Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
kruununmaan antamisesta viljeltäväksi ja uudistaloin perustamiseksi.
Annettu Helsingissä, 13 p:nä Lokakuuta 1892.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias,Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaattimme Talousosaston tekemästä alamaisesta esityksessä olemme Me nähneet hyväksi armossa säätää seuraavaisesti:
1 §.
Kussakin läänissä, jossa kruunulla on laajoja yhteis- ja liikamaita, pitää, sitä myöten kuin nämät ovat tulleet mitatuiksi ja kartalle pannuiksi, yhden tahi useamman tutkimus-lautakunnan ja yhden lääninkomisionin kautta selvitystä hankittaman, minkä verran viljelykseen kelpaavaa maata näissä maissa löytyy sekä ehdotus, annettaman, miltä osalta sanotut maat, 3 p:nä Syyskuuta 1886 annetun Armollisen metsälain 2 §:n säännösten mukaan, soveliaimmin ovat maanviljelystiloiksi luovutettavat taikka kruunun metsänhoitoa varten yhdessä jaksossa olevina lohkoina pysytettävät.
6 §.
Kruunun yhteis- ja liikamaista uudistaloiksi tahi muiksi maanviljelys-tiloiksi määrätty maa luovutetaan yksityisille siinä järjestyksessä kuin tässä alempana mainitaan.
Sen liikamaan kanssa, joka tapahtuvassa eroittamisessa tarjotaan tilanhaltijoille omistuttamisoikeuden perustuksella erityistä veroa vastaan ja eri ehdoilla, menetellään niinkuin 1848 vuoden maanmittaus-ohjesäännössä määrätään taikka vastedes määrätään.
7 §.
Uudistalon tilukset ovat syynättävät kernaimmin yhteen, tahi, jos ei se käy laatuun, korkeintaan kahteen palstaan. Kuitenkin saadaan Oulun läänin pohjaisissa osissa ja missä paikallisolot muuten sitä vaativat tilan tilukset panna enintään kuuteen palstaan.
8 §.
Kruunun yhteis- ja liikamailla viljeltäväksi aiottu maa tulee Kuvernöörin antaa maamittarilla uudistaloihin jaottaa.
Tässä jaossa on noudatettava, että soveliaita ajoteitä tiloille ja tiloilta voidaan saada sekä että metsämaata sen mukaan kuin olosuhteet myontävät annetaan joka tilalle, ellei jossakin poikkeustapauksessa nähda soveliaaksi muodostaa uudistalo ainoastaan viljelykseen-kelpaavasta maasta.
Jos metsämaata tahi jotain sen osaa ei mukavasti voida ottaa samaan palstaan tilain muitten tilusten kanssa, on, jos niin sopivaksi harkitaan, semmoinen metsämaa määrättävä yhteismetsänä käytettäväksi.
Niille uudistaloille, joita siten muodostetaan, on samalla kertaa verollepano-ehdotus tehtävä, siitä huolimatta, onko halukkaita henkilöitä ilmoittautunut uudistalojen perustamiseen puheenalaiselle maalle vai eikö.
9 §.
Määräyksen ohessa maamittarille vastamainittuin toimitusten suorittamiseen antakoon Kuvernööri hänelle niitä ohjeita uudistalojen suuruudesta y. m., joita Kuvernööri asiasta vaadittujen lausuntojen johdolla tahi muuten katsoo tarpeellisiksi ja tulee maamittarilla uudistaloin-jaotuksessa olla apulaisena kaksi kunnallislautakunnan sitä varten valitsemaa uskottua miestä.
10 §.
Sittenkuin toimituskirjat ovat läänin-maamittarille tulleet ja tämä ynnä oman lausuntonsa kanssa on ne Kuvernöörille antanut sekä Kuvernööri tarkastanut uudistaloin-jaotuksen ja verollepano-ehdotuksen sekä antanut päätöksen asiasta, on se lykättävä Senaatin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.
11 §.
Jos uudistaloja kruununmaalla siten on määrätty, verolle- pantu ja erotettu, tulee Kuvernöörin julistuksella, joka kunkin vuoden alussa kolmena sunnuntaina luetaan julki läänin kirkoissa ja kolme kertaa pannaan maan virallisiin sanoma- lehtiin, ilmoittaa että siihen halukkaat henkilöt voivat asukasoikeuden hakemuksia avoimille tiloille ennen Heinä- kuun loppua samana vuonna jättää Kuvernöörille taikka myöskin paikkakunnan kruununvoudille tahi kruununnimis- miehelle, heiltä Kuvernöörille lähetettäväksi; ja pitää hakemuksia seurata papinkirja hakijain maineesta sekä kunnallis-lautakunnan esimiehen todistus heidän varallisuu- destaan kuin myös ahkeruudestaan ja työkyvystään.
Semmoinen ilmoitus on tapahtuva vuosittain siksi kuin kaikki uudistalot ovat joutuneet asukkaitten haltuun; jota paitsi karttakopioita avoimista uudistiloista kussakin paikka- kunnassa tulee olla kruununvoudin tahi nimismiehen luona saatavissa.
12 §.
Jos hakija on ilmoittautunut, määrää Kuvernööri kruunun- voudin tahi jonkun kruunun-nimismiehen, kahden luotettavan ja kokeneen maanviljelijän, kernaimmin kihlakunnan-lautamiehen avulla, vähintään neljätoista päivää ennen siitä kuulutetun määräajan jälkeen, toimittamaan katselmusta tilalla hakijan tahi tämän asiamiehen läsnä ollessa, jolloin, sittenkuin on hankittu vieläkin tietoa viljelykseenkelpaavain tilusten laajuudesta ja laadusta sekä arvaus toimitettu niitten viljelemisen ja huoneusten rakentamisen kustannuksesta, katselmusmiesten on ehdotettava minkä verran asukkaan vuotuisesti tulee raivata ja kuntoon panna peltoa ja niittyä sekä rakentaa tarpeellisia huoneuksia tilalle kuin myöskin onko hänelle myönnettävä vapaavuosia ja kuinka monta.
Jos hakija jää pois katselmuksesta, älköön se toimitusta estäkö.
13 §.
Hakijalle tahi hänen asiamiehelleen on katselmus- tilaisuudesta annettava tieto kaikesta mitä katselmuksen johdosta ehdotetaan, ja pitää kaikki hänen muistutuksensa ja ehdotuksensa täydellisesti katselmuskirjaan otettaman, jonka jälkeen toimitusmiehen tulee viipymättä lähettää kaikki asiaan kuuluvat kirjat ynnä oman lausuntonsa kanssa hakijain sopivaisuudesta Kuvernöörille, joka asiasta sitä paitsi vaatii läänin-maamittarin lausunnon.
14 §.
Kaikista näistä ylempänä mainituista seikoista tiedon saatuaan Kuvernööri ottaa, päätöksen kautta, asukkaiksi haetuille tiloille ne hakijoista, jotka hän hyväksyy. Jos on useampia hakijoita samaan tilaan, olkoon sillä etuoikeus, joka ehkä paikalla jo on tehnyt jotakin todellista viljelystyötä; älköön kuitenkaan kaskeamisesta mitään etuoikeutta myönnettäkö.
15 §.
Uudistalon kuntoon-panemiseksi myöntäköön Kuvernööri yleensä viisitoista, korkeintaan kaksikymmentä vapaavuotta kaikkien maata seuraavien verojen ja rasitusten suorittamisesta, kuitenkin niin, että puoli maakirjaverosta maksetaan viideltä viimeiseltä vuodelta. Mutta jos tilusten huonompaan laatuun ja muihin tähän vaikuttaviin asianhaaroihin nähden sanottu vapaa-aika katsottaisiin riittämättömäksi, voidaan enintään neljäkymmentäkin vapaavuotta myöntää, joka kuitenkin riippuu Senaatin suoranaisesta tutkinnosta; ja tulee Kuvernöörin siinä suhteessa lähettää asiaan kuuluvat kirjat ynnä oman alamaisen lausuntonsa kanssa Senaattiin ja sen päätöstä odottaa.
17 §.
Väliaikaisia uudistaloja saadaan toistaiseksi, siitä tehdyn hakemuksen jälkeen, perustaa Kuolajärven, Sodankylän, Kittilän, Enontekiäisten, Inarin ja Utsjoen seurakuntiin Oulun läänissä...
19 §.
Ne maa-alueet, jotka kruunu sillä tavoin luovuttaa, ovat asianmukaisesti pyykeillä eroitettavat ja manttaaliin pantavat, jonka jälkeen ja sittenkuin vapaavuosien luku, jos semmoisia katsotaan tarpeellisiksi, on määrätty, palstat ovat Kuvernöörin huolenpidosta tarjottavat julkisella huutokaupalla, joka, sittenkuin siitä maan virallisissa sanomalehdissä ja kihlakunnan kirkoissa on kuulutettu, toimitetaan yhtaikaa sekä lääninhallituksessa että itse paikalla tahi muussa lähellä osoitetussa sopivassa paikassa.
22 §.
Maata, joka kruunun yhteis- ja liikamasta on viljeltäväksi eroitettu ja ennen erottamista jo arennille annettu, luovutettakoon niinikään, tämän asetuksen määräämässä järjestyksessä, arentiajan loputtua undistalona tahi erityisinä palstoina perintö-talonoikeudella yksityisen omaksi. Sittenkuin semmoinen maa on jaettu ja verolle pantu, tulee Kuvernöörin viimeisen arentivuoden kuluessa ja siitä annetun julistuksen jälkeen julkisella huutokaupalla, joka toimitetaan niinkuin 19 §:ssä on säädetty, myytäväksi tarjotuttaa siten muodostetut tilat. Tällöin tehdyt osto- tarjoukset tulee Kuvernöörin sen jälkeen ynnä oman lausuntonsa kanssa jättää Senaatin tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
23 §.
Kruunun yhteis- ja liikamaista viljeltäväksi eroitettua maata pitää metsänhoito-hallituksen hoitaa ja hallita siksi kuin se on yksityisille lopullisesti luovutettu.
24 §.
Kruunulle edustetaan oikeus uudistalojen alaiselta maalta kymmenen vuoden kuluessa, imissionikirjan antopäivästä lukien, myydä kaikki puut, jotka kuuden metrin korkeudella ovat poikkimitaten kaksikolmatta centimetriä tahi sitä enemmän.
25 §.
Niinkauan kuin uudistalo nauttii vapaavuosia tahi ei ole viljeltynä ja rakennettuna, ei sitä saa perinnöksi ostaa.
26 §.
Jos joku seurakunta on kappalaisen tahi lukkarin virkatalon tarpeessa, voidaan kruununmaata, Senaatille tehdyn ilmoituksen jälkeen, tähän tarpeesen luovuttaa.
28 §.
Tämä asetus astuu käytäntöön 1 p:nä Tammikuuta 1893, josta ajasta Armollinen julistus 27 p:ltä Joulukuuta uudistalojen ja kruununtorppain perustamisesta seka viimemainittuin veroituksesta, kuin myös Armollinen julistus 3 p:ltä Syyskuuta 1886, sisältävä lisäyksen vastamainittuun julistukseen, lakkaavat voimassa olemasta.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 13 p:nä Lokakuuta 1892.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
H. MOLANDER.
C. O. MELAN.
A. E. ARPPE.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
Js GRIPENBERG.
WALD. ENEBERG.
G. E. Fellman.