(Julkiluettava saarnastuolista.)
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus,
sisältävä muutoksia ja lisäyksiä armolliseen asetukseen 31 p:ltä Toukokuuta 1867 painotoimen-asioista Suomenmaassa.
Annettu Helsingissä, 18 p:nä Kesäkuuta 1891.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtnas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Me tahdomme täten armossa säätää, että alempana mainitut §§ armollisessa asetuksessa 31 p:ltä Toukokuuta 1867 painotoimen-asioista Suomenmaassa ovat, sen ohessa että asetus 1 p:ltä Toukokuuta 1871, sisältävä muutoksia ja lisäyksiä ensinmainittuun asetukseen, sekä asetus 27 p:ltä Marraskuuta mainittuna vuonna siitä, mitä eräiden asiakirjain painoon toimittamista varten pitää vaarin- otettaman, kumotaan, muutettavat seuraavalla tavalla toisin kuuluviksi, jommoisina ne ovat noudatettavat Lokakuun 1 päivästä 1891.
3 §.
Älköön tämän asetuksen edesvastaus-määräyksiä käytettäkö painotuotteihin, ennenkuin ne ovat julkisesti esiin asetetut tahi joutuineet muun kuin kirjanpainajan tahi kustantajan käteen. Ennenkuin näytelmää saadaan julkisesti näytellä, pitää lupa siihen hankittaman Helsingissä Paino- ylihallitukselta ja maaseuduilla asianomaiselta asiamieheltä.
5 §.
Mitä tämä asetus kirjantekijästä säätää, koskekoon myös kääntäjää.
8 §.
Tässä asetuksessa mainituilla ehdoilla ja poikkeuksilla on jokaisella Suomen kansalaisella oikeus painon kautta julkaista allamainitut kirjoitukset, nimittäin:
a) kaikki esivallan asetukset ja muut viralliset ilmoitukset sekä julkiset asiakirjat ylimalkaan, jotka eivät ole salassa pidettävää laatua, kuin myöskin kaikki mitä korkeampiin tahi alhaisempiin oikeuksiin, virastoihin, virkakuntiin ja yleisiin yhteyksiin julkisissa asioissa, millä nimellä tahansa, lähetetään tahi annetaan, ja kaikki mitä niistä, missä muodossa hyvänsä, ulosannetaan, sekä siellä tämän- kaltaisissa asioissa pidetyt pöytäkirjat ja arkistoissa säilytetyt asiakirjat, kuulukootpa ne sitten menneihin aikoihin tahi siihen aikaan, jona niitä tahdotaan painettaviksi;
b) asiakirjat lopullisesti päätetyissä yksityisissä oikeudenkäynti- tahi hakemus-asioissa, olkootpa mitä laatua tahansa, sekä niihin kuuluvat pöytäkirjat oikeuksissa tahi virastoissa tapahtuneista äännöstyksistä tahi tehdyistä vastalauseista.
Semmoisista asiakirjoista, jotka yllä ovat mainitut, on jokaisella, olkoonpa hän asiaan osallinen tahi ei, oikeus, siinä virastossa tehdyn ilmoituksen jälkeen, jossa ne talletetaan, lunastusta vastaan saada oikeaksi todistettu kopia. Jos hänmieluisemmin haluaa arkistossa itse kirjoittaa tahi kirjoituttaa pyydetyn kopian, pitää tilaisuus hänelle siihen tarpeellisen vaariupidon alla valmistettaman niillä ajoilla, jotka asianomainen virasto määrää, jossa tapauksessa ei kopian lunastusta ole; mutta sen virkamiehen, jolle tämmöisen asiakirja-suorituksen toimi muuten olisi kuulunut, pitää säädettyä lunastusta vastaan kopia oikeaksi todistaa. Jos virkamies ilman syyttä kieltää tahi viivyttää kopian antamista tahi oikeaksi todistamista, taikka tilaisuutta asiakirjain kopioitsemiseen, vastatkoon siitä niinkuin muustakin virkavirheestä.
