Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäätyjen päätös,
joka tehtiin ja annettiin määräaikaisilla valtiopäivillä
Helsingin kaupungissa, Toukokuun 28 päivänä 1891.
...
49 §.
Tutkittuamme Meillä tehtyjä anomusehdotuksia olemme Me osittain Säätyjen yksimielisen, osittain kolmen säädyn yhtäpitävän päätöksen nojalla erityisissä alamaisissa kirjoituksissa Keisarilliselta Majesteetilta anoneet:
1:o että Keisarillinen Majesteetti, määrätessänsä tarpeen vaatimia helpotuksia Keisarikunnan ja Suomen väliseen keskuusliikkeesen, suvaitsisi, pysyttämällä voimassa Suuriruhtinaskunnan omaa sen perustuslaissa säädettyä tullilaitoksen hallintoa, armollisesti suoda Suomen kansan vastedeskin käyttää sen tarpeisiin ja verokykyyn soveltuvaa tullitaksaa;
2:o että Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon Helsingissä asetettaisiin varsinainen professorinvirka romaanilaisessa ja germaanilaisessa filologiiassa;
3:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi antaa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisin, että ne epäkohdat, jotka ovat seurauksena maasta siirtymisestä, otettaisiin tutkittaviksi ja valmistettaisiin ehdotus niiden poistamiseksi;
4:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa määrätä semmoisen muutoksen tehtäväksi Toukokuun 7 päivänä 1888 annetun julistuksen säännöksiin, että opettaja tai opettajatar, joka muuten täyttää mainitussa julistuksessa määrätyt vaatimukset, saisi eläkkeesen nähden hyväkseen lukea koko sen ajan, minkä hän on palvellut yksityisessä oppilaitoksessa, ei kuitenkaan enempää kuin 10 vuotta, sekä sen ohessa, mitä tulee julistuksessa olevaan määräykseen viikkotuntien luvusta, lukea hyväkseen myös samanaikaisen virautoimituksen eri kouluissa;
5:o että, armollisen asetuksen kautta Elokuun 23 päivältä 1883 maamme alkeisoppilaitoksia varten säädettyjä palkkaussääntöjä muuttamalla ne lisäpalkkiot, joita määrättyjeu vuosien nuhteettomasta palveluksesta annetaan alkeisoppilaitosten kolleegoille, maksettaisiin 800 markalla,
5, 10 ja 15 vuoden palveluksen jälkeen;
6:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa säätää, että yksityisopistot, joissa yhteisesti opetetaan poikia ja tyttöjä, saisivat apurahoja yleisistä varoista samassa määrässä kuin yksityiset poikakoulutkin;
7:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi tarkastuttaa voimassa olevat oikeustolaitosta ja oikeudenkäyntiä koskevat säännökset ja sen perustuksella sekä antaa käskyn semmoisen ehdotuksen valmistamiseen, joka tarkoittaisi laajempia tarpeen vaatimia, mutta pitempää valmistusta kysyviä uudistuksia, että myös jo ensi valtiopäivillä Säädyille antaa armollisen esityksen semmoisiin osaperäisiin oikeudenkäymiskaaren muutoksiin, joitten kautta voitaisiin, säilyttäen nykyisen oikeudenkäyntijärjestyksen pääperusteet, lainkäyntimenettelyssä saavuttaa suurempaa nopeutta ja yksinkertaisuutta;
8:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi, niin pian kuin Tampereelle rakennettavaksi päätetty mielenvikaisten keskushoitolaitos on valmistunut, taikka jo ennemminkin, antaa ryhtyä toimenpiteisin mielenvikaisten parannus- ja hoitolaitoksen perustamiseksi Vaasan taikka Oulun lääniin;
9:o että ryhdyttäisiin toimiin karjanhoidon opetuksen parantamiseksi;
10:o että vesistöt Iisveden ja Pielaveden välillä tehtäisiin kulkukelpoisiksi 5 jalkaa syvässä kulkeville aluksille Koluntaipaleen kanavoimisella sekä Säviänvirran syventämisellä kuin myöskin muutamien muitten siellä olevien matalien virtojen perkkaamisella, ja että tämä työ, jonka kustannukset arvataan noin 700,000 markaksi, toimitettaisiin varoilla, joita Hallitus määrää Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen käytettäviksi tällaisia tarkoituksia varten;
