Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain papiston virkataloista.
Annettu Helsingissä, 19 p:nä Heinäkuuta 1892.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä olemme Me nähneet hyväksi Armossa vahvistaa seuraavan asetuksen Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain papiston virkataloista.
Yleisiä säännoksiä.
1 §.
Virkatalo, jota tämä asetus tarkoittaa, on jokainen tila, joka on annettu kirkkoherralle, kappalaiselle tahi muulle vakinaiselle papille, joko, virkakartanona, papin pysyväiseksi asunnoksi, taikka muuten, palkkatilaksi.
Virkakartanona on kutakin papillista virkaa varten ainoastaan yksi tila.
Lapinmaassa oleviin kirkollisvirkataloihin nähden, joista erityisiä säännöksiä on annettu, noudatettakoon kuitenkin vastaiseksi mainittuja säännöksiä.
2 §.
Vakinaiselle papille maalla, jonka palkkaetuihin ei kuulu erityinen maanviljelystila, on annettava semmoiset asunto- ja tarpeelliset ulkohuoneet, kuin II Luvussa semmoista virkakartanoa varten määrätään, polttopuut, kaksi hehtaaria viljeltyä maata asunnon vieressä sekä kesä- laidunta sen läheisyydessä yhdelle hevoselle ja vähintään kahdelle lehmälle.
Jos virkatalo on hankittu seurakuntaan, missä sitä ei ennen ole ollut, on, siinä tapauksessa että seurakunnan papiston palkka jo silloin on järjestetty, ennen vahvistetusta palkasta vähennettävä niin paljon, kuin arvataan vastaavan näin lisäksi tullutta etua.
Kaupunkiseurakunnan vakinaisen papin pitää saada joko virkatalo taikka sitä vastaavat vuokrarahat.
3 §.
Mitä virkatalonhaltijasta tässä asetuksessa määrätään, koskekoon soveltuvissa kohdissa virkatalon vuokraajaakin, joka laillisessa järjestyksessä on semmoiseksi otettu.
II Luku.
Virkatalon rakennuksista.
4 §.
Jokainen virkakartano maalla ja kaupungissa on varustettava niillä rakennuksilla, jotka virkatalonhaltija tarvitsee asunnoksi ja muihin tarpeisinsa sekä virkatalon hoitoa varten. Näiden virkatalon laillisten rakennusten luku on maalla Kihlakunnanoikeuden ja kaupungissa Raastuva- noikeuden määrättävä noudattaen, mitä tässä alempana säädetään, samoin kuin oikeuden myöskin tulee määrätä rakennusten paikka, suuruus, rakennustapa ja sisustus sekä ne rakennusaineet, joita niihin on käyttäminen. Sen estämättä että päätös tästä on saanut lain voiman, voipi kuitenkin oikeus sittemmin, muuttuneiden olojen vuoksi, näissä kohdin toisin määrätä, sen mukaan kuin 61 §:ssä sanotaan.
5 §.
Jos virkatalonhaltija haluaa mukavuudeksensa rakentaa virkataloon vielä lisäksi jonkun rakennuksen, olkoon oikeutettu siihen käyttämään rakennusaineita virkatalon metsästä; noudattakoon kuitenkin, mitä metsän käyttämisestä metsälaissa on säädetty.
6 §.
Virkakartanoon on yleensä rakennettava seuraavat lailliset rakennukset, nimittäin: päärakennus, renkitupa, ruokaaitta, kellari, halkovaja ja tarvehuone,jota paitsi virkakartanoon maalla on laitettava leivintupa, talli, vaunuhuone, navetta sekä keittohuone, jyväaitta ja sauna. Virkakartanossa, johon maanviljelystä on yhdistetty, pitää, paitsi edellä lueteltuja rakennuksia, myös oleman maitohuone, kaluhuone, lammasnavetta, sikohuone sekä riihi luuvan ja ladon kanssa.