Yksityisissä oikeudenkäynti- tahi hakemus-asioissa, jotka oikeudessa tahi julkisessa virastossa ovat toimen alaisina olkoon vaarin-ottamalla soveltuvissa kohdin yllämainitut ehdot ja poikkeukset, asianosaisilla molemmin puolin oikeus painon kautta julkaista hakemus-, valitus- tahi syytekirja, kuitenkin velvoituksella sille, joka tämmöisen painoksen on toimeen pannut, myöskin painattamaan vastapuolensa selityksen ja oikeuden tahi virkakunnan lausunnon, viimeistäänkin kuukauden kuluttua siitä päivästä, joua se on tiedoksi annettu. Tämän lisäksi on jokaisella asianosaisella, jolla joku hakemus tahi oikeudenkäynti tahi muu hänen oikeuttansa koskeva asia on vireillä, valta painattaa sen laadusta kertomus eli niin kutsuttu "species facti" (asian laita), sillä ehdolla kuitenkin, että totuutta siinä tarkoin noudatetaan eikä mitään eksyttävää epäselvyyttä kertomukseen las-keta eikä myös säädyllisyyttä loukata. Jos jotain yllämainituissa suhteissa säädettyä rikotaan tahi laiminlyödään, olkoon sakko vähintään kaksikymmentä ja enintään kaksisataa markkaa.
Jos oikeuden, virkakunnan tahi viranomaisen arkistosta halutaan pöytäkirjan tahi vireillä olevaan yksityiseen juttuun kuuluvan asiakirjan kopiata, noudatettakoon siinä mitä kopioista muissa jutuissa on ennen tässä §:ssä sanottu, sillä eroituksella kuitenkin, että nyt puheenalaisessa tapauksessa lunastus on kopiasta maksettava, olkoonpa se asianomaisen virkamiehen tahi asianosaisen itsensä laittama.
9 §.
Tämän edellisessä §:ssä mainittuin asiakirjain julkaisemisessa ovat seuraavat ehdot vaarin-otettavat:
1 :ksi) älköön painokseen laskettako mitään eksyttävää virhettä, vähintään kahdenkymmenen ja enintään kahdensadan markan sakon uhalla. Jos siinä on tapahtunut ehdollinen väärennys, olkoon edesvastaus lain jälkeen;
2:ksi) asiakirjat sovituissa rikos-asioissa saadaan, jos molemmat asianosaiset elävät, ainoastaan heidän molemminpuolisella luvallansa ja, heidän kuoltuansa, vasta viisikymmentä vuotta sen jälkeen painon kautta julkaista;
3:ksi) yleisessä tuomioistuimessa syntyneitä oikeudenkäynti- kirjoja, jotka koskevat loukkauksia uskontoa, hallitsijaa, yhteiskuntaa, siveellisyyttä, virastoja tahi virkamiehiä vastaan, kuin myös oikeudenkäynti-kirjoja sotaoikeudessa älköön painon kautta julkaistako ennenkuin lopullinen päätös asiasta on annettu ja se on saanut laillisen voiman. Joka sellaisia asiakirjoja tahtoo painattaa, ilmoittakoon siltä tuomarille, joka asiassa viimeiseksi on tuominnut, ja olkoon tämä velvollinen painosta sulkemaan pois semmoisia paikkoja, jotka tämän asetuksen mukaan ovat loukkaaviksi tahi solventaviksi katsottavat.
Selväntekoja sotaoikeuden keskustelemuksista semmoisissa asioissa, jotka koskevat rikkomusta kuria vastaan, älköön myöskään painosta julkaistako ennenkuin lopullinen päätös asiasta on annettu ja se on saanut lain voiman sekä asianomainen oikeus on antanut lupaa julkaisemiseen;
4:ksi) ennenkuin oikeuden istunto on tapahtunut taikka asia siksensä jätetty, älköön tutkimuksessa ilmi tulleita seikkoja painon kautta levitettäkö.
