Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
Venäjän kielen taidon edistämisestä Suomen Suuriruhtinaanmaan virkamiehissä.
Annettu Helsingissä 7 p:nä Joulukuuta 1891.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjanmaan Keisari ja Itseva]tias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Edistääksemme Venäjän kielen taitoa Suuriruhtinaanmaan virkamiehissä tahdomme Me, muuttamatta mitä tätä ennen on säädetty erityisten virkamiesten velvollisuudesta osata Venäjän kieltä, täten Armossa määrätä, että niiltä henkilöiltä, jotka tästälähin tahtovat astua siviili-valtio- palvelukseen Suomessa, on vähitellen vaadittava Venäjän kielen taitoa, sillä tavoin kuin tässä alempana sanotaan.
Tämä vaatimus on ensi sijassa asetettava niihin, jotka astuvat valtionrautateitten, tullilaitoksen ja poliisihallinnon palvelukseen, varsinkin merikaupungeissa ja semmoisissa paikkakunnissa, joihin venäläistä sotaväkeä on sijoitettu.
Tuomarinvirkaan asetettaissa Venäjän rajalla olevissa seuduissa on noudatettava, että se, joka semmoiseen virkaan nimitetään, osaa Venäjän kieltä, jonka ohessa on katsottava, että kaupunki-oikeuksissa on varalla joku virkamies, joka saattaa mainitulla kielellä ajatuksensa lausua.
Koulutoimessa oleva virkamies, joka yliopistossa olevan Veiiäjän kielen opettajan todistuksella näyttää osaavansa mainittua kieltä, saa siitä lukea hyväksensä kaksi virkavuotta virkaylennystä ja pensionin saamista varten.
Jokaisessa virkaan-nimittämisessä on annettava ehdottomasti etuoikeus sille, joka osaa Venäjän kieltä, jos hän muuten täyttää laissa säädetyt vaatimukset viransaamis-oikeuden suhteen. Tällaisen oikeuden saamiseksi tulee hakijan liittää hakemuskirjoihin semmoinen todistus Venäjän kielen taidosta, jonka on antanut sanotun kielen opettaja yliopistossa tahi lyseossa.
Venäjän kielen opettajiksi lyseoihin määrätään etupäässä syntyperäisiä, yliopistosivistystä omaavia venäläisiä taikka muita henkilöitä, jotka ovat sanottua kieltä opiskelleet jossakin Keisarikunnan yliopistossa.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 7 p:nä Joulukuuta 1891.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätoksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
J. PH. PALMEN.
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
H. MOLANDER.
C. O. MELAN.
A. E. ARPPE.
THE0D0R CEDERHOLM.
SUNE BJÖRKSTÉN.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
J. G. SOHLMAN.
K. F. IGNATIUS.
S. W. HOUGBERG.
N. K. HORNBORG.
J. G. SOHLMAN.
ISAK FELLMAN.
EMIL STRENG.
Js GRIPENBERG.
OSCAR GYLLING.
WALD. ENEBERG.
E. A. Forssell.