Kaivoja tulee tehdä, missä se ilman erinomaista vaikeutta voi tapahtua, yksi taloutta varten ja, missä tarpeellista on, toinen karjapihaa varten, ja ovat ne sitten virkatalonhaltijan kunnossa pidettävä.
7 §.
Missä paikkakunnalliset olot tahi virkakartanon erityinen laatu sitä vaatii, määrättäköön yksi tahi useampi rakennus äsken lueteltujen lisäksi virkataloon rakennettavaksi laillisena rakennuksena taikka jätettäköön joku rakennus pois.
8 §.
Virkakartanon päärakennus on, ellei paikkakuntaa varten voimassa oleva rakennusjärjestys toisin määrää, rakennettava erilleen toisista huoneuksista kivijalalle, joka matalimmalta kohdaltaan on vähintään neljänkymmenen viiden sentimetrin korkuinen, seinät hirsistä, tiilistä tai muusta paikkakunnalla tavallisesta rakennusaineesta, sekä siihen sisustettava, kirkkoherran virkakartanossa vähintään kuusi, enintään kymmenen, ja muussa virkatalossa vähintään neljä, enintään seitsemän asuinhuonetta ynnä etehinen, keittiö, ruokasäilymö, tarpeelliset konttorit ja porstuat; keittiöön laitetaan hellamuuri ja kaikkiin asuinhuoneisin ynnä etehiseen tulisija, kaakelista tai muusta aineesta, jota maassa yleisesti käytetään sellaisiinrakennuksiin, kuin kysymyksessä oleva on, sekä hellan ja tulisijain edustalle rautapelti tai kivilaaka; huoneet tehdään vähintään puoli neljättä metriä korkeiksi ja varustetaan kaksinkertaisilla ikkunoilla sekä seinätapeteilla; katot kipsataan tai paneilataan ja paneilit, ovet ynnä ovi- ja ikkunapielet maalataan öljymaalilla; niinikään maalataan laattiat öljymaalilla tai sivellään vernissalla. Huone, joka on tarkoitettu arkiston säilyttämistä varten, on mikäli mahdollista suojeltava tulenvaaralta.
Seurakunnassa, jossa on virallinen pastorin apulainen, on myös sovelias asunto hänelle hankittava.
9 §.
Muut lailliset rakennukset sijoitettakoon erilleen toisistaan, taikka rakennettakoon yhteen, jos se sopivammaksi havaitaan. Nämät rakennukset ovat rakennettavat kivijalalle, joka matalimmalta kohdaltaan on vähintään kolmenkymmenen sentimetrin korkuinen. Kellarin saa tehdä muun rakennuksen alle. Talli ja navetta ovat varustettavat parvilla tai muilla rehuhuoneilla.
10 §.
Rakennusten kattamiseen käytettäköön etupäässä tulen kestäviä aineita.
Asuinrakennus kuin myöskin muut lailliset rakennukset virkakartanossa määrättäköön, tarpeen ja paikkakunnan tavan mukaan, sopivasti vuorattavaksi ja maalattavaksi.
11 §.
Muuten pitää, määräystä virkataloon tehtävästä rakennuksesta annettaessa, tarkasti huomioon otettaman mikä kunkin virkatalon asemaan, suuruutfeen, viljelystapaan ja rakennusaineiden saatavuuteen kuin myös paikkakunnan tapaan nähden soveliasta on, niin ettei virkatalonhaltijan kohtuullisia tarpeita jätetä täyttämättä eikä rakennusvelvollisia ylenmäärin rasiteta.
Kaikkea, mika saattaa vaikuttaa tulenvaaraa ja niinmuodoin estää tahi kalliimmaksi tehdä palovakuutusta, on mahdollisuuden mukaan kartettava.
12 §.
Palkkatila varustetaan rakennuksilla sillä tavoin kuin sen haltija tarpeelliseksi katsoo, ja ovat sille tehdyt rakennukset pidettävät 32 §:ssä mainittuin torpanrakennusten vertaisina.
III Luku.
