Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
vaivaishoidon tarkastelusta Suomessa.
Annettu Helsingissä, 16 p:nä Elokuuta 1893.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaattimme Talousosaston alamaisuudessa tekemästä esityksestä olemme Me armossa nähneet hyväksi säätää ja määrätä seuraavaisesti:
1 §.
Se vaivaishoidontarkastelijan virka, joka vaivaishoidon silmällä pitämistä varten maassa on 2 p:nä Lokakuuta 1888 annetulla julistuksella asetettu viiden vuoden ajaksi, on vuodesta 1894 alkaen tuleva vakinaiseksi viraksi.
Vaivaishoidon tarkastelijan määrää Senaatin Talousosasto kolmenkymmenen päivän hakemusajan jälkeen henkilöistä, joilla on, paitse tarpeellista taitoa maan molemmissa kielissä, hyvät ja koetellut tiedot vaivaishoitotoimessa.
Mainittu virkamies nauttii palkkaa ja palkkiota tähän oheen liitetyn vuosi-rahansäännön mukaan, ollen hänellä oleva arvo voimassa olevan arvojärjestyksen kahdeksannessa luokassa, erotessa oikeus pensioniin siviilivirkamiehille voimassaolevain perusteitten mukaan kuin myös osallisuus Siviiliviraston leski- ja orpokassaan sekä virkamatkain korvaukseen katsoen luetaan hän voimassa olevan matkustussäännön viidenteen luokkaan.
2 §.
Vaivaishoidon tarkastelija on velvollinen yleensä valvomaan sitä, että kunnat voimassa olevain asetusten, ohjesääntöjen ja määräysten mukaisesti järjestävät niiden asiana olevan vaivaishoidon ja täyttävät velvollisuutensa mitä vaivais- hoitoon muuten tulee. Vaivaishoidontarkastelijan on myös annettava kunnille ja yksityisille henkilöille neuvoja ja osoituksia, jotka tarkoittavat vaivaishoidon järjestämistä ja parantamista. Muutoin tulee mainitun virkamiehen noudattaa, mitä Senaatin Talousosasto ja sen Siviilitoimitus- kunta saattaa virassa hänelle määrätä. Jos vaivaishoidossa tulee ilmi virheitä, vikoja, huolimattomuutta tahi väärin- käytöstä, pitää Tarkastelijan siitä oikeassa paikassa asian- omaista muistuttaa sekä samalla Kuvernöörille oikaisua tahi sopivaan toimenpiteesen ryhtymistä varten ilmoittaa.
3 §.
Jos yksityisen hyväntekeväisyyden harjoittamista varten perustettujen yhdistysten, seurain tahi laitosten havaitaan sopimattomilla toimilla vaikeuttavan tahi vastustelevan kunnallista vaivaishoitoa, olkoon Tarkastelija velvollinen tähän saattamaan huomiota ja, ellei oikaisua seuraa, ilmoittamaan asianlaidasta Kuvernöörille.
4 §.
Tarkastelija pitäköön tärkeänä asianansa tarkkuudella seurata maan vaivaishoitotoimen kehitystä ja menoa sekä hankkia itselleen mahdollisuutta myöten tarkka tieto syistä köyhyyteen eri paikkakunnissa ja keinoista sen estämiseen tahi ehkäisemiseen.
5 §.
Kysymyksissä, jotka kuuluvat Tarkastelijan toiminnan piiriin, tulee tämän viranomaisten vaatimuksesta antaa lausunto ja ehdotus, niinkuin myös toiselta puolen viranomaiset, kunnat ja yksityiset hyväntekeväisyysyhdistykset ovat velvolliset Tarkastelijalle antamaan tarpeellista selvitystä ja kaikkea sitä apua, jota hän voimassa olevain asetusten ja määräysten perusteella saattaa vaatia.
6 §.
Vaivaishoidontarkastelijalle asetetaan pysyväinen apulainen auttamaan häntä kanslia- ja muissa tähän kuuluvissa toimissa ja hoitamaan virkaa sinä aikana kuin Tarkastelija sattuu olemaan estettynä. Sellaisen apulaisen valitsee Senaatin Talous-osasto Siviilitoimituskunnan ehdotuksesta sellaisista henkilöistä, jotka Aleksanderin-Yliopistossa Helsingissä ovat suorittaneet yleisen oikeustutkinnon tahi joilla on korkeampi määärä lakitieteellistä sivistystä.
Jos Tarkastelija tarvitsee matka-apulaista, määrätköön Senaatin Talousosasto Siviilitoimituskunnan ehdotuksesta tilaisuutta varten siksi sopivan henkilön.
7 §.
Tarkastelijan toiminnasta ja velvollisuuksista muuten antaa Senaatin Talous-osasto tarkempia säännöksiä erityisessä johtosäännössä, joka myös sisältää lähempiä määräyksiä niistä henkilöistä ja näiden toiminnasta, jotka palkkasäännön mukaan ovat määrätyt olemaan Tarkastelijan apuna virassa.
8 §.
Syytettä Tarkastelijaa vastaan virkavirheestä ottaa esille ja käsittelee Raastuvanoikeus Helsingissä, jossa mainitulla virkamiehellä myöskin tulee olla asuntonsa.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 16 p:nä Elokuuta 1893.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
C. O. MELAN.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
C. Cronstedt.