä päivänä antamamme alamainen vastauskirjoitus Keisarilliselle Majesteetille osottaa, jonka ohessa olemme alamaisuudessa ehdottaneet, että jos katsottaisiin tarpeellisiksi määräyksiä Keisarikunnassa olevan tuomioistuimen rikosasioissa antaman tuomion täytäntöönpanosta Suomessa erinäisissä poikkeustapauksissa, Hänen Majesteettinsa suvaitsisi valmistuttaa ja ensin kokoontuville Säädyille laillisesti käsitettäväksi antaa ehdotuksen asetukseksi asiassa, ja samalla kuin olemme esittäneet mielipiteemme Joulukuun 19 päivänä 1884 annetun uuden rikoslain ja siihen kuuluvien asetusten voimaanastumisen määräajan muuttamisesta, olemme Me lausuneet, sanotussa kirjoituksessa mainituilla perusteilla, luottamuksella odottavamme, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa vahvistaa yllä olevat Säätyjen hyväksymät asetukset, jotta uusi rikoslaki voisi viipymättä tulla käytäntöön otetuksi.
30 §.
Sen mukaan kuin Me alamaisessa kirjoituksessamme tältä päivältä Keisarilliselle Majesteetille olemme ilmoittaneet, olemme Me erityisillä mainitussa kirjoituksessa huomautetuilla muutoksilla hyväksyneet Hänen Majesteettinsa armollisen esityksen erityisten pykäläin muuttamisesta Asevelvollisuuslaissa, minkä ohessa Me alamaisuudessa olemme anoneet, että lähempi tutkiminen pantaisiin toimeen siitä, eikö asevelvollisuusiässä olevia nuorukaisia, jotka vaikean ruumiinvian taikka mielenvian vuoksi ovat sota-palvelukseen ilmeisesti kelpaamattomia, voisi kutsuntakäskystä sulkea pois taikka vapauttaa velvollisuudesta olla kutsunnassa läsnä, sekä että, jos helpotusta tässä kohden katsottaisiin voitavan heille myöntää, ensin kokoontuville Säädyille annettaisiin esitys tästä johtuvista muutoksista Asevelvollisuuslakiin.
31 §.
Sittenkuin Me Keisarilliselta Majesteetilta olemme saaneet vastaanottaa armollisen esityksen, joka koskee alkeisoppilaitoksissa, oppilaitoksissa naissivistystä varten sekä kansakoulunopettaja- ja opettajatarseminareissa olevien opettajain ja opettajatarten eroamista virasta vissillä iällä, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tältä päivältä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, ettei tätä armollista esitystä käsiteltäessä ole voitu saavuttaa sellaista yksimielisyyttä, mikä laillisen Säätyjen päätöksen saavuttamiseksi asiassa tarvitaan.
34 §.
Valtiopäiväjärjestyksen 38 §:n mukaisesti on Meidän pankkivaliokuntamme tarkastanut Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuosina 1888-1890 ja antanut siitä Meille mietinnön; ja olemme Me kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 26 päivältä jättäneet mainitun mietinnön Pankkivaltuusmiehillemme siinä tarkoituksessa, kuin sanotussa kirjoituksessa lähemmin mainitaan.
35 §.
Sittenkuin Me, Meidän Pankkivaltuusmiestemme esityksestä ja sen jälkeen kuin Meidän Pankkivaliokuntamme Valtiopäiväjärjestyksen 38 §:n mukaan on antanut mietinnön asiassa, olemme hyväksyneet uuden ohjesäännön ja uuden vuosirahasäännön Suomen pankille, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 26 päivältä Keisarilliselta Majesteetilta anoneet, että Keisarillinen Majesteetti armollisesti suvaitsisi vahvistaa ja noudatetta- vaksi julistuttaa mainitun ohje- ja vuosirahasäännön.
36 §.
Meidän Pankkivaliokuntamme Valtiopäiväjärjestyksen 38 §:n nojalla tehdystä esityksestä olemme Me puolestamme hyväksyneet asetuksen naiselle tulevasta oikeudesta päästä vakinaiseen virkaan Suomen Pankissa, ja olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän kuun 26 päivältä anoneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi tämän asetuksen vahvistaa ja antaa noudatettavaksi julistaa.
37 §.
Meidän Valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaan laatimamme ja vahvistamamme uuden johtosäännön Meidän Pankkivaltuusmiehillemme olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 26 päivältä jättäneet Keisarilliselle Majesteetille alamaisella pyynnöllä, että Hänen Majesteettinsa armollisesti suvaitsisi julistaa sen noudatettavaksi.
39 §.
Alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 26 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet mitkä henkilöt olemme valinneet Pankkivaltuusmiehiksemme ja Pankintarkastajiksi sekä heidän varajäsenikseen.
41 §.
Säätyhuonevaltuuskunnan näillä valtiopäivillä antaman kertomuksen johdosta olemme Me antaneet kunniapatsaan pystyttämistä varten Keisarin ja Suuriruhtinaan Aleksander II muistoksi asetetulle Valtuuskunnalle toimeksi yksissä neuvoin Säätyhuoneen arkkitehdin kanssa kutsua maan kaikkia kuvanveistäjiä yleiseen kilpailuun kuvanveisto- teoksen valmistamisesta tympanonalan koristamista varten päätyosassa Säätyhuoneen peristyylin yläpuolella Nikolainkatua vastaan sekä ensin kokoontuville Säädyille antaa ehdotuksen työn suorittamisesta, jonka ohessa Me olemme oikeuttaneet Valtuuskunnan käyttämään tämän kilpailun palkinnoiksi 5,000 markkaan saakka Säätyhuone- rakennuksen määrärahojen säästöstä, josta kaikesta Me olemme tänä päivänä mainitulle Valtuuskunnalle kirjoituksen lähettäneet.
44 §.
Porvarissäädyssä tehdyn esityksen johdosta olemme Me hyväksyneet sen asetuksen siitä miten huoneesta pois- muuttoa määräävä päätös, joka ei ole saanut lainvoimaa, on muutamissa tapauksissa täytäntöön pantava, joka on otettu Meidän viime kuluneen Huhtikuun 16 päivänä Keisarilliselle Majesteetille asiasta antamaamme alamaiseen kirjoitukseen.