Rakennusvelvollisuudesta ja virkatalonrakennuskassasta.
13 §.
Se virkatalonrakennuskassa, josta kustannukset papinvirka- kartanon rakentamisesta ja kunnossa pitämisestä maaseura- kunnassa sekä yhdistetyssä maa- ja kaupunkiseurakunnassa ovat suoritettavat, on saatettava pääomaltaan niin suureksi, että sen korot lasketaan voivan riittää vuotuisiin menoihin.
Kaupunkiseurakunta päättäköön, kuinka nyt mainitut kustannukset siinä olevista virkataloista ovat suoritettavat.
...
18 §.
Papistolta rakennuskassaan menevän maksun suorittamiseen on seurakunnan kaikkien vakinaiste pappien otettava osaa, kunkin niiden palkkaetujen mukaan, joita hän seurakunnalta nauttii, myöskin virkatalo niihin luettuna. Papin-viran avonaisena ollessa on tämä velvollisuus sen tahi niiden täytettävä, joille virkaan kuuluvat tulot menevät.
Niistä perusteista, joiden mukaan seurakunnalta kassaan menevä maksu on maksuvelvollisten suoritettava, on erityisessä tänä päivänä annetussa asetuksessa säädetty.
19 §.
Rakennuskassaa hoitaa kirkkoväärti kirkkoneuvoston valvonnan alaisena sillä tavoin, kuin kirkon kassoista on säädetty.
...
22 §.
Virkatalonhaltija olkoon velvollinen hyvin hoitamaan virkatalossa olevia laillisia rakennuksia.
Kaikki hänen tahallisesti tahi törkeästä tuottamuksesta sellaiselle rakennukselle matkaansaattama vahinko on hänen korvattava rakennuskassaan.
23 §.
Virkatalon lailliset rakennukset ovat vakuutettavat palovahingon vaaralta suomalaisessa palovakuutus- laitoksessa, joka yleisesti harjoittaa liikettä maassa. Vakuutusmaksu on rakennuskassasta suoritettava.
IV Luku.
Virkatalon ruokosta.
24 §.
Virkatalonhaltija olkoon velvollinen peltoa hyvin ruokkoamaan ja lannoittamaan, niittuja ja hakamaita raivaamaan ja hoitamaan sekä tarpeellisia ojia kaivamaan ja kunnossa pitämään. Pelto ja niittu on myöskin vähitellen laajennettava, missä se soveliaasti voi tapahtua.
25 §.
Virkakartanossa olevaa puutarhaa tulee virkatalonhaltijan hyvin hoitaa ja voimassa pitää.
Jos semmoisessa virkatalossa ei ole puutarhaa, tulee virkatalonhaltijan, jos se edullisesti voi tapahtua, laittaa sellainen.
26 §.
Mitä virkataloon kuuluu tahi sen tiluksilta on otettu eikä voida lukea senvuotuisiksi tuotteiksi, sitä älköön virkatalon- haltija talosta luovuttako. Lantaa älköön vietäkö pois virkatalosta, johon maanviljelystä on yhdistetty tahi johon muuten kuuluu semmoisia tiluksia, että lanta on niiden viljelemiseen tarpeellinen. Jos virkatalonhaltija haluaa pappilasta myydä korsirehua, hakekoon siihen lupaa KuvernööriItä, jonka tulee, sittenkun VI Luvussa mainitun virkatalon lautakunnan mieltä on kuulusteltu, määrätä, saako sellainen myynti tapahtua ja missä määrin.
Korsirehun olkoon tilalta lähtijä, lähtöpäivän tultua, velvollinen tarjoamaan tulijalle korjuukustannusten suorittamista vastaan. Ellei tämä sitä lunasta, käyttäköön lähtijä sitä mielensä mukaan. Kaikki lanta on lähtijän ilman korvausta jätettävä tulijalle.
Jos virkatalonhaltija rikkoo sitä vastaan, mitä tässä sanottu on, rangaistakoon yleisen lain mukaan ja olkoon velvollinen korvaamaan mitä hän on antanut talosta viedä pois.
