Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
velvollisuudesta ottaa osaa pappilan rakentamiseen ja kunnossa pitämiseen maan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa.
Annettu Helsingissä, 19 p:nä Heinäkuuta 1892.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä olemme Me nähneet hyväksi Armossa vahvistaa seuraavan asetuksen velvollisuudesta ottaa osaa pappilan rakennukseen ja kunnossa pitämiseen maan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa.
Muuttaen 8 ja 12 kohdan Ritariston ja Aatelin sekä 4 ja 7 kohdan Papiston erioikeuksissa Lokakuun 16 päivältä 1723 kuin myöskin mitä muuten on säädetty pappilan rakentamisesta ja kunnossa pitämisestä niissä kohdin, joista alempana mainitaan, säädetään seuraavasti:
1 §.
Kustannukset papin virkakartanon rakentamisesta ja kunnossa pitämisestä maaseurakunnassa sekä yhdistetyssä maa- ja kaupunkiseurakunnassa ovat suoritettavat tätä tarkoitusta varten seurakuntaan perustetusta virkatalonrakennuskassasta.
2 §.
Maksuja virkatalonrakennuskassaan tulee suorittaa sekä pappien, sillä tavoin kuin erityisessä tänä päivänä annetussa asetuksessa on säädetty, että kaikkien niiden, jotka seurakunnassa maksavat palkkaa sen papistolle, ja on se viimeksimainittujen maksuvelvollisten suoritettava samojen perusteiden mukaan, jotka ovat voimassa heidän osanotostansa palkkausrasitukseen.
3 §.
Kaupunkiseurakunnassa on virkakartano papille, joka ei sen asemesta saa vuokrarahoja, rakennettava ja kunnossa pidettävä niiden kustannuksella, jotka siellä ovat velvolliset palkkaamaan papistoa. Ja tulee maksuvelvollisten suorittaa nämät kustannukset taikka maksaa mainitut vuokrarahat saman perusteen mukaan joka on voimassa heidän osan- otostansa papiston palkkaamiseen.
4 §.
Yhdistetyssä kaupunki- ja maaseurakunnassa pitää kumpaisenkin seurakunnan ottaa osaa pappilan rakentamiseen ja kunnossa pitämiseen samassa suhteessa, jossa sen kirkonkirjoissa oleva väkiluku on koko kirkko- kunnan väkilukuun.
5 §.
Tämä asetus astuu kussakin seurakunnassa voimaan samaan aikaan kuin tänä päivänä annettu asetus Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain papiston virkataloista.
Niin olkaan kaikkien asianomaisten alamaisesti noudattaminen. Helsingissä, 19 p:nä Heinäkuuta 1892.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään
Suomeen asetettu Senaattinsa:
J. PH. PALMÉN.
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
A. E. ARPPE.
THEODR CEDERHOLM.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
EMIL STRENG.
Js GRIPENBERG.
WALD. ENEBERG.
Gustaf Tauler.