Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
sisältävä muutettuja sääntöjä yleisille ravikilpailuille hevosilla Suomessa.
Annettu Helsingissä, 15 p:nä Helmikuuta 1893.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Kumoten mitä Armollisen julistuksen kautta 15 p:ltä Marraskuuta 1883 on säädetty yleisistä hevoskilpaajoista maassa, tahdomme Me mainituille kilpailuille Armossa vahvistaa seuraavat säännöt, noudatettaviksi vuodesta 1894 alkaen.
1 §.
Julkisia ravikilpailuja oriilla ja tammoilla pidetään vuosittain kruunun asiamiehen läsnäollessa; ja ovat nämät kilpailut, joissa palkintoja yleisistä varoista jaetaan, kahta lajia:
a) Kaksi suurempaa kilpailua, jossa jaetaan palkintoja kummassakin 2,800 markkaa, ja
b) Kahdeksan pienempää kilpailua, jossa kussakin rahanmääräys palkinnoiksi on 1,800 markkaa.
Suuremmat kilpailut pidetään vuosittain vuorotellen kahdessa maamme lääninpääkaupungissa, siten että ne ensimmäisena vuonna pidetään Helsingissä ja Kuopiossa, toisena Turussa ja Mikkelissa, kolmantena Nikolain- kaupungissa ja Wiipurissa ja neljäntenä Oulussa ja Hämeen- linnassa, joten kilpailut joka viides vuosi tulevat jälleen samaan paikkaan. Pienemmät kilpailut pidetään vuosittain niissä lääninpääkaupungeissa, joissa samana vuonna ei ole suurta kilpailua, sekä Jyväskylän ja Joensuun kaupungeissa. Kuitenkin on kaikkien näiden kilpailujen asettaminen yllälueteltuihin paikkoihin riippuva siitä, sitoutuvatko paikallinen hevosystäväinyhdistys tahi hevosystävät katsojakunnalta otettavan pääsömaksun kantamista vastaan sekä siitä ratamaksusta, joka kilpailuun ilmoitetuista hevosista suoritetaan, panemaan kuntoon määrätyn radan ja suuremmissa kilpailuissa sitäpaitsi pitämään tarpeellista huolta katsojakunnan mukavuudesta.
2 §.
Kunakin vuonna ennen Heinäkuun loppua pitää hevos- ystäväinyhdistyksen tahi hevosystäväin mainituissa kaupungeissa läänin kuvernöörille tehdä ilmoitus ylläolevain sitoumusten täyttämisestä sitä seuraavana talvena. Jos sellaista ilmoitusta ei tehdä, kuuluttakoon kuvernööri siitä viipymättä läänin enimmän levinneissä sanomalehdissä, ja siirrettäköön palkintorahanmääräys toiseen paikkaan samassa läänissä, josta Elokuun kuluessa kuvernöörille tulee sitoumus useinmainittujen velvollisuuksien täyttämisestä ja pitää kuvernöörin Syyskuun kuluessa tästä tehdä ilmoitus Keisarillisen Suomen Senaatin Maanviljelystoimitus- kunnalle.
3 §.
Kruunun asiamiehen ehdotuksesta määrää Maanviljelys- toimituskunta ajan ja paikan kaikille lähinnäseuraavan vuoden kilpailuille ja ilmoittaa siitä Lokakuun kuluessa asianomaisille kuvernööreille ja kruunun asiamiehelle sekä kuulututtaa asiasta maan virallisissa sanomalehdissä ja sitäpaitsi ainakin yhdessä suomen- ja yhdessä ruotsin- kielisessä, maassa enimmän levinneessä sanomalehdessä. Ravikilpailut pidetään talvella, ellei Maanviljelystoimitus- kunta jonkun paikkakunnan hevosystäväinyhdistyksen tahi raviklubin ehdotuksesta toisin määrää.
4 §.
Kilpailun paikasta ja ajasta läänissä tulee kuvernöörin antaa tieto yleisölle ilmoituksien kautta, jotka kolmesti, viimeistään kaksi kuukautta ennen kilpailua, julaistaan läänin enimmän levinneessä paikallissanomalehdessä. Näissä ilmoituksissa on myöskin mainittava jaettavain palkintojen luku ja suuruus, kilpailuun oikeutettujen hevosten laatu sekä paikka ja aika, jolloin hevoset ovat ilmoitettavat 9 §:ssä mainittuun tarkastukseen ja koetusajoon.
5 §.
Kilpailuun saavat ottaa osaa ainoastaan Suomessa syntyneet oriit ja tammat, joilla tutkitaan olevan siitoseläimille toivottava ruumiinmuoto ja jotka eivät ole sairaita. Älköön kuitenkaan hevosta vähemmän vian ja satunnaisen vamman takia suljettako pois kilpailusta. Ontuva hevonen ja huomattavasti tiine tamma ei saa yleiseen ravikilpailuun osaa ottaa.
6 §.
Saadakseen ottaa yleiseen ravikilpailuun osaa, tulee hevosen olla vähintäänkin viisi vuotta vanhan, kengitettynä vähintäin 148 centimetriä korkean, sä'än korkeimmalta kohdalta mitattuna, ja voida koetusajossa juosta 1,069 metrin pituinen ratamäärä korkeintaan 2 minuutissa 20 sekunnissa. Sen ohessa vaaditaan kirjallinen ilmoitus, joka annetaan kruununasiamiehelle ja jonka niin täydellisesti kuin suinkin tulee osottaa hevosen nimi, ikä, karvanväri, merkit, suku- puoli, sukujohde eli syntyperä, syntymäpaikka ja omistaja sekä kuka sitä kilpailutilaisuudessa ajaa kuin myös josko ja milloin se ennen on tullut palkituksi. Viisi- ja kuusivuotisista ennen palkitsemattomista hevosista on sen lisäksi samassa ilmoituksessa mainittava,tuleeko hevonen kilpailemaan nuorille hevosille määrätyistä palkinnoista vaiko ottamaan osaa kilpailuun vanhempain hevosten kanssa. Näiden tiedonantojen todenperäisyydestä vastaa hevosenomistaja. Jos ilmoitetulla ajajalla on este tahi hän muista syistä ei tule ajamaan, pitää uuden ajajan nimi palkintotuomareille ennen kilpailun alkua ilmoitettaman. Myös alamittaiset mutta kilpailuun muutoin oikeutetut hevoset, jotka ennen ovat kilpailuun hyväksytyt ja palkitut joko rahalla taikka diploomilla, saakoot vielä vuosina 1894 ja 1895 kilpailla palkinnoista. Ravikilpailuun ilmoitetun hevosen ikä lasketaan aina syntymävuoden Tammikuun 1 päivästä.
7 §.
Ollakseen oikeutettu ottamaan osaa suurempiin ravi- kilpailuihin, vaaditaan, paitsi edellisissä pykälissä lueteltuja ehtoja, että niihin ilmoitettu hevonen aikaisemmin jossakin 1 §:ssä mainituissa pienemmissä ravikilpailuissa on kolme kertaa yhteen jaksoon juossut radan ajassa, joka ei saa olla 6 minuuttia 15 sekuntia enempi; sekä että hevosen sikiäväisyydestä tuodaan todistus kahdella jäävittömältä henkilöltä, joiden luotettavaisuuden on todistanut valtion virkamies taikka kunnallislautakunnan tai kuntakokouksen esimies.
8 §.
Julkiset ravikilpailut pidetään tasaisella, soikealla ja ympärimitaten 1,069 metriä pitkällä radalla, joka yhdessä jaksossa eli menossa on juostava kolmesti. Rata suunnitetaan mittaamalla kolmensadan viidenkymmenen neljän (354) metrin pituinen suora linja ja tämän molempiin päihin kohtisuorat viivat, jonka jälkeen näiden viivain ulkolaitaan, mainitun linjan päät keskipisteinä, piirretään puolipyöröt viidenkymmenenkuuden ja puolen (56,5) metrin pituisilla säteillä, mitkä puolipyöröt vihdoin yhdistetään toisiinsa kaarien päätepisteistä vedetyillä suorilla, ensin mitatun linjan kanssa yhtäsuuntaisilla viivoilla. Ne linjat, jotka ovat näin syntyneen soikean kuvion rajoina, osottavat radan sisempää laitaa; ja tulee radan käänteissä olla vähintäin viisi metriä leveän.
9 §.
Kussakin kilpailun paikkakunnassa valitsee hevosystäväin- yhdistys, raviklubi tahi se toimikunta, joka on ottanut radan kuntoon pannakseen, asianymmärtävistä henkilöistä viisi palkintotuomaria ja kolme varamiestä, joiden joukossa ei saa olla ainoatakaan, jolla itsellään on hevonen kilpailemassa. Kustakin kilpailuun ilmoitetusta hevosesta on toimikunta oikeutettu kantamaan sisäänkirjoitusrahana suuremmissa kilpailuissa 15 markkaa ja pienemmissä 5 markkaa. Suurempiin ravikilpailuihin on maan hevosystäväin- yhdistyksillä, jos ne niin haluavat, oikeus lähettää edusmies, jolla on istunto- ja puhevalta palkintotuomarien joukossa. Palkintotuomarien tulee yksissä neuvoin kruununasiamiehen kanssa, jokaon palkintolautakunnan puheenjohtajana, määrätyllä ajalla ennen kilpailua tarkastaa ilmoitetut hevoset ja antaa niiden, jotka eivät ennen ole ottaneet osaa julkisiin ravikilpailuihin, tehdä koetusjuoksunsa, sekä kilpailusta sulkea ne, jotka 5, 6 ja 7 §:n mukaan eivät ole oikeutetut niihin osaa ottamaan. Jos palkintotuotuomarit keskenänsä ovat erimieliset jonkun ensimmäisen kerran kilpailuun ilmoitetun hevosen hyväksymisestä, ratkaiskoon kruununasiamies asian; ja jos kaikki palkintotuomarit äänestävät jonkun hevosen, jonka edellisessä kilpailussa toinen tuomarikunta (jury) on hyväksynyt tai päinvastoin, suljettavaksi kilpailusta, olkoon kruununasiamiehellä silloinkin valta ratkaista, onko hevosen sallittava kilpailla vai ei. Samoin tulee palkintotuomarien ja kruununasiamiehen valvoa itse kilpailua ja sen jälkeen päättää, mitkä kilpailevista ovat palkinnon voittaneet, kaikessa tarkasti noudattaen näitten sääntöjen määräyksiä. Palkintolauta- kunnan apulaiseksi yllämainitussa tarkastelussa määrätköön kuvernööri asianomaisen eläinlääkärin, jolla kuitenkaan ei ole äänivaltaa.
10 §.
Kilpailemiseen oikeutetut hevoset suorittavat kilpailunsa ajan mukaan, joka lasketaan ja määrätään sekuntimittarilla; ja tulee kruununasiamiehen valvoa, että asianmukaisesti tarkastettu sekuntimittari kunkin kilpailevan hevosen juostessa aina on käynnissä. Muutoin ovat ne järjestys- säännot, jotka palkintotuomarit ja kruununasiamies kussakin kilpailussa vahvistavat, vastustamatta noudatettavat. Kilpailuun valmistuaksensa asetetaan hevonen 30 metriä lähtopaalua taaemmaksi, josta se sitte, merkin saatua, pannaan liikkeelle; ja lasketaan aika siitä silmänräpäyksestä, jolloin hevosen turpa on radan lähtöpaalun kohdalla. Kilparadalla ajetaan aina "vastapäivään". Ruoskaa ei saa ravikilpailussa missään tapauksessa käyttää.
11 §.
Palkinnot, jotka julkisissa ravikilpailuissa voidaan jakaa, ovat seuraavat;
A) suuremmissa kilpailuissa:
1:n palkinto 1,000 markkaa.
..
B) pienemmissä kilpailuissa:
a) 1:n palkinto 400 markkaa.
...
sekä viisi- ja kuusivuotisista ennenpalkitsemattomista hevosista:
b) 1:n palkinto 200 markkaa.
...
B) kohdan a) sarjassa luetelluista kuudesta palkinnosta ei saa jakaa oriitten osaksi kolmea enempää, jos kolme tammaa samassa kilpailussa on osottanut sellaista nopeutta, joka 12 §:n 1 kohdan mukaan oikeuttaa palkinnon saantiin; samaa palkintojen lukumäärän rajoitusta on niinikään noudatettava tammain palkitsemisessa niitten kanssa kilpaileviin oriihin nähden. Palkintojen järjestys määrätään hevosten suhteellisen nopeuden mukaan. Palkintoja seuraa diploomi, mutta niillekin, joiden hevoset eivät voi saada rahapalkintoa, vaikka ne ovat sen ansainneet, annetaan diploomi, osottava ajan, jossa hevoset ovat juosseet radan.
12 §. Palkinnon saamiseen vaaditaan, että hevonen ravia juosten on kulkenut määrätyn 3,207 metrin matkan yhtä menoa ajassa, joka ei saa nousta: 11 §:n A kohdassa mainituissa kilpailuissa yli 6 minuutin 5 sekunnin. 11 §:n B kohdan a sarjassa 6 minuutin 30 sekunnin. 11 §:n B kohdan b sarjassa 6 minuutin 40 sekunnin. Kuitenkin ovat palkinto- tuomarit yksissä neuvoin kruununasiamiehen kanssa oikeutetut myöntämään enintään 10 sekunnin ajan- pidennyksen, jos erittäin epäsuotuisa ilma, radan kunto tahi muut syyt suuremmassa määrässä ovat olleet kilpailevien hevosten nopeudelle esteeksi. Älköön kumminkaan missään tapauksessa ensimmäistä palkintoa 11 §:n A) kohdassa mainituissa kilpailuissa annettako hevoselle, joka ei ole juossut siinä määrättyä matkaa 6 minuutissa tahi sitä lyhyemmässä ajassa. Juoksun tulee olla puhtaan, eikä palkintoa siis saa antaa hevoselle, joka varastaa tahi useampia kertoja rikkoo, pian tottelematta ajajan ojennusta. Kuitenkin sallittakoon muutoin puhdasjuoksuisen hevosen yllämainitulla matkalla neljä kertaa rikkoa, tehden joka kerta korkeintaan kaksitoista hyppyä, tahi myös yhden kerran rikkoa, tehden korkeintaan kaksikymmentä hyppyä. Hevonen, joka viimeisellä kerralla saapuu radan päähän nelistäen, älköön olko oikeutettu saamaan palkintoa. Kruunun oriille älköön annettako useampaa kuin yksi palkinto vuodessa.
13 §.
Kilpailun päätyttyä keskustelevat palkintotuomarit ja krnununasiamies kilpailun tuloksista, joka jälkeen kruunun- asiamies jakaa palkinnot ja diploomit. Jos kaksi hevosta tahi useampikin juoksisi määrätyn matkan samassa ajassa tahi jos ajanero olisi täyttä sekuntia pienempi, on niiden, puolen tuntia levättyään, uudesta kilpaileminen juoksemalla radan kerran ympäri ja uudistaminen tällainen kilpailu viiden minuutin hengähdysajan perästä niin kauan kunnes toinen niistä saavuttaa voiton.
14 §.
Hevonen, joka julkisessa ravikilpailussa on saanut palkinnon, kilpailkoon yhä edeskinpäin muilla paikoilla ja tulkoon ansionsa mukaan palkituksi; kuitenkin niin, että korkeintaan kaksi palkintoa saman vuoden kilpailuissa voidaan samalle hevoselle antaa. Näistä palkinnoista saa ainoastaan yksi olla 11 §:n A) kohdassa lueteltuja suurempia palkintoja.
Palkittu ori on oikeutettu samoilla ehdoilla osaa ottamaan seuraavain vuosien julkisiin ravikilpailuihin ja saamaan palkintoja, sillä ehdolla kuitenkin, että tyydyttävästi todistetaan oriin, ensi vuonna tapahtuneen palkitsemisen jälkeen, astuneen vähintään viisitoista tammaa, sekä että sittemmin joka vuosi, kun se kilpailuun ilmoitetaan, luotettavalla todistuksella näytetään, että puheena oleva ori on jättänyt vähintään viisi varsaa Tammikuun 1 päivän jälkeen sinä vuonna, jona se viimeksi palkittiin. Niinikään oikeutetaan palkittu tamma samoilla ehdoilla osaa ottamaan seuraavien vuosien julkisiin ravikilpailuihin ja saamaan palkintoja, kunnes on saavuttanut yhdentoista vuoden ijän, sillä ehdolla kuitenkin, että tyydyttävästi todistetaan tamman aina sen vuoden jälkeen, jolloin se viimeksi palkittiin, varsoneen.
15 §.
Hevosenomistaja, joka 6 §:ssä säädetyssä ilmoituksessa antaa vääriä tietoja, siten päästäksensä oikeudettomana kilpailuun, rangaistaan lain mukaan ja maksakoon takaisin kruunulle sen, minkä hän mahdollisesti on palkintona nostanut, älköonkä hän vastedes olko oikeutettu ottamaan osaa maamme yleisiin ravikilpailuihin. Jos vääriä tietoja on annettu ilman petollista tarkoitusta ja hevosen, joka ei ole ravikilpailuun oikeutettu, niiden nojalla on sallittu kilpailla, maksakoon omistaja samoin takaisin hänelle hevosesta ehkä annetut palkinnot, mutta älköön asiasta olko muuta seurausta. Se, joka kilpailussa rikkoo säädettyä järjestystä tahi muutoin koettaa hankkia itseellen luvatonta etua tahi vahingoittaa kilpakumppania, olkoon, palkintotuomarien tutkinnon mukaan, sillä kertaa suljettu pois kilpailusta ja palkinnonsaannista. Vastaväite semmoista hairausta vastaan, josta lähinnäedellisessä kohdassa mainitaan, on, jos se on huomioon otettava, palkintotuomareille tehtävä viimeistään puolen tunnin kuluessa kilpaajon päätyttyä.
16 §.
Ravikilpailussa on palkintotuomarien ja kruununasiamiehen eläinlääkärin avulla, yksityisten henkilöiden tahi yhtiöiden pyynnöstä, tarkastaminen semmoisia näiden omistamia oriita, joita on aikomus käyttää yleiseen astuttamiseen, sekä kelvollisille antaminen hyväksymistodistukset, jotka sisältävät sanat: "kelvollinen siitoseläimeksi".
Kaikista hevosista, jotka ravikilpailussa ovat juosseet palkinnon tahi diploomin saamista varten määrätyssä ajassa, tekee kruununasiamies luettelon, jossa mainitaan näiden hevosten tunnusmerkit ja muut seikat, joista 6 §:ssä säädetyistä ilmoituskirjoista saadaan tieto. Kruununasia- miehen on myöskin kuulutuksella sanomalehdissä antaminen yleisölle tieto niistä oriista, joille on annettu palkinto tahi diploomi tahi hyväksymistodistus yleistä astuttamista varten. Ja tulee kruununasiamiehen muuten noudattaa niitä ohjeita, jotka ovat hänelle erityisesti annetut tahi vastedes annetaan.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 15 p:nä Helmikuuta 1893.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomeen asetettu Senaattinsa:
C.TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
H. MOLANDER.
C. O. MELAN.
A. E. ARPPE.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
Js GRIPENBERG.
WALD. ENEBERG.
J.L. Snellman.