Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
Venäjän alamaisen oikeudesta hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa.
Annettu Helsingissä, 16 p:nä Helmikuuta 1891.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja ltsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäviksi: Tehdystä alamaisesta esityksestä olemme Me, muuttaen muutamissa kohdin armollisen asetuksen 25 p:ltä Helmikuuta 1831 ehdoista kiinteän omaisuuden hallitsemiselle Suomessa ja armollisen asetuksen 11 p:ltä Maaliskuuta 1879, joka sisältää lisäyksen vastamainittuun asetukseen, nähneet hyväksi armossa säätää ja määrätä seuraavaisesti:
1 §.
Venäjän alamainen, jolla, Keisarikunnan lain mukaan, on oikeus siellä hankkia ja hallita kiinteätä omaisuutta, olkoon oikeutettu Suomessakin hankkimaan ja hallitsemaan sellaista omaisuutta.
Mooseksen uskolainen älköön kuitenkaan hankkiko tahi hallitko kiinteätä omaisuutta tässä maassa.
2 §.
Asiakirja, joka lainhuudatusta haettaissa tuodaan esiin sen todistamiseksi että Venäjän alamaisella on oikeus hankkia kiinteätä omaisuutta Keisarikunnassa, on, jos ei ole selville saatu että asiankirjan antanut viranomainen on ollut siihen oikeutettu, tuomioistuimen lähetettävä Suomenmaan Kenraalikuvernöörin kansliaan semmoisen selvityksen hankkimista varten ennenkuin lainhuutoa saadaan antaa.
3 §.
Jos Venäjän alamainen, joka Suomessa hallitsee kiinteätä omaisuutta, ei asu siinä paikkakunnassa, jossa omaisuus on, asettakoon edestänsä mainittuun paikkakuntaan asianmukaisen edusmiehen, jonka läänin Kuvernööri hyväksyy. Jos ei sellaista edusmiestä ole ja jos ei myöskään häntä itseä tavata kiinteistöllä milloin haaste tahi muu lakiin perustuva ilmoitus on hänelle toimitettava jutussa tahi asiassa, joka koskee kiinteistöä taikka omistus-oikeudesta siihen tahi hallinnosta johtuu, silloin haaste tahi ilmoitus laillisella vaikutuksella kiinnitettäköön asuinhuoneuksen oveen.
Jos kuitenkin se, jolla on palstatila tahi joka arennilla pitää maa-aluetta ja käyttää maata pääasiallisesti asuntotonttina, paikkakunnan kruunun-nimismiehelle kirjallisesti on ilmoittanut oikean asuinpaikkansa Keisarikunnassa, älköön hän olko velvollinen edusmiestä asettamaan. Jos ei häntä sitte tavata ilmoitetussa paikkakunnassa, niin olkoon noudatettavana, mitä edellisessä momentissa on säädetty.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 16 p:nä Helmikuuta 1891.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätoksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
J. PH. PALMEN.
S. W. von TROIL.
G. v. ALFTHAN.
V. PROCOPÉ.
H. MOLANDER.
A. E. ARPPE.
THE0DOR CEDERHOLM.
SUNE BJöRKSTÉN.
FR. LERCHE.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
S. W. HOUGBERG.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
N. K. HORNBORG.
EMIL STRENG.
ISAK FELLMAN.
OSCAR GYLLING.
Theod. Bergelund.