11:o että Keisarillinen Majesteetti armossa suvaitsisi hankituttaa täyden selvityksen siitä, tokko arkeologinen toimisto nykyisellä tavalla järjestettynä ja muinaisjäännösten tarkoituksenmukaiseen hoitoon sekä tieteellisen arkeologian asemaan nähden täyttää tarkoituksensa, ja että sen jälkeen, näin hankitun selvityksen nojalla, Kesäkuun 19 päivänä 1884 arkeologisen toimiston asettamisesta annetun armollisen julistuksen säännökset ja armollinen johtosääntö valtion- arkeologille Joulukuun 17 päivältä 1885 tarpeen mukaan korjattaisiln, taikka, jos asiat niin vaatisivat, ryhdyttäisiin toimiin maamme muinaistieteellisen viraston täydellistä uudestaanjärjestämistä varten; sekä
että sillä välin maamme muinaistieteellisen tutkimisen ja valtion arkeologisten kokoelmain hoidon edistämiseksi enempi vakinaisia työvoimia asetettaisiin arkeologisen toimiston käytettäväksi.
12:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi jättää asiantuntijain valmistettavaksi kysymyksen maan säästöpankkeja varten säädettävästä laista sekä sittemmin antaa armollisen esityksen asiasta ensi valtiopäiville;
13:o että Kesäkuun 6 päivänä 1864 annettu armollinen julistus, koskeva mitä tarttuvain eläintautien estämiseksi ja häätämiseksi on vaariin otettava, tarpeen mukaan tarkastettaisiin sekä että maan Säädyille annettaisiin tilaisuus asiasta lausua mielipiteensä;
14:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa määrätä yleisistä varoista 25,000 markan suuruisen summan toistaiseksi vuosittain annettavaksi Suomen Vientiyhdistykselle;
15:o että armollinen esitys rautatien rakentamisesta Oulun ja Tornion kaupunkien välille aikanaan Säädyille annettaisiin, jonka ohella Säädyt ovat tahtoneet lausua sen toivomuksen, että Keisarillisen Majesteetin käskemä mainitun linjan tutkimus ennen tulevia valtiopäiviä toimiettaisiin;
että, jos Rauman kaupunki tai yksityinen yhtiö ennen ensi valtiopäiviä hankkii myönnytyksen rautatien rakentamiseen joltakin kohdalta Tampereen-Porin rautatiellä Rauman kaupunkiin, annettaisiin myönnytyksen saaneelle yritykselie Hallituksen tarkemmin määrättäviliä ehdoilla apurahaksi 2/5 myönnytystä annettaessa vahvistetun kustannusarvion määrästä, kuitenkaan ei yli yhden miljonan markan;
että yhtä jaksoa Imatran radan rakentamisen kanssa tätä rataa jatkettaisiin Harakan lastauspaikkaan Saimaan rannalla, jos se voi tapahtua käyttämättä suurempia varoja kuin Karjalan rataa varten on myönnetty, taikka osottamalla tarkoitusta varten muita liikeneviä varoja;
että, koska kohta sen jälkeen kuin nyt tekeillä olevat rautatietyöt ovat päättyneet, Säätyjen mielestä rautatie olisi rakennettava Keuruun asemalta Vaasan radalla Jyväskylän kaupunkiin, tämä rautatielinja ennen ensi valtiopäiviä lopullisesti käytäisiin ja työn alottamiseen tarpeelliset valmistukset toimitettaisiin, ynnä kustannusarvio tätä rautatietä varten tehtäisiin;
että sitä tehtäessä otettaisiin tutkittavaksi, eikö jollakulla rakennusjärjestelmän muutoksella saataisi rakennuskustannuksia alennetuiksi; sekä
että armollinen esitys varojen osottamisesta tämän rautatien rakentamiseen annettaisiin ensin kokoontuville Säädyille;
että armollinen esitys rautatien rakentamisesta Jyväskylän kaupungista soveliaasen kohtaan Savon radalla aikanaan Säädyille annettaisiin;
että, niin pian kuin kulkulaitosrahaston varat myöntävät radan rakentamisen Vaalasta, Oulunjärven rannalla, Oulun kaupunkiin, armollinen esitys tästä Säädyille annettaisiin; sekä että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi asetuttaa kommissionin, jolle annettaisiin tehtäväksi ehdottaa ne yleiset perusteet, jotka olisivat noudatettavat vastaisissa rautatierakennuksissa maassa siinä tarkoituksessa, että niiden rakennuskustannukset saataisiin vähennetyiksi, sekä ne toimet, joihin olisi ryhdyttävä, jotta yksityisten rautateiden aikaansaaminen maassa tulisi helpotetuksi;
16:o että Keisarillinen Majesteetti, muuttaen nyt voimassa olevia määräyksiä lukukausimaksujen suuruudesta tyttökouluissa ja jatkoopistoissa, suvaitsisi armossa säätää, että nämä maksut ovat vähennettävät, tyttökouluissa samoiksi kuin alkeisoppilaitoksissa poikia varten sekä jatko-opistojen ensimäisellä ja toisella luokalla 40 markaksi;
17:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa antaa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisin,
että kansakoulun jatkokursseja, sellaisia, kuin säädetään 125 §:ssä Toukokuun 11 päivänä 1866 annetussa asetuksessa, joka koskee kansakoulutoimen järjestämistä Suomen Suuriruhtinaanmaassa, voitaisiin laajimmassa määrässä perustaa ja niillä aiottua tarkoitusta tyydyttävällä tavalla saavuttaa;
että edistettäisiin sellaisten erityisten kurssien syntymistä, joiden tarkoituksena on hankkia maalaisväestön nuorisolle tilaisuutta kansakoulukurssin lisäksi saada etupäässä käytännölliseen suuntaan meneviä hyödyllisiä tietoja;
sekä että apurahaa harkinnan mukaan annettaisiin kansanopistoille tai muille samanlaatuisille yksityisten toimesta syntyneille oppilaitoksille;
18:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armollisessa asetuksessa selittää, että Suomen kansan, myöskin mitä postitoimeen tulee, on nauttiminen sille perustuslaissat turvattua ja valtakunnan hallitsijain vahvistamaa oikeutta hallintoon maan omien viranomaisten kautta;
19:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ryhtyä semmoiseen toimeen, että alemmille viranomaisille myönnettäisiin vapaakirjeoikeuden ohella oikeus välittömään keskinäiseen kirjeenvaihtoon virka-asioissa;
20:o että valtio ottaisi huostaansa Turun ja Joensuun yksityiset suomenkieliset tyttökoulut sekä että Mikkelin yksityiselle suomenkieliselle tyttökoululle annettaisiin mahdollisimman suuri valtioapu;
21:o että Oulun suomalaisen klassillisen lyseon reaalilinja ulotettaisiin myös tämän oppilaitoksen neljälle korkeimmalle luokalle; ja
22:o että Keisarillinen Majesteetti ensin kokoontuville valtiopäiville suvaitsisi antaa armollisen esityksen sellaisesta muutoksesta Helmikuun 6 päivänä 1865 annettuun, kunnallishallitusta maalla koskevaan asetukseen, että yksityiset henkilöt ja kyläkunnat saisivat oikeuden kunnan suostumuksesta riippumatta muodostaa erityisiä koulupiirejä ja sitä tehdessään pääsisivät suorittamasta maksuja niille kouluille, joita eivät saata hyväkseen käyttää, mutta sitä vastoin olisivat osalliset tuloihin niistä rahastoista,jotka ovat kunnan yhteisiä kansakoulutarkoituksia varten määrätyt.
Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme määränneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen Suuriruhtinaanmaan kaikki Säädyt, tämän allekirjoittaneetja vahvistaneet, joka tapahtui Helsingissä, Toukokuun 28 päivänä vuonna Vapahtajamme Jesuksen Kristuksen syntymän jälkeen tuhat kahdeksansataa yhdeksänkymmentä- yksi.