27 §.
Yleiseen aitausyhdistykseen olkoon virkatalonhaltijalla valta ruveta. Aita, joka jaossa joutuu virkatalon voimassa pidettäväksi, tulee hänen pitää asianmukaisessa kunnossa. Muuta sopimusta aidan kunnossapidosta älköön hän tehkö pitemmäksi ajaksi kuin hän oli virkatalon haltijana.
Virkatalon tiluspiirin sisällä älköön virkatalonhaltija olko velvollinen aitaa pitämään.
Papinviran avonaisena ollessa älköön kuitenkaan virkataloon jo tehtyä aitaa hävitettäkö.
28 §.
Virkatalon metsän käyttämisestä, sen ruokosta ja hoidosta, kuin myös kasken ja kydön polttamisesta sekä nevojen, soiden ja muun karuisan maan viljelemisestä siellä on noudatettavana, mitä siitä metsälaissa on säädetty.
...
30 §.
Jos virkatalonhaltija haluaa virkatalon alueella ryhtyä nevan, suon tahi muun karuisan maan viljelemiseen sillä ehdolla, että hän saa hallita ja nauttia viljelystä pitemmän aikaa kuin hän virkataloa hallitsee, hakekoon, ennenkuin hän viljelystyöhön ryhtyy, lupaa siihen KuvernööriItä...
32 §.
Torppaa, joka on perustettu sen nojalla, mitä virkatalon metsää varten vahvistettu hoitosuunnitelma siinä kohden sisältää, taikka joka, vaikka se onkin aikaisemmin perustettu, hoitosuunnitelman kautta tahi muuten ennen sen vahvistamista on laillisessa järjestyksessä määrätty pysytettäväksi, tulee virkatalonhaltijan pitää asianomaisessa kunnossa.
Jos lähtevä virkatalonhaltija semmoisen torpan tarpeellisiin rakennuksiin on pannut kustannuksia, joista hän hallintoaikanansa ei ole ehtinyt saada korvausta sen hyödyn kautta, joka hänellä torpasta on ollut, pitää tulijan kohtuullisesti palkita sellaiset kustannukset.
33 §.
Virkatalonhaltija saakoon mielensä mukaan, siksi ajaksi, jona virkatalo on hänen hallussaan, ottaa asukkaita niihin maatorppiin, jotka siihen kuuluvat. Jos hän tahtoo ottaa torpparin pitemmäksi ajaksi, tehköön siitä kirjallisen sopimuksen, ei kuitenkaan useammaksi kuin korkeintaan viideksikymmeneksi vuodeksi, ja jättäköön sen Kuvernöörin tutkittavaksi. Jos Kuvernööri, kuulusteltuansa seurakunnan ja Tuomiokapitulin mieltä, huomaa sopimuksen virkatalolle edulliseksi, tulee hänen vahvistaa välikirja, määräten ehdoksi, että sopimus käy mitättömäksi, jos torppari rikkoo sen määräyksiä vastaan, tahi harjoittaa haaskausta virkatalon maalla, taikka itse viettää tahi luonansa suojaa muita, jotka viettävät irstaista ja pahentavaista elämää eikä ota varoituksista ojentuakseen, taikka tuomitaan rikoksesta, joka tuottaa pahan maineen.
...
35 §.
Jos virkataloa, johon maanviljelystä on yhdistetty, erittäin huonosti hoitaa sen haltija, niin että tilusten viljelystä ja ruokkoa suuressa määrässä laiminlyödään, ja jos asianomaisten viranomaisten antamia ja taloudellisissa katselmuksissa määrättyjä ohjeita ei ole noudatettu, tutkituttakoon Tuomiokapituli, tehdystä ilmoituksesta, asian laitaa ja jättäköön, jos syytä on, Kuvernöörin määrättäväksi virkatalon antamisen vuokralle sillä ehdolla, että vuokraaja on velvollinen täyttämään mitä virkatalon kunnossapitoon nähden muuten olisi ollut virkatalon haltijan tehtävänä. Virkakartanoa sillä tavoin vuokralle annettaessa on Kuvernöörin, Tuomiokapitulin mieltä kuulusteltuansa, myöskin määrättävä, mitkä, vuokramiehelle asunnoksi ja maanviljelyksen harjoittamista varten tarpeelliset, huoneet hän on saapa haltuunsa. Vuokramaksu siten vuokralle annetusta virkatalosta menee virkatalon haltijalle.