2, 3 ja 4 kohdassa annettuin määräysten rikkominen sovitetaan kahdenkymmenen ja enintään kahdensadan markan sakolla.
10 §.
Seuraavia asiakirjoja älköön kenelläkään olko oikeutta, ilman asianomaista lupaa, virkakunnista ulossaada tahi painon kautta julkaista:
1 :ksi) Senaatin, Valtiosihteerin-viraston, Valtiosäätyjen ja heidän valiokuntainsa, Kenraalikuvernöörin-kanslian sekä Valtiokonttorin ja Suomen Pankin pöytä- ja asiakirjoja, eikä muutenkaan semmoisia asioita koskevia kirjelmiä ja kirjoituksia, jotka, lain tahi hallituksen erinäisissä tapauksissa antamien sääntöjen mukaan, ovat salassa pidettävät.
Virastojen ja viranomaisten alamaisia esityksiä semmoisissa asioissa, jotka vielä ovat Keisarin ratkaistavana, kuin myös asiakirjoja, joilla on näitten esitysten kanssa yhteyttä, älköön yksityinen henkilö painoon toimittako ennenkuin armollinen lupa siihen kussakin eri tapauksessa on annettu. Joka edellä mainittua lajia olevia asiakirjoja luvattomasti ulosantaa, rangaistakoon, jos nimen hoito on hänelle uskottu, lain mukaan ja muussa tapauksessa vähintään viidensadan ja enintään neljäntuhannen markan sakolla;
2 :ksi) papiston tahi muun asianomaisen viraston tekemiä, seurakuntalaisten siveelllsyyttä koskevia asiakirjoja, sekä sairashuoneen muistoonpanokirjoituksia ja lääkärin- todistuksia, joita, mikäli ne koskevat yksityksiä ihmisiä, ei ilman hei-dän luvattansa saa ulosantaa, vielä vähemmin painon kautta julkaista muissa tapauksissa kuin oikeudenkäynti-asioissa taikka kun voimassa olevat asetukset muuten sen myöntävät. Tieteellisessä tarkoituksessa olkoon kuitenkin luvallista painattaa tautikertomuksia, mutta älköön sairasta niissä vasten hänen tahtoansa nimitettäkö taikka muuten ilmaistako;
3:ksi) yleiseen talteen annettuja kirjoituksia ja asiakirjoja, joiden ulossaamiseen tahi ulosantamiseen tarvitaan lupa niiltä laitoksilta ja henkilöiltä, jotka ne ovat talteen jättäneet;
4:ksi) todistuksia ja päästökirjoja, jotka eivät kuulu mihinkään oikeudenkäynti-asiaan, ja joita älköön julkaistako ilman niiden luvatta, joita ne koskevat;
5:ksi) yksityksiä kirjeitä elossa olevilta tahi elossa oleville henkilöille, jotka kirjeet ainoastaan silloin, kuin ne todistuksina kuuluvat oikeudenkäyntiasioihin ja sitä varten ovat tuomioistuimelle esiin tuodut, saadaan painon kautta julkaista, vaan ei muuten, ilman kirjeenlähettäjän ja vastaanottajan luvatta.
2, 3, ,4 ja 5 kohdassa säädettyin kieltojen rikkomisesta ei muu saa syytettä tehdä kuin oikea asian-omistaja, ja sovitetaan sellainen rikkominen vähintään viidenkymmenen ja enintään viidensadan markan sakolla.
11 §.
Kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisin on säädetty asetuksella 15 p:ltä Maaliskuuta 1880.
12 §.
Aikakautisten kirjain ulosantamisen suhteen, joilla tässä asetuksessa ymmärretään semmoisia kirjoja, jotka ovat määrätyt vissillä nimellä ja vississä numerojärjestyksessä sekä määräaikoina ilmestymään vähintäänkin neljästi vuodessa, ovat seuraavat erinäiset säännökset voimassa:
1 :ksi) Luvan aikakautisen kirjan ulosantamiseen saattaa antaa ainoastaan Kenraalikuvernööri, erinäisen tutkinnon mukaan, sille Suomen kansalaiselle, joka on paässyt lailliseen ikään, saapi vapaasti hallita itsensä ja tavaransa, eikä ole häpeällisestä rikoksesta tuomittu.
