(Julkiluettava saarnastuolista).
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
erinäisten säännösten muuttamisesta Huhtikuun 2 päivänä 1883 annetussa asetuksessa mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta.
Annettu Helsingissä, 9 p:nä Kesäkuuta 1892.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjeu alamaisesta esityksestä olemme Me, muuttaen 1, 2, 14, 18, 19 ja 22 § Huhtikuun 2 päivänä 1883 annetussa asetuksessa mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta, tahtoneet armossa täten säätää, että mainitut §§ tulevat kuulumaan näin:
1 §.
Mallasjuomatehtaan haltijalla olkoon oikeus, ilman erityistä ilmoitusta, tehtaastansa noudettavaksi myydä mallasjuomia; älköön kuitenkaan maaseudulla tai kauppalassa olevasta tehtaasta myytäkö olutta tahi portteria vähemmissä määrin kuin viisikolmatta pulloa (kokonainen kori) eikä astiassa vähempi kuin viisikolmatta litraa. Jos mallasjuomatehtaan haltija haluaa laajempaa myymisoikeutta, noudattakoon mitä 2 ja 3 §:ssä tässä alempana säädetään.
Jos juomanpanoliikettä harjoittaa yhtiö, olkoon edellisessä momentissa mainittu oikeus yhtiöllä, mutta ei sen yksityisellä osakkaalla.
2 §.
Oikeutta kaupungissa juomatehtaan ulkopuolella noudettavaksi myydä mallasjuomia saa, siihen allamainitussa järjestyksessä hankittuaan luvan, jokainen, joka Maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 2 ja 3 §:n mukaan, viimemainittu § semmoisena, kuin se kuuluu asetuksessa Joulukuun 17 päivältä 1888, on oikeutettu ilmoittautumaan kaupanpitoon ja on tehnyt itsensä tunnetuksi rehellisestä käytöksestä sekä tutkitaan muutoin liikkeen käyttämiseen soveliaaksi.
Kirjallinen hakemus sellaisesta myyntioikeudesta, kuin tässä §:ssä mainitaan, ynna hakijan mainetodistus ja ilmoitus paikasta, missä oikeutta aijotaan harjoittaa, jätetään maistraatille, jonka tulee vaatia kaupunginvaltuusmiesten tahi raastuvankokouksen sekä poliisikamarin, missä sellainen on olemassa, lausuntohakemuksesta ja, harkittuaan asiaa, joko hyväksyä tai hyljätä se.
Jos hakemuksen tekee yhtiö, ilmoitettakoon samalla, kuka tulee liikettä hoitamaan, ja todistettakoon asianmukaisesti hänen hyvä maineensa.
Tämmöinen myyntioikeus myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja harjoitettakoon sitä ainoastaan avonaisessa puodissa, joka on kadun, torin tai yleisen tien varrella, uloskäytävä sinne päin.
Ilman maistraatin lupaa älköön myymälää muutettako tahi toista kaupanhoitajaa otettako.
14 §.
Ylimalkaan tapahtukoon oluen tahi portterin myyminen noudettavaksi sekä näiden juomain anniskeleminen ainoastaan kello kuudesta aamulla kello yhdeksään illalla, mutta ei viimemainitusta kellonlyönnistä sunnuntai- tahi pyhäpäivän edellisenä päivänä kello kuuteen ennen puoltapäivää ensin seuraavana arkipäivänä. Siitä ajasta, jolloin anniskelu on luvallinen hotelleissa, konditoreissa ja muissa ravintopaikoissa kaupungissa ja maalla, joissa ravintolaliikettä harjoitetaan, olkoon voimassa, mitä siitä on säädetty tahi vastedes säädettäneen. Kestikievarissa olkoon mallasjuomain anniskelu matkustavaisille läpi vuorokauden luvallinen.
18 §.
Joka kaupassa myy tahi ulosantaa vähemmän määrän, kuin myytäväksi kussakin tapauksessa oli myönnetty, taikka 9 §:n säännöstä vastaan sallii ostettua paikalla nauttia, taikka rikkoo 6, 14 ja 15 §:ssä olevia kieltoja, taikka kestikievari- toimessansa anniskelee mallasjuomia muille kuin matkustavaisille, vetäköön sakkoa ensi kerran vähintään viisikolmatta ja enintään sata viisikymmentä markkaa ja toisen kerran vähintään seitsemänkymmentäviisi ja enintään kolmesataa markkaa. Jos se tapahtuu kolmannen kerran tahi useammin, olkoon sakko vähintään sata viisikymmentä ja enintään viisisataa markkaa. Myyntihuoneessa oleva tavara olkoon sitä paitsi joka kerta menetetty.
Jos joku ryhtyy myymään tahi anniskelemaan mallasjuomia, olematta, sillätavoin kuin tässä asetuksessa säädetään, siihen oikeutettu, sakotettakoon, niinkuin edellä on sanottu, ja olkoon sen ohessa aina koko se mallasjuomavarasto, joka rikollisen luona tavataan, astioineen menetetty.
Jos joku, joka harjoittaa mallasjuomain myyntiä tai anniskelua, todistetaan syypääksi siihen, että hän sen yhteydessä harjoittaa paloviinan taikka muitten poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomien luvatonta myymistä, tuomittakoon hän, paitsi siitä säädettyyn edesvastaukseen, menettämään täten väärinkäyttämänsä myymis- tahi anniskeluoikeutensa.
19 §.
Rikos 13 §:ää vastaan rangaistaan ensi kerran vähintään seitsemänkymmenenviiden ja enintään sadan viidenkymmenen markan sakolla, ja toisella kerralla vähintään sadan viidenkymmenen ja enintään kolmensadan markan sakolla. Jos se tapahtuu kolmannen kerran taikka useammin, olkoon sakko vähintään kolmesataa ja enintään kuusisataa markkaa. Kaikissa näissä tapauksissa harkitkoon oikeus myöskin, onko syyllinen tuomittava menettämään myymis- tahi anniskeluoikeutensa.
22 §.
Sakot, joihin tämän asetuksen mukaan tuomitaan, sekä menetetty tavara tulevat kruunulle.
Keisarin ja Suuriruhtinaan säädettävänä on, miten sakot ja menetetyn tavaran arvo ovat jaettavat, sekä määrättävänä korvaus, mikä virkamiehelle on tuleva siitä osasta, jonka hän ennen on saanut sakoista ja sellaisesta tavarasta.
Takavarikon vaatimuksella otettu tavara on julkisella huutokaupalla myytävä, kuitenkaan ei vähemmissä määrin kuin kokonainen kori tai viisikolmatta litraa kerrallaan, jos tavaraa niin paljon on, ja tapahtukoon myyminen pilaantumisen välttämiseksi, ennenkuin tavara on tuomittu menetetyksi, ja ilman enempää viivytystä, kuin mitä huutokaupan asianmukaiseen kuuluttamiseen tarvitaan.
Sakkoon tuomittu, jolla ei ole varoja sitä täysin maksaa, pidettäköön sen sijasta vankeudessa koko sakkomäärästä. Sakkoja muunnettaessa vastaa neljän päivän vankeus korkeintaan kahdenkymmenen markan sakkoa. Jos sakko nousee esiitä ylemmäksi sataan markkaan, lisättäköön rangaistukseen yhden päivän vankeus kultakin täydeltä viideltä markalta. Jos sakko nousee päälle sadan markan, lisättäköön rangaistukseen yhden päivän vankeus kultakiu täydeltä kymmeneltä markalta, joka menee sadan markan yli; älköön kuitenkaan vankeusaikaa missään tapauksessa määrättäkö yhdeksääkymmentä päivää pitemmäksi. Jos nämä sakot sattuvat yhteen sellaisten sakkojen kanssa, jotka ovat muunnettavat vesi-ja leipävankeuksi, on kumpikin sakkomäärä erikseen muunnettava.
Tämä asetus tulee noudatettavaksi Kesäkuun 1 päivästä 1893.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 9 p:nä Kesäkuuta 1892.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
J. PH. PALMEN.
C. TUDEER.
A. E. ARPPE.
THEODOR CEDERHOLM.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
N. K. HORNBORG.
EMIL STRENG.
WALD. ENEBERG.
Bernh. Anthoni.