V Luku.
Lähto ja tulo.
38 §.
Lähtö virkatalosta ja tulo siihen tapahtuu sinä aikana ja siinä järjestyksessä kuin kirkkolaissa papin tiloista on säädetty.
39 §.
Jos, silloin kuin virkatalo on luovutettava, ei vielä ole määrätty, kuka sen tulee haltuunsa ottamaan, on virkatalonlautakunnan, josta VI luvussa puhutaan, pidettävä tointa siitä, että virkatalo asianmukaisesti viljellään ja hoidetaan, kunnes tulija voipi sen ottaa vastaan.
40 §.
Kun virkatalonhaltija tai hänen oikeutensa omistaja virkatalosta muuttaa, on tila jätettävä ruokottuna ja viljeltynä sillä tavalla kuin tässä asetuksessa määrätään; ja pitää silloin pellon olla kynnettynä ja kylvettynä sen viljelystavan mukaan, jota virkatalossa viimeksi on noudatettu.
41 §.
Sen viran avonaisena ollessa, johon virkatalo on yhdistetty, saa viljelystapaa muuttaa ainoastaan virkatalonlautakunnan suostumuksella.
42 §.
Rappeuden, joka on syntynyt huonosta hoidosta tahi huonosta ruokosta, olkoon virkatalonhaltija velvollinen korjaamaan, ennenkuin hän virkatalosta muuttaa pois, ellei hän muulla tavoin tulijan kanssa siitä sovi.
Huonosta hoidosta ja huonosta ruokosta, joka on syntynyt sillä ajalla, jona virkatalo on ollut leski- ja orpokassan hyväksi vuokralle annettuna, vastatkoon vuokraaja, ja siltä, mikä häneltä puuttuu, mainittu kassa.
VI Luku.
Virkatalojen valvonnasta ja oikeudenkäynnistä niitä koskevissa jutuissa ja asioissa.
43 §.
Asianomaisten Tuomiokapitulien ja lääninrovastien tulee valvoa sitä, että pappien virkatalot rakennusten ja tilusten puolesta asianmukaisesti kunnossa pidetään ja hoidetaan, ja on heidän siihen nähden vaarinottaminen, mitä Kirkkolaissa ja tässä alempana säädetään.
...
51 §.
Virkatalossa on taloudellinen katselmus toimitettava joka viides vuosi, lukien viimeisestä laillisesta talonsyynistä tahi taloudellisesta katselmuksesta.
Sellainen katselmus voidaan toimittaa lyhemmänkin ajan kuluttua, jos Tuomiokapituli, lääninrovastin esityksestä tahi virkatalonhaltijan tai virkatalonlautakunnan pyynnöstä, siitä antaa määräyksen.
...
67 §.
Ne tämän asetuksen osat, joilla on vastaavaisuutensa papiston erioikeuksissa Lokakuun 16 päivältä 1723, ovat samassa voimassa kuin nämä, siksi kuin perustuslaillinen muutos tässä tapahtuu.
Niin olkaan kaikkien asianomaisten alamaisesti noudattaminen. Helsingissä, 19 p:nä Heinäkuuta 1892.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätoksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
J. PH. PALMÉN.
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
A. E. ARPPE.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
THEODOR CEDERHOLM.
AUGUST NYBERGH.
G. von TROIL.
EMIL STRENG.
G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
Js GRIPENBERG.
Gustaf Tauler.