2:ksi) Joka tahtoo ulosantaa aikakautisen kirjan, ilmoittakoon siihen itsensä painoasiain Ylihallituksen luona kirjallisella hakemuksella, jossa on mainittava ulosannettavan kirjan nimi ja laveus, missä kirjapainossa sitä painetaan, minä päi-vinä viikossa ja minä aikana päivästä sitä aiotaan jakaa, sekä ulosantajan ja vastuunalaisen toimittajan, taikka, jos niitä on useampia, jokaisen heistä nimi ja asunto. Hakemukseen on liitettävä täydellinen ohjelma aikakaus- kirjaa varten, tarkasti ilmoittava sen suunnan ja mitä asioita siinä aiotaan käsitellä, kuin myös, jos hakemus koskee sanomalehden ulosantamista, näyte-numero siitä.
Hakemuksen siihen kuuluvine asiakirjoineen esittää Ylihallituksen Esimies ynnä oman lausuntonsa kanssa Kenraalikuvernöörille, joka silloin ilmoittaa päätöksensä asiasta, jonka mukaan Ylihallituksen tulee antaa kirjallinen päätös hakemuksen johdosta.
Sellaisen näytenumeron painamiseen, joka ylempänä mainitaan, antakoon painopaikalla oleva asiamies luvan, kuitenkin ainoastaan rajoitettuun määrään kappaleita, jotka hän lähettää Ylihallitukselle, joka antaa ne Kenraali- kuvernöörille ja Senaatin Siviili-toimituskunnan Päällikölle.
...
4:ksi) Kun lupa aikakautisen kirjan ulosantamiseen on saatu, on sen ensimmäinen numero jaettava kolmen kuukauden kuluessa lupakirjan antamisesta ja aikakauskirja sittemmin ilmestyvä keskeymättömässä jaksossa, sillä uhalla että saatu lupa muussa tapauksessa katsotaan mitättömäksi.
...
8:ksi) Jos Kenraalikuvernööri näkee jonkun paikkakunnan sanomalehden väärin selittämällä Suomenmaan asemaa Keisarikuntaan nähden antavan aihetta tyytymättömyyteen, taikka päteviä syitä muuten löytyy, olkoon hänellä valta lakkauttaa sanomalehden ulosantamista, väliaikaisesti tahi kokonaan, harkintonsa mukaan.
9 :ksi) Pidätettyä sanomalehden numeroa älköön ulosannettako muutetussa painoksessa, jollei loukkaavan kirjoituksen tahi lauseen ulossulkemisesta syntynyttä tyhjää väliä ole tavallisella lailla muulla präntillä täytetty.
10:ksi) Kuulutukset ja muut ilmoitukset, jotka tuomioistuimen tahi muun julkisen viranomaisen päätöksen mukaan, ovat yleiseksi tiedoksi saatettavat, olkoon semmoisen aikakautisen kirjan ulosantaja, jonka tarkoitukseen ilmoitusten ottaminen kuuluu, velvollinen, tavallista ilmoitusmaksua vastaan, asianomaisen sitä pyytäessä, johonkuhun sanomalehtensä kahdesta ensinnä ilmestyvästä numerosta ottamaan, sadan markan sakon uhalla sen laiminlyömisestä ja velvoituksella korvata siitä syntynyt vahinko.
11:ksi) Samoin olkoon jokaisella, joka huomaa itsensä aikakautisessa kirjassa mieskohtaisesti loukatuksi, taikka tahtoo oikaista siinä tehtyjä ja häntä koskevia kertomuksia, oikeus saada missä kohden kirjaa hän haluaa, seka jossakin niistä kahdesta numerosta, jotka lähinnä sen perästä seuraavat, kuin hänen tahtonsa siitä on ilmoitettu, julkaista joko vastaus siihen kertomukseen, joka hänestä oli loukkaava, taikka ilmoitus etta hän siitä aikoo tehdä taikka jo on tehnyt syytteen, tahi osoitus toisessa kirjassa tehtyyn oikaisemiseen ja pitää tämmöiselle vastineelle, jonka tulee olla vastaajan itsensä allekirjoittama, hanen tahtoansa myöten maksutta annettaman kaksinkertaisesti niin paljo tilaa, kuni vastustetulla kertomuksella oli; mutta sitä pitemmältä suoritetaan painatuskulunkeja vastaava makso. Laiminlyönnistä julkaista semmoista vastinetta, vetäköön ulosantaja sakkoa sata markkaa; ja jollei siitä ole tarkoitettua vaikutusta, määrätköön oikeus uppiniskaiselle korkeamman uhkasakon tahi muun soveliaan velvoituksen, jopa haaston että kirja tulee lakkautetuksi.
Jos aikakautisessa kirjassa on ollut esitys tahi kertomus laitoksista tahi julkisista oloista Keisarikunnassa, ja jos julkinen viranomainen Suomessa sen jälkeen on oikaissut tuota esitystä tahi kertomusta jommassakummassa maan virallisista sanomalehdistä, on sen aikakautisen kirjan ulosantaja velvollinen, saman seuraamuksen uhalla kuin tässä ylempänä on sanottu, jompaankumpaan sen kahdesta seuraavasta numerosta täydellisesti panemaan oikaisun virallisesta lehdestä.
12:ksi) Jokaisen aikakautisen kirjan toimitus on sitä painoasiamiehelle näytettäissä velvollinen tietämään kunkin aikakauskirjassa olevan kirjoitukseu tekijän, voidaksensa, tuomioistumien tahi Kenraalikuvernöörin sitä vaatiessa, hänet ilmoittaa.
15 §.
Jokainen, joka tahtoo perustaa uuden kirjapainon, taikka joka perinnön tahi muun laillisen saannin kautta on tullut semmoisen laitoksen omistajaksi, olkoon velvollinen, jos sitä käyttää tahtoo, siitä Ylihallitukselle ilmoittamaan ja samassa täydellisillä todistuksilla näyttämään olevansa niin vanhan ja niillä ominaisuuksilla varustetun, jotka 13 §:ssä ovat semmoisen edun saamiseksi määrätyt.
...
18 §.
Kirjanpainaja pankoon jokaiseen painettuun kirjateokseen oman nimensä tahi kirjapainon firman sekä painopaikan ja -vuoden, ynnä myös kustantajan nimen, milloin erityinen kustantaja on. Tätä vastaan rikkova vetäköön sakkoa ensimmäiseltä kerralta neljäsataa markkaa, toiselta ja kolmannelta kerralta kaksin-kertaisesti, ja olkoon sitä paitsi viimeksi-mainitussa tapauksessa menettänyt oikeuden kirjapaino-liikettä harjoittaa. Älköön tämä määräys kuitenkaan koskeko pieniä kirjapainon tuotteita, joiksi luetaan: ilmoitukset tahi tiedon-annot asioimis- tahi seura- tai perhe-elämän alalta, niinkuin kauppa- ja voura- ilmoitukset, kaavat, julkisten huvitusten ilmoitukset, käymä-, kutsumus-, murhe- ja muut ilmoituskortit, kuulutukset varastetusta, kadonneesta tahi löydetysta tavarasta, ynnä muut samanlaatuiset tiedon-annot.
19 §.
Kirjanpainaja on velvollinen jokaisesta painetusta kirjasta toimittamaan kaksi kappaletta asianomaiselle asiamielielle tarkastettavaksi. Aikakautinen kirja lähetetään vähintään kaksi tuntia enneii jakamista sekä lentokirja, jolla ymmärretään vähemmän kuin kolme arkkia sisältävä painotuote, kaksitoista tuntia ja laveampi kirja kaksi päivää ennen ulosantamista. Ja olkoon kirjanpainajalla, jos kirja on luettava sellaisiin painotuotteihin, jotka tämän §:n 3 kohdassa mainitaan, oikeus kirjan jättämisestä heti saada kuitti, kirjoitettu sen toiseen kappaleesen sekä ilmoittava päivän ja tunnin, jona kuitti annettiin...
Säännöksestä lähinnä edellisessä kohdassa eroitetaan seuraavat painotuotteet:
1 :ksi) viralliset kirjat, asetukset, kertomukset ja muut asiakirjat jotka Senaatti tahi erinäiset siviili- tahi sotilas-virastot painoon toimittavat;
2:ksi) keskustelemukset, jotka maan Valtiosäädyissä ja heidän valiokunnissa tapahtuvat seka mainittujen viranomaisten toimesta tahi heidän valvontansa alaisina ulosannetaan;
3:ksi) sellaiset asiakirjat, joitten julkaisemiseen painon kautta, 9 §:n 3 kohdan ja 10 §:n säännösten perustuksella erityinen lupa niissä mainituilta virastoilta ja henkilöiltä tahi ilmoitus näille vaaditaan ja lupa on saatu;
4:ksi) aikakautiset ja muut kirjat, jotka ovat painoon saatetut Aleksanderin yliopiston tahi tuomiokapitulien tahisemmoisten tieteellisten tai kirjalllsten yhdistysten toimesta, joitten säännöt ovat esivallan vahvistamat;
5:ksi) oppikirjat, jotka ovat aiotut opetuksessa maan julkisissa ylemmissä tai alemmissa oppilaitoksissa käytettäviksi ja joita sitä varten koulutoimen Ylihallitus ja Kenraalikuvernööri ovat hyväksyneet;
6:ksi) uusi ja muuttamaton painos ennen tässä maassa painon kautta ulosannettua ja levitettäväksi sallittua kirjaa; ja 7:ksi) kaikki muut painetut kirjateokset, jotka ovat vähintään viisi painoarkkia laveat.
Mainittua laatua olevaa painotuotetta älköön kuitenkaan kirjapainosta levitettäväksi annettako, ennenkuin kaksi kappaletta kirjaa on, sillä tavoin kuin tämän §:n alussa säädetään, asiamiehelle toimitettu ja sen jälkeen niin pitkä aika on kulunut kuin siinä on määrätty. Jos kirjanpainaja rikkoo sanotun kiellon, vetäköön sakkoa enintään tuhannen markkaa.
20 §.
Jos kirjanpainaja petollisessa tarkoituksessa panee painettuun kirjateokseen väärän kirjanpainajan, kirjantekijän tahi kustantajan nimen, väärän painatuspaikan tahi muuten petollisen nimilehden, rangaistakoon lain mukaan ja olkoon menettänyt oikeuden harjoittaa kirjapaino-liikettä. Jos se huomataan tapahtuneeksi ilman pahaa aikomusta, rangaistakoon niinkuin 18 §:n 1 kohdassa on sanottu.
22 §.
Kaikista kirjateoksista pitää kirjanpainajan, kahden- kymmenen markan sakon uhalla jokaisesta, paitsi 19 §:ssä mainittuja kappaleita, viimeistäänkin kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen kuin kirjat ovat ulostulleet, Paino- ylihallitukselle tahi sen asiamiehelle ilman maksutta ja kuittia vastaan antaa neljä muuta kappaletta, joista, Ylihallituksen toimesta, kaksi lähetetään julkiseen kirjastoon Pietarissa ja yksi siellä olevalle Tiede Akatemialle sekä yksi toimitetaan Aleksanderin Yliopiston kirjastolle; jota paitsi lainopillisista teoksista viideskin kappale on annettava Ylihallitukselle, lähetettäväksi Keisarikunnan Valtioneuvoston kodifikat- sioniosastoon asetetulle kirjastolle. Näistä säännöistä vapautetaan kuitenkin semmoiset pienet painotuotteet, jotka 18 §:ssä ovat mainitut, sekä yli viidenkymmenen markan hintaiset kuvat, joita vaan Yliopiston kirjastoon välttämättömästi pitää annettaman.
27 §.
Jos joku levittää painoteosta, jonka pitäisi olla varustettuna kirjanpainajan nimellä tahi kirjapainon firmalla sekä painopaikalla ja -vuosiluvulla, mutta joka on vailla jotakin näistä ilmoituksista, sakoitettakoon ensimmäiseltä kerralta kaksisataa sekä toiselta ja kolmannelta kerralta neljäsataa markkaa, jota paitsi kirjakauppias viimemainitussa tapauksessa olkoon menettänyt oikeuden harjoittaa kirjakauppa-liikettä. Sama laki olkoon lainakirjaston ja lukusalin haltijasta.
28 §.
Kirjain levittämiseksi käytettäköön kaikkialla maassa kulkukauppiaita, joiden kuitenkin, ennenkuin sellaiseen ammattiin saavat ruveta, pitää siihen hankkia itsellensä lupa painoasiain Ylihallitukselta tahi joltakin sen asiamieheltä, ja varustettakoot he asianmukaisella lupalipulla, asetettuna vaan yhdelle vuodelle kerrallansa, jonka ajan kuluttua kulkukauppiaan tulee tehdä hakemus uuden semmoisen lipun saannista. Asiamiehen tulee jokaisesta sellaisesta hänen myöntämästänsä luvasta Ylihallitukselle ilmoittaa. Kulku- kauppiasten kautta ei saada muita kirjoja levittää, kuin semmoisia Suomessa painetuita, joissa kirjanpainajan ja painopaikan nimi ovat 18 §:ssä sanotulla tavalla ilmoitetut. Yllä olevia sääntöjä vastaan rikkova kulkukauppias vetäköön sakkoa vähintään kymmenen ja enintään sata markkaa. Tähän ei kuitenkaan lueta teaatteri-ilmoituslistain ja muiden semmoisten ilmoitusten jakelemista kaupungeissa.
30 §.
Rikokset, joita 1 §:ssä myönnetyn oikeuden väärinkäyttämisen kautta tehdään uskontoa, hallitsijaa, yhteiskuntaa, siveellisyyttä tahi yksityistä ihmistä kohtaan, rangaistaan yleisen lain jälkeen.
31 §.
Jos painotuotteessa on: herjausta Jumalaa, Jumalan sanaa ja sakramentteja vastaan, kevytmielistä Jumalan sanan ja sakramenttien tahi jumalanpalveluksen pilkkaamista; yllytystä maanpetokseen, salavehkeihin tahi kapinaan; parjaava tahi epäkunnioittava lause Keisarista, Keisarinnasta, Perintöruhtinaasta tahi muusta Keisarillisen Huoneen jäsenestä, Valtiosäädyistä, Kenraalikuvernööristä, Ministeri-valtiosihteeristä tahi Senaatista, valheiden tahi vääräin kulkupuheiden levittämistä, jotka saattavat olla yleisön eksyttämiseksi tahi viettelemiseksi, väännelty tahi kiero esittely, vääristely tahi sopimattomasti esitetty moite maan korkeimman hallituksen toimenpiteistä tahi näitten tarkoituksista; solventavia tahi loukkaavia taikka muuten säädyttömiä lauseita tahi ilmoituksia julkisista oloista tahi laitoksista Keisarikunnassa, jotka ovat omiaan näitä halventamaan taikka herättämään vihaa ja eripuraisuutta niitten Hänen Majesteettinsa alamaisten välillä, jotka kuuluvat eri kansallisuuksiin; solventavia ja eripuraisuuteen vierasten valtain kanssa tarkoittavia lauseita sekä herjauksia vierasten valtioitten hallitslijoita tahi heidän Keisarin luona olevia lähettiläitänsä vastaan; Hallituksen kieltämiä tiedon-antoja sotatuumista sekä sotatoimista ja muista sellaisista; valtiohoidollisten valtiosalaisuuksien tahi muitten semmoisten valtioasiain ilmaisemista, jotka Hallituksen antamain määräysten mukaan ovat salassa pidettävät tahi joita ei saa ennen aikaansa kuin myös ylimalkaan yhteis- kunnalle vaarallisia sekä siveellisyyttä ja säädyllisyyttä loukkaavia esityksiä; niin on asiamies velvollinen, jos kirjan tarkastaminen on hänen asiansa ja hänen lupaansa sen julkaisemiseen vaaditaan, toistaiseksi pidättämään painotuotteen ja viipymättä painoasiain Ylihallitukselle ilmoittamaan asianlaidan likempää määräämistä varten, jonka ohessa hänen on lähetettäväyksi kappale kirjaa Ylihallitukselle.
