Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
sisältävä muutoksia erityisiin §§:iin armollisessa asetuksessa 11 p:ltä Toukokuuta 1866 kansakoulutoimen järjestämisestä Suomessa.
Annettu Helsingissä, 7 p:nä Maaliskuuta 1893.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhrinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomeu Senaattimme tekemästä alamaisesta esityksestä olemme Me nähneet hyväksi armossa säätää, että alempana mainitut §§ armollisessa asetuksessa 11 p:ltä Toukokuuta 1866 kansakoulutoimen järjestämisestä Suomessa ovat muutamissa kohdin muutettavat seuraavalla tavalla toisin kuuluviksi, nimittäin:
12 §.
Sen johdolla ja vaarinottamalla, mitä Ylihallituksen erittäin antamassa johtosäännössä tarkemmin määrätään, on kansakouluntarkastajan asiana:
6:ksi joka vuosi ennen Syyskuun loppua Ylihallitukselle lähettää ne kertomukset, joita kustakin koulusta on tullut, ja niiden mukaan liittää samoista kertomuksista otettu, rinnakