Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
sisältävä määräyksiä siitosoriiden ostamisesta kruunun varalle sekä niiden hoitamisesta ja käyttämisestä.
Annettu Helsingissä, 30 p:nä Marraskuuta 1893.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koho Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: että Me siitosoriiden ostamisesta kruunun varalle sekä niiden hoitamisesta ja käyttämisestä armossa olemme nähneet hyväksi säätää ja määrätä seuraavaisesti:
1 §.
Maan hevosrodun parantamisen edistämiseksi ostetaan valtion varalle alempana mainitussa järjestyksessä kelvollisia siitosoriita, jotka määrätyillä asemapaikoilla säädettyä maksua vastaan annetaan astuttamiseen käytettäviksi.
2 §.
Näiden kruununoriiden sijoittamista varten jaetaan maan läänit oripiireihin,joiden luku toistaiseksi on oleva: Uudenmaan läänissä 8, Turun ja Porin läänissä 10, Hämeen läänissä 15, Wiipurin läänissä 12, Mikkelin läänissä 10, Kuopion läänissä 16, Waasan läänissä 18 ja Oulun läänissä 11... Jokaiseen tämmöiseen piiriin asetetaan yksi kruununori, sitä varten otetun oriinpitäjän hoidettavaksi.
3 §.
Maanviljelyshallituksen asiana on pitää silmällä kruunun- oriiden ostoa sekä niiden sijoitusta ja hoitoa...
Lähintä vaaria kruununoriista pitää hevostenkasvatuksen neuvoja, jonka sitä varten tulee vuosittain tarkastella kruununoriit kahdessa tai kolmessa läänissä, niin että joka kolmannen vuoden kuluttua kaikki maan kruununoriit ovat tulleet katsastetuksi. Näistä tarkasteluistaan hänen on Maanviljelyshallitukseen annettava kertomus ynnä ehdotuksen kanssa niiksi toimenpiteiksi, joita ilmaantuneitten puutteitten poistamiseksi nähdään tarpeellisiksi, minkä kertomuksen Maanviljelyshallitus sitte, ynnä oman lausuntonsa kanssa, lähettää Maanviljelystoimituskuntaan.
Paitsi sitä tulee läänien Kuvernöörien antaa asianomaisten kruununpalvelijain kautta valvoa kruununoriiden asianmukaista hoitoa ja käytäntöä sekä, jos oriinpitäjä siinä suhteessa nähdään vikapääksi leväperäisyyteen tahi rikkomisiin taikka ori havaitaan semmoisen taudin, virheen tahi vian alaiseksi, joka tekee sen enempään astuttamiseen kelpaamattomaksi, asianlaidasta antaa tieto Maanviljelys- hallitukselle siitä aiheutuviin toimiin ryhtymistä varten.
4 §.
Joka vuosi tulee Maanviljelyshallituksen hevosten- kasvatuksen neuvojalla teettää ja viimeistään Syyskuun kuluessa Maanviljelystoimituskuntaan lähettää ehdotus niitten kruununoriiden lukumäärästä, jotka lähinnä seuraavana vuonna ovat ostettavat... neljässä läänin- hallintokaupungissa toimeenpantavat yhdessä siellä pidettävien pienempien ravikilpailujen kanssa. Näihin näyttelyihin, jotka pidetään yhtenä vuotena Turun, Hämeenlinnan, Oulun ja Mikkelin kaupungeissa ja toisena Helsingissä, Wiipurissa, Nikolainkaupungissa ja Kuopiossa, saavat ottaa osaa 4-7 vuoden vanhat oriit, ikä luettuna Tammikuun 1 päivästä sinä vuonna, jona ori on syntynyt; ja jaetaan jokaisessa sellaisessa näyttelyssä paraimmista hevosista, jos ne havaitaan sitä ansainneiksi, enintään kuusi palkintoa, nimittäin neljä 150, 125, 100 ja 75 markan määrään ja kaksi 25 markan suuruista kumpikin, jolloin palkitsemisen toimittaa ravikilpailua varten valittu palkintolautakunta.
5 §.
Kruununoriiden osto on edellämainituissa orinäyttelyissä säännön mukaan tapahtuva...
6 §.
Jos ei ylempänä mainituissa orinäyttelyissä siksi vuodeksi tarpeellista määrää kruununoriita saada, taikka jos niiden väliaikana ilmestyy tilaisuutta jonkun etevänlaatuisen hevosen hankkimiseen kruunun varalle, tapahtukoon osto kohdastaan hevostenkasvatuksen neuvojan kautta yksissä neuvoin valtion palveluksessa olevan eläinlääkärin ja neuvojan kutsuman asianymmärtävän henkilön kanssa, jos sellaista tiettävästi paikalla on.
...
8 §.
Oriin, joka kruununoriiksi ostetaan, tulee olla suomalaista rotua, 4-7 vuoden vanha, ikä luettuna sen vuoden Tammi- kuun 1 päivästä, jona ori on syntynyt, omata maan hevos- rodun parantamiseen sopivat ruumiinmuodot, liikkeet ja luonto sekä olla mieluimmin ainakin 150 centimetrin korkuinen sä'än kohdalta.
9 §.
Oriinpitäjäksi otettakoon ainoastaan semmoinen henkilö, joka asianomaisen kunnallislautakunnan, nimismiehen tahi uskottavain miesten antamalla todistuksella näyttää, että häntä kotopaikallaan pidetään hevoshoitoon perehtyneenä, ja joka muutenkin havaitaan tähän toimeen soveliaaksi.
10 §.
Oikeus kruununoriin pitämiseen tarjottakoon, jos sitä sopivaksi nähdään, julkisella huutokaupalla, ja annetaan silloin ori enimmän tarjoovalle, jos hän täyttää lähinnäedellisessä §:ssä sitä varten säädetyt ehdot ja häntä myöskin asumukseensa nähden voidaan hyväksyä.
Ilmoituksen sellaisesta huutokaupasta antaa, Maanviljelys- hallituksen esityksestä, asianomainen Kuvernööri siinä järjestyksessä, joka 7 §:ssä tässä ylempänä on säädetty oriinnäyttelyä koskevista ilmoituksista; ja on siinä myöskin mainittava se tahi ne piirit, joihin kruununori on sijoitettava.
11 §.
Jos ei katsota asianhaarain vaatimaksi, että oikeus kruunun- oriin pitämiseen tarjotaan huutokaupalla, tulee Kuvernöörin, Maanviljelyshallituksen ilmoitettua mihinkä piiriin tahi piireihin kruununori on aiottu sijoitettavaksi, ilmoituksella läänin enimmin levinneissä sanomalehdissä kehottaa niitä henkilöitä, jotka ovat halukkaita kruuliunoria vastaan- ottamaan, siitä asianomaisen nimismiehen kautta Kuvernöörille ilmoittamaan...
12 §.
Ennenkuin ori asianmukaisesti otetulle oriinpitäjälle hoidettavaksi ja elätettäväksi annetaan, tulee hevosten- kasvatuksen neuvojan siitä tehdä kirjallinen sopimus oriinpitäjän kanssa kaavan mukaan, jonka Maanviljelys- toimituskunta sitä varten on vahvistanut. Puheena olevasta kontrahdista, jota laaditaan kaksi yhtäpitävää kappaletta, ottaa oriinpitäjä haltuunsa toisen kappaleen, jota vastoin toinen on hevosten kasvatuksen neuvojan lähetettävä Maanviljelyshallitukseen talletettavaksi.
13 §.
Oriinpitäjä on velvollinen antamaan kruununoriille täysin riittävän ravinnon ynnä kaikin puolin huolellisen ja tarkoituksenmukaisen ruokon ja hoidon, sekä pitämään vaaria että ori saapi tarpeellista, mutta ei liiaksi ponnistavaa liikuntoa, kuin myös ettei se astuttamisessa eikä muutenkaan varomattoman pitelemisen tahi leväperäisen silmälläpidon kautta vahingoitu; ollen muuten oriinpitäjän asiana noudattaa mitä hevostenkasvatuksen neuvoja hänelle kruununoriin hoitamisesta ja astuttamiseen käyttämisestä asianmukaisesti määrää.
14 §.
Ori joutuu täydellä omistusoikeudella oriinpitäjän omaksi:
niinpian kuin vähintään kuusikymmentä varsaa on syntynyt oriin astumasta ja oriinpitäjä on siitä tuonut selvityksen Maanviljelyshallitukselle, taikka viimeistään kuuden vuoden kuluttua, sen vuoden Tammikuun 1 päivästä lukien, jona ori on oriinpitäjälle annettu, vaikkapa sanotun ajan kuluessa vastamainittua varsamäärää oriista ei olisikaan saatu tahi selvitystä sen hedelmällisyydestä voitu hankkia.
15 §.
Jos kruununori havaitaan jättäneen erittäin hyviä varsoja, tehköön Maanviljelyshallitus, senkin jälkeen kuin se on oriinpitäjän omaksi joutunut, hänen kanssaan sopimuksen oriin käyttämisestä yhä edelleen astuttamiseen määrättyä korvausta vastaan yleisistä varoista kultakin oriin astumasta vieläkin syntyneeltä varsalta, jonka korvauksen suuruuden Maanviljelystoimituskunta, Maanviljelyshallituksen tekemästä esityksestä, määrää.
16 §.
Oriinpitäjän tulee antaa kruununori vähintään 25 tamman astuttamiseen kahtena ensimmäisenä palveluskauden vuotena ja vähintään 30 tamman astuttamiseen vuosittain seuraavain neljän vuoden kuluessa neljän markan maksua vastaan kustakin astumasta; älköön kuitenkaan useampia kuin 40 tammaa vuodessa kruununoriille vietäkö, mutta jos kruununoria pidetään irtaimena aitauksessa tammain kanssa, johon oriinpitäjän tulee hankkia erityinen lupa hevostenkasvatuksen neuvojalta, saakoon se vuosittain astua enintään 30 tammaa.
17 §.
Oriinpitäjä älköön sallikoon kruununoriin astua tammaa, jossa havaitaan olevan tarttuvaa tautia, vaan tulee hänen sellaisessa tapauksessa kahdella saapuville kutsutulla uskotulla miehellä katsastuttaa tammaa sen laadun todistamiseksi. Valituksen semmoisesta kiellosta, kun tätä arvellaan kohtuuttomaksi, saapi tamman omistaja tehdä Maanviljelyshallitukselle, jonka määräyksestä sen johdosta ei enää saa valittaa, vaan on asianomistajain sitä noudattaminen.
18 §.
Ilmoitus kruunuoriiden luvusta kussakin läänissä, niiden asemapaikoista ja astuttamisen ehdoista sekä oriinpitäjistä on Maanviljelyshallituksen joka vuodelta pidettävä Kuvernöörien saatavana. Ja on Kuvernöörien asiana siitä antaa tieto yleisölle kuulutuksella, joka lähetetään läänien kunnallislautakunnille, kunnantupiin julkinaulattaviksi.
19 §.
Oriinpitäjä on velvollinen astutuskirjaan, jonka hevostenkasvatuksen neuvoja joka vuosi hänelle toimittaa, asianmukaisiin sarekkeisin merkitsemään päivän, jona kukin astutus on tapahtunut, tamman omistajan nimen ja kotopaikan sekä astuttujen tammain iän, värin ja suuruuden. Edelleen tulee oriinpitäjän, astutuskirjaan merkittäväksi, koettaa saada tietoa ovatko tammat astutuksesta tulleet tiineiksi ja mitenkä varsoitus on päättynyt sekä, ellei luotettavia tietoja siitä voida muulla tavoin saada, sitä tarkoitusta varten pyytää apua asianomaisiita kruununpalvelijoilta, joitten tulee hankkia tarvittavat tiedot ja ne oriinpitäjälle antaa. Astutuskirja tulee oriinpitäjän sittemmin Lokakuun kuluessa lähinnä seuraavana vuonna Maanviljelyshallitukseen lähettää; ja pitää, jos oriinpitäjä tässä kohdin tekee itsensä laiminlyöntiin vikapääksi, Maanviljelyshallituksen siitä tehdä ilmoitus asianomaiselle Kuvernöörille, joka antakoon hankkia tulematta jääneet asiakirjat ja ne Maanviljelyshallitukseen lähettää.
Edellä mainitut oriinpitäjien lähettämät ilmoitukset pitää hevostenkasvatuksen neuvojan sen jälkeen asetella yhteen koko maata käsittäväksi tilastoksi kruununoriiden käyttämisestä, niiden toiminnan tuloksesta sekä muista tähän kuuluvista seikoista; ja tulee hevostenkasvatuksen neuvojan myöskin joka vuodelta tehdä kertomus asiasta sekä, vastamainitun tauluntapaisen yhteenasettelun kanssa, sitä seuraavan vuoden Maaliskuun kuluessa antaa Maanviljelyshallitukselle, jonka tulee lähettää nämät asiakirjat Maanviljelystoimituskuntaan.
20 §.
Jos oriinpitäjä ei täytä tämän julistuksen mukaisia velvollisuuksiansa ja hänen kanssaan tehtyä kontrahtia, ja jos sen kautta oriin sinne sijoittamisen tarkoitus varsinaisesti syrjähtyy, taikka jos kruununori taudin tai vihaisuuden johdosta tahi muulla tavoin käypi astuttamiseen sopimattomaksi, olkoon kruunulla oikeus, antamatta korvausta ravinnosta, hoidosta ja ruokosta, otattaa hevonen haltuunsa ja sen käyttämisestä määrätä kuin myöskin oriinpitäjältä saada korvausta siitä arvonvähennyksestä, jonka alaiseksi ori oriinpitäjän syystä ehkä on joutunut, ellei oriinpitäjä kruunulle anna niin suurta osaa hevosen ostohinnasta, kuin sen jäljellä olevaan palvelusaikaan nähden vielä saatetaan katsoa suorittamattomaksi. Sellaiseen korvausvelvollisuuteen on oriinpitäjä myöskin velkapää, jos ori hänen syystään on kuollut, jota vastoin oriinpitäjä, jos ori on kuollut ilman hänen syyttään, ei ole oikeutettu saamaan kruunulta korvausta oriin ravinnosta ja hoidosta.
21 §.
Yhtäläinen oikeus ottaa kruununori haltuunsa kuin se, josta lähinnäedellisessä §:ssä säädetään, edustetaan kruunulle myöskin silloin kuin oriinpitäjä muuttaa ulkopuolella oripiiriä olevaan paikkaan eikä hän voi asemapaikalla pitää oria jäljellejääväksi palvelusajaksi semmoisen henkilön vaarinpidon alaisena, jonka Maanvilj elyshallitus sitä varten hyväksyy taikka jos oriinpitäjä kuolee ja hänen perillisensä tahi oikeutensa omistajat eivät tahdo tahi heitä ei katsota soveliaiksi täyttämään mitä oriinpitäjä on ottanut tehtäväkseen; näissäkin tapauksissa olkoon kuitenkin oriinpitäjällä tahi hänen oikeutensa omistajilla valta lunastaa kruununori ylempänä ilmoitetun arvauksen mukaan.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 30 p:nä Marraskuuta 1893.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
H. MOLANDER.
C. O. MELAN.
A. E. ARPPE.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
J. L. Snellman.