Jos ulosantaja tahtoo asiamieheltä ottaa takaisin loukkauvaksi katsotun painotuotteen ja toimittaa hänelle uuden kappaleen sitä, jossa tuota loukkaavaa kohtaa ei ole, olkoon se sallittu.
34 §.
Jos loukkaava kirja on luettava semmoisiin painotuotteihin, joitten levittämiseen asiamiehen lupaa ei tarvitse hankkia, olkoon hän, olkoonpa kirjaa alettu jakaa tai ei, velvollinen heti ottamaan sen takavarikkoon ja tästä toimesta ilmoittamaan Ylihallitukselle, jonka tulee enempää määräystä asiasta antaa.
35 §.
Kaikki kappaleet kiellettyä loukkaavata kirjaa tahi kuvallista esitystä, joita löytyy tekijän, ulosantajan, kustantajan, valmistajan , näytteille-asettajan tahi julkisen myyjän hallussa, kuin myos ne levyt ja vormut, jotka ovat olleet yksinomaan määrätyt sen tuotteen valmistamiseen, ovat Paino-ylihallituksen toimesta takavarikkoon otettavat, ei kuitenkaan suuremmalta osalta kuin se tahi ne lehdet, vihkot tahi muut osat siitä, joiden sisällys on rikolliseksi julistettu. Mitä näin on takavarikkoon pantu älköön levitettäkö tahi uudelleen ulosannettako, sillä uhalla, että sen, joka niin tekee, pitää olla kirjantekijän edesvastauksessa, vaan tuomittakoon se menetetyksi ja kelpaamattomaksi tehtäväksi; ja se, joka katsoo tämän kautta tulleensa syyttömästi kärsimään, kääntyköön sen korvaamisen suhteen rikolliseen.
38 §.
Painoasiain valvontaa hoitaa Ylihallitus, jolla on sijansa Helsingissä ja johon kuuluu esimies ja kaksi jäsentä.
39 §.
Painoasiain Ylihallituksen tulee, paitsi mitä tässä edellä on säädetty, herkeämättömällä tarkkuudella valvoa kaikkia painoasioita tässä maassa, painorikoksien syytteesen saattamiseksi ja loukkaavain kirjateosten levittämisen estämiseksi sekä kirjanpainajain ja kirjakauppiasten saattamiseksi heidan velvollisuuksiensa täyttämiseen, jonka suhteen Ylihallituksen kuitenkin tulee tarkasti katsoa, etteivät asianomaiset asiamiehet toimivaltaansa väärin käytä tahi muuten virassaan sopimattomasti käyttäidä.
41 §.
Kun painettu kirjateos, joiika julkaisemiseen asiamiehen lupaa tarvitaan, on, 19 §:ssä säädetyllä tavalla, hänelle annettu, tulee hänen, jos estettä kirjan ulosantamista vastaan ei katsota olevan, siihen kirjoittaa sana "näytetty" ynnä nimensä kanssa, jonka perästä kirjateos saadaan jakaa, sillä tapaa kuin kussakin tapauksessa on sanottu; tämä alköön kuitenkaan estäkö sen syytteesen saattamista oikeudessa, jos sen sittemmin havaitaan sisältävän jotakin loukkaavata.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 18 p:nä Kesäkuuta 1891.
Keisarillisen Majesteetin oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa: