Keisarillisen Majesteetin Armollinen Järjestyssääntö
paloviinapolttimoille ja tislauslaitoksille.
Annettu Helsingissä, 10 p:nä Lokakuuta 1892.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: että Me, tehdystä alamaisesta ehdotuksesta, armossa olemme nähneet hyväksi autaa seuraavan
Järjestyssäännön
paloviinapolttimoille ja tislauslaitoksille.
I Luku.
Polttimorakennuksista ja työkaluista.
1 §.
1. Paloviinapolttimossa tulee kaikkien niiden paloviinanvalmistuskalujen osain, joissa alkoholinsekaisia höyryjä jäähdytetään ja saennetaan tahi joiden kautta väkiviinaa, paloviinaa tahi sikunaa johdetaan, niinkuin rektifikaattorit (juoksutusastiat), jäähdyttimet, johtotorvet y. m., olla niin asetetut, että ne ulkoapäin ovat mahdollisuutta myöten luoksipäästäviä tutkimusta ja alituista katsontaa varten. Älköön niissä väkiviinaa, paloviinaa tahi sikunaa varten olko poisjohdatinta, jonka suu ei pääty höyrynjäähdyttimeen, väkiviinasäiliöön tahi pannuun.
2. Niissä torvissa, jotka yhdistävät pannua rektifikatsioonilaitteesen tahi sikunahuoneesen, olkoon hanoja ainoastaan sillä ehdolla, että hanatapin ulosvetoa estää kruunun lukon alainen kotelo.
3. Kaikkien pannun ja väkiviinasäiliön välillä olevien tulee olla metallista sekä kaikissa saumoissaan ja jatkoksissaan huolellisesti juotetut tahi tiviisti yhteenruuvatut, jonka ohessa sikunahuoneessa tahi rektifikatsioonilaitteissa olevat perkausluukut ovat pidettävät lyijytettyinä tahi sinetitettyinä; ja älköön, valmistuksen kestäessä, muutosta mihinkään edellä mainituista kaluosista tehtäkö, ilman kontrollöörin tietoa ja vaarinpitoa.
2 §.
Höyrynjäähdytin älköön olko varustettu milläkään aukolla, jonka kautta paloviinaa voidaan oikeudettomasti ottaa ulos; ja tulee kaikkien sen osien olla katsastettaissa luoksipäästäviä. Ympäröivän piippurin pitää olla niin asetettu, että sen ulkosivuja ja pohjaa saatetaan joka päivä tarkastaa.
3 §.
1. Väkiviinatorven, jota myöten paloviina johdetaan höyrynjäähdyttimestä lyhtyyn ja edelleen väkiviinasäiliöön, tulee olla välttävän paksusta, maalaamattomasta metalliaineesta sekä joko vedetty tahi kovalla juotteella pitkinpäin yhteenjuotettu; ja pitää kaikissa torven liitoksissa ylemmän torvenpään mennä vähintäänkin viisi centimetriä alemman sisään tahi torvien olla laipoilla eli lenssuilla yhteen liitettyinä. Sen tulee koko pituudeltaan olla aivan valtoimena, niin että sita kaikkialta helposti voipi tutkia älköönkä se olko varustettu minkäänlaisilla hanoilla tahi venttiileillä. Lyhdystä väkiviinasäiliöön johtavan torvijohteen pitää olla vähintäänkin puolenkolmatta centimetriä poikkimitaten, ulottua vähintään kymmenen centimetriä viimeksi mainitun sisään sekä olla sen kanssa lujasti yhdistetty ja tarkasti sopia siihen aukkoon, josta menee torvi väkiviinasäiliöön.
2. Jos paloviinanvalmistaja haluaa omaksi vakuudekseen ryhtyä erinäisiin varanpiteihin paloviinan poiskavallusta vastaan johtotorvien kautta tahi väkiviinasäiliöstä, on se hänelle sallittu.
4 §.
Siihen väkiviinatorven osaan, jonka kautta paloviina johdetaan lyhtyyn, olkoon yksi tahi kaksi ilmaputkea kiinni juotettuna. Niiden pitää olla pystyssä, vähintänsä neljääkymmentä viittä centimetriä korkeat ja ylhäältä umpipohjaiset. Niissä älköön olko muita aukkoja, kuin enintään kahden millimetrin poikkimittaiset reiät ilman pääsöä varten, tehtyinä torvijohdon liereään tahi kekomaiseen sivupintaan, ei matalampana kuin kolmekymmentäviisi centimetriä torven yhdyskohdasta johtotorven kanssa.
5 §.
1. Lyhdyn tulee olla metallista ja varustettu kannella, joka kynnellä eli kamanalla tiiviisti sulkee sen yläreunan ja on laitettu kontrollilukolla suljettavaksi. Lyhdyn kyljissä olevain lasiruutujen pitää olla enintään viidentoista centimetrin korkuiset ja kymmenen centimetrin levyiset elikkä, jos ovat ympyriäisiä, kymmenen centimetriä poikkimitalleen, jonka ohessa lasin tulee olla ainakin kolmen millimetrin paksuinen ja sisäpuolelta niin lujasti kiinnitetty, ettei sitä voi kalua rikkomatta irti ottaa.
2. Lyhdyn ylipuolena olkoon myös kokonainen lasikupukka vähintään kolmen millimetrin paksusta aineesta uloskaarevan kynnen kanssa, joka ympäröivällä metallirenkaalla ruuvataan ja lukitaan kiinni lyhdyn maljanmuotoiseen metallipohjaan; ja pitää vähintänsä kahden metallisangan, äskenmainittuun renkaasen kiinni juotettuina, kiertyä kupukan ylitse ja olla sen turvana.
6 §.
1. Jokaisessa polttimossa pitää olla yksi ja saa olla kaksi väkiviinasäiliötä, joihin väkiviina, paloviina tahi sikuna torvea myöten höyrynjäähdyttimestä johdatetaan.
2. Väkiviinasäiliö on pidettävä erinäisessä huoneessa, joka on tarpeeksi tilava ja valoisa paloviinan mittauksen ja koettelun toimittamiseen sekä jossa on vedenpitävä katto ja vahvat seinät ja ovi, niin sovitettuna, ettei sitä voi oikeiudettomasti pois nostaa, sekä varustettuna koko sen leveyden poikki menevällä vahvalla rautatelkimellä, joka lukitaan kontrollilukolla. Huoneen ikkunat ovat varustettavat joko rautaristikolla taikka luukuilla, jotka sisäpuolelta kiinni ruuvataan. Väkiviinasäiliöhuoneesta tahi siihen älköön olko muuta torvijohtoa, mitä lajia tahansa, kuin se tahi ne, joita myöten väkiviina tahi paloviina johdatetaan väkiviinasäiliöön.
3. Väkiviinasäiliön pitää olla asetettu irtaimille pukeille tahi muulle helposti siirrettävälle alustalle sekä olla tivis, yksinkertainen ja niin erillään seisova, että sen pohjaa ja laitoja katsastamalla varmasti voipi saada selville ettei siitä käy salaista johdatinta, sekä muuten sisäänjuoksuaukon alta että siihen vähintäänkin mahtuu mitä yhtenä vuorokautena on mahdollinen valmistaa.
4. Väkiviinasäiliön yläpuoleen pitää, sen katsastamista varten sisäpuolelta, olla tehtynä aukko, joka on vähintäänkin viisikymmentäviisi centimetriä poikkimitalleen; ollen polttimonomistajalla valta väkiviinasäiliön tyhjentämiseen ja puhdistamiseen joko käyttää äskenmainittua aukkoa taikka tätä tarkoitusta varten laittaa toinen vähempi aukko edellisen viereen taikkapa laskea paloviina tarkasti kiinnitetyn hanan kautta. Molemmat nämät aukot ovat suljettavat saranallisilla luukuilla ja suljettavat kontrollilukolla sekä hana peitettävä kotelolla, joka on kontrollilukolla lukittava.
5. Paloviinanvalmistajan olkoon sallittu, jos niin haluaa, sen korkeuden osottamiseksi, johon paloviina nousee väkiviinasäiliössä, siinä käyttää kohoa eli poloa, joka on yhteydessä ulkopuolella olevan viisarilaitteen kanssa, vaariinottaen, että sitä aukkoa väkiviinasäiliön kannessa, jonka kautta metallikara tahi nyöri polosta tulee ulos, ei tehdä suuremmaksi kuin tarkoitukseen tarvitaan.
6. Mitään muita johdattimia ja aukkoja väkiviinasäiliöstä kuin ylempänä mainitut ei saa olla.
7 §.
Jos kahta väkiviinasäiliötä käytetään, on lyhdystä näihin kumpaankin johdettava torvi ja lyhtyyn asetettava niin sanottu kaatosilta, jolla paloviinaa voipi toiseen tahi toiseen torveen johtaa. Lyhdysta ulkonevan johtotangon, jolla kaatosiltaa ohjataan, tulee olla niin sovitettu sitä varten olevaan aukkoon, että paloviinaa tämän aukon kautta ei juokse ulos eikä voida ulos ottaa. Jos tanko menee tivistysholkin kautta, on tämä, tarpeellisen kiristyksen tapahduttua, kontrollöörin sinetitettävä tahi lyijytettävä.
8 §.
Polttimossa ei saa polttokauden aikana olla muita jäähdytyskaluja kuin poltettaissa käytettävät.
9 §.
1. Voidakseen tulla hyväksytyksi pitää sen makasiinin, johon paloviinaa varastoon pannaan, ylimalkaan oleman niin rakennettu, ettei siihen ilman näkyväistä väkivaltaa voi oikeudettomasti päästä. Sen seinäin tulee olla huolellisesti muuratut tahi umpinaiselle kivijalalle salvatut. Seinät niin sanotuista ristikkopuista kivitäytteen kanssa olkoot myös sallittuja. Lattian pitää olla tiilistä tahi parruihin naulatuista lankuista; kuitenkin sallitaan mullasta tallattu permantokin. Huoneessa tulee, jos se ei ole varustettu holvatulla katolla, paitsi vedenpitävästi peitettyä ulkokattorakennusta, olla erityinen välikatto. Ikkunain ja aukkojen, missä semmoisia on, pitää olla varustetut rautahäkeillä ja sisäpuolelta kiinni ruuvattavilla luukuilla. Makasiinihuoneen ovireiät ovat suljettavat rautaovilla tahi laudoitetuilla hyvin kiskotetuilla lankkuovilla, niin asetettuina, ettei niitä voi oikeudettomasti nostaa pois, ja varustettuina koko ovien poikitse menevillä, vahvoilla rautatelkimillä, kontrollilukoilla kiinni panemista varten.
2. Kaupungissa pitää varastomakasiinin olla samalla tontilla kuin polttimokin eikä maalla enemmän kuin kilometrin päässä siitä. Kuitenkin saakoon lääninhallitus, esitystä siitä tehtäissä, tässä kohden myöntää niitä vähempiä poikkeuksia, joihin syytä lienee.
3. Niin kauan kuin paloviina, josta ei ole veroa maksettu, on varastossa, pitää makasiinin olla kontrollilukolla suljettuna.
10 §.
Kontrollöörille tulee joka aika vuorokaudesta olla vapaa pääsy kaikkiin huoneisin ja kaikkien työkalujen luo polttimossa, kuin myös varastohuoneesen, ja on hän, jos se häneltä kielletään, oikeutettu keskeytyttymään valmistuksen ja sulkemaan polttimon.
II Luku.
Kontrollista polttimolla ja tislauslaitoksella sekä varaston silmälläpidosta.
11 §.
Kontrollia polttimolla sinä aikana, jona ilmoituksen mukaan paloviinaa siellä saadaan valmistaa, toimittavat ylikontrollööri, kontrollööri ja todistaja.
12 §.
Niin pian kuin ylikontrollööri on nimitetty ja hän alkaa tointansa harjoittaa, pitää hänen lääninhallitukselle näyttää määräyskirjansa sekä, jos hän ei ennen ole virkavalaa tehnyt, tehdä semmoinen vala lääninhallituksen edessä. Lääninhallitus on velvollinen hänen saatavillaan pitämään ei ainaostaan luetteloja kaikista läänissä salliluista paloviinapolttimoista ja tislauslaitoksista, sekä niistä henkilöistä ja yhtiöistä, jotka ovat saaneet oikeuden harjoittaa paloviinan vähittäinmyyntiä, vaan myös ilmoituksen polttimoihin ja tislauslaitoksiin kontrollööreistä ja niiden asuinosotteista sekä niistä, jotka ovat määrätyt paloviinanmyyntiä valvomaan. Ja on ylikontrollöörin velvollisuus sen jälkeen Senaatin Kauppa- ja Teollisuus- toimituskunnalle, lääninhallitukselle sekä polttimoiden ja tislauslaitosten haltijoille piirikunnassa ja sinne asetetuille kontrollööreille toimittaa tieto siitä paikkakunnasta, johon kirjeet hänelle ovat osotettavat menemään.
13 §.
1. Ylikontrollöörin asia on huolellisesti pitää vaaria, että paloviinapolttimot ja tislauslaitokset ovat asetuksen mukaisesti laitetut ja että niihin asetetut kontrollöörit täyttävät velvollisuutensa, jota varten ylikontrollöörin tulee kerta kuukaudessa käydä kussakin piirikuntaan kuuluvaa, käymässä olevassa paloviinapolttimossa ja tislauslaitoksessa sekä useamminkin, kun erityiset asianhaarat sitä vaativat. Ja pitää ylikontrollöörin polttimoissa käydessänsä aina olla läsnä mittaus- ja koettelutoimituksissa sekä tutkia käytettyjen mitta-astiain ja koneasetten oikeellisuutta, jota tarkoitusta varten normaalikoneaseet Kauppa- ja Teollisuustoimitus-kunnan huolenpidosta ylikontrollöörin saatavilla pidetään. Näillä käynneillään hänen myös pitää tarkastaa polttimolla pidettyä valmistuspäiväkirjaa ja siinä ottaa tarkasti selkoa kontrollöörien tekemistä laskennoista paloviinan muuttamisessa säännöllisväkevyiseksi ja, jos virheitä siinä ilmaantuu, oikaista ne kontrollöörin läsnä ollessa, kuin myös läpikäydä varastopäiväkirjat ja olevat paloviinavarat. Muutoin on ylikontrollööri velvollinen lääninhallitukselle ilmoittamaan, ei ainoastaan onko vajaavalmistusta jossakin polttimossa tapahtunut, vaan myös milloin paloviinanvalmistaja on jattanyt kahtena vuotena ulos ottamatta varastoonpantua paloviinaa.
2. Ylikontrollöörin pitää myöskin tislauslaitoksessa tutkiman valmistamisessa käytetyt työkalut, tutkiman kontrollöörin pitämää päiväkirjaa ja sinne tulleet passit kuin myös tarkastaman kontrollikirja paloviinasta, joka on tislauslaitoksesta lähetetty, sekä muuten katsoman, että kontrollia siinä oikein hoidetaan ja määräyksiä paloviinan väkevyydestä ja puhtaudesta asianmukaisesti noudatetaan.
14 §.
1. Jos ylikontrollööri polttimossa käydessaän huomaisi, että se, vaikka kontrollööri sen on katsastanut ja lainmukaiseksi julistanut, ei kuitenkaan ole niin laitettu kuin tässä asetuksessa määrätään, niin hän, ellei virheellisyyttä heti voi korjata, ilmaantuvain asianhaarain mukaan joko lakkauttakoon paloviinanvalmistuksen taikka ottakoon polttimonomistajan kustannuksella apulaiskontrollöörin, joka vuorottain ennen asetetun kanssa lakkaamatta valvoo valmistusta, kunnes huomautettu virhe poistetaan. Jos on syytä muuhun oikaisuun, antakoon ylikontrollööri ohjauksen siitä.
2. Jos kontrollööri tätä tointa harjoittaessaan tekee itsensä vikapääksi epärehellisyyteen, taitamattomuuteen tahi leväperäisyyteen taikka laiminlyö ylikontrollöörin hänelle toimitusta varten antamain käskyjen seuraamisen, olkoon tällä valta erottaa kontrollööri polttimon valvonnasta ja toinen hänen sijaansa ottaa, siksi kuin siitä tarkemmin on päättänyt lääninhallitus, jolle ilmoitus toimenpiteestä on ylikontrollöörin tehtävä heti ja viimeistään niin aikaisin, että tämä ilmoitus lääninhallitukseen saapuu kahdeksassa päivässä siitä päivästä, jona toimenpiteesen on ryhdytty.
...
20 §.
Kontrollöörin, joka ei ennen ole vannonut virkavalaa, pitää, ennenkuin hän ensi kerran virantoimitukseensa astuu, tekemän semmoinen vala lääninhallituksen tahi maistraatin edessä.
2. Lääninhallituksen toimesta tulee kontrollöörin saada toimensa hoitamiseen tarpeelliset lukot sekä koettelu- ja lyijytys-koneaseet, jotka kruunun kustannuksella hankitaan, niin myös kopia siitä kontrahdista, joka on tehty sen paloviinanvalmistajan kanssa, jonka polttimoon hän on asetettu.
21 §.
1. Kontrollöörin pitää siihen polttimoon, johon hän on asetettu, saapuman viimeistaan päivää ennen mäskinteon alkamista polttimossa. Tultuansa hän ilmoittatukoon valmistajalle ja näyttäköön määräyskirjansa kontrollöörin- toimen harjoittamiseen polttimossa.
2. Heti kuin kontrollööri on polttimolle saapunut ja mäskin- teko alkanut, tehköön hän siitä ilmoituksen läänin- hallitukselle ja ylikontrollöörille. Samanlaisen ilmoituksen pitää jälkimäiselle tapahtua, kun valmistus on aiottu loppuvaksi ja mäskinteko siitä syystä lakkautetaan.
23 §.
1. Kontrollöörin on velvollisuus yleensä:
a) katsoa, että se polttimo, johon hän on asetettu, ei ole Iaitettu toisin kuin voimassa. olevat asetukset myöntävät;
b) mitata ja koetella valmistettu paloviina;
c) tähän järjestyssääntöön liitetyn kaavan mukaan pitää valmistuspäiväkirjaa, johon, mittauksen ja koettelun tapahduttua, heti kirjoitetaan paloviinan litramäärä, näennäinen väkevyys, lämpöaste ja alkoholinpaljous sekä sen lisäksi sitä vastaava säännöllisväkevyinen määrä;
d) pitää päiväkirjaa varastoon pannusta paloviinasta; ja pitää valmistajan tahi hänen valtuuttamansa asiamiehen joka kerta kuin paloviinaa pannaan varastoon tahi siitä otetaan, päiväkirjaan merkitä tunnustuksensa;
e) valmistuspäiväkirjaan, joka kullakin kerralla kuin merkintä siihen tapahtuu, on kontrollöörin ja valmistajan tahi hänen asiamiehensä oikeaksi todistettava nimikirjoituksella, kirjoittaa ne muistutukset, jotka kontrollööri toimintansa aikana näkee tarpeen vaatimiksi; ja
f) tarkkuudella valvoa, ettei kontrahdissa myönnetyn valmistusmäärän yli sanottavasti mennä ja että annettuja vaarinpidon sääntöjä alati noudatetaan, sekä nähdessään sellaista voimassa olevien säännösten rikkomista tehdyksi, joka on syytteesen pantava, viipymättä tehdä siitä ilmoitus viralliselle syyttäjälle. Antakoon siitä tiedon myöskin lääninhallitukselle ja ylikontrollöörille.
2. Muuten kontrollööri noudattakoon niitä määräyksiä, joita hänelle asianomainen ylikontrollööri hänen tointansa varten antaa.
26 §.
Ennenkuin valmistus alkaa, pitää kontrollöörin panettaa tarpeelliset kotelot ja lukot paikoilleen sekä asetuttaa lyijytteen tahi sinetityksen kaikkialle, missä sen on tapahtuminen tahi se muuten tarpeelliseksi katsotaan.
30 §.
1. Kontrollöörin tulee päivittäisillä asettamiensa lukkojen, lyijytteiden ja sinetitysten katsastuksilla hankkia itselleen varmuus siitä, ettei niitä ole liikutettu, niin myös ettei höyrynjäähdyttimeen, väkiviina- ja ilmatorviin sekä lyhtyyn ja väkiviinasäiliöön ole asetettu luvattomia johdattimia paloviinan laskemista varten. Samassa tarkoituksessa on myös torvijohto polttokalujen ja höyrynjäähdyttimen välillä joka päivä ja tarkasti kontrollöörin katsastettava.
2. Kontrollöörin pitää, kun valmistaja niin haluaa, päästää hänet väkiviinasäiliön tahi jonkun semmoisen polttokalun luo, joka on lyijytteen, sinetityksen tahi kontrollilukon alaisena, kuitenkin on kontrollöörin silloin aina läsnä oleminen.
3. Kontrollöörin tulee huolellisesti säilyttaa ei ainoastaan valmistus- ja varastopäiväkirjoja ynnä muita kontrollia polttimossa koskevia asiakirjoja, paloviinankoettelukaluja, käyttämättä olevia lukkoja ja muita kontrollikapineita, niin ettei kukaan sivullinen henkilö saa niitä käsiinsä, vaan myös niiden lukkojen avaimia, jotka hän on polttimon ja varastomakasiinin suulle pannut, sekä sitä sinettiä, jota hän määrätyissä sinetityksissä käyttää.
31 §.
1. Arkipäivänä ei kontrollööri ylimalkaan saa mennä pois polttimolta. Jos siihen kuitenkin on pätevää syytä, älköön hän pitemmäksi aikaa kuin kolmeksi tunniksi erältään jääkö pois polttimopaikalta. Jos hän pyhäpäivänä lähtee pois, pitää hänen jälleen paikalle tulla ennen sitä aikaa, jona paloviinanvalmistus enne sitä aikaa, jona paloviinanvalmistus uudelleen saa alkaa.
2. Kontrollöörin, joka menee pois polttimopaikalta, pitää siellä olevaan asuntoonsa jättää tieto, missä hän sillä välin on tavattavissa.
...
48 §.
Joka kerta kuin kontrollööri tislauslaitoksessa käy tulee hänen verrata valmiin tuotteen paljoutta ulosannetun raakaaineen määrään, niin myös tarkastaa ne kontrollikirjat, joista tislauksenharjoittaja antaa alkuperätodistukset tislauslaitoksesta lähtevistä valmisteista. Sen ohessa on kontrollöörin asia valvoa, että määräyksiä valmisteiden väkevyydestä ja puhtaudesta noudatetaan.
49 §.
Tämän järjestyssäännön käyttäminen alkaa 1 päivänä Tammikuuta 1893, jolloin järjestyssääntö viinapolttimoille ja tisleerauslaitoksille 16 p:ltä Heinäkuuta 1886 lakkaa voimassa olemasta.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 10 p:nä Lokakuuta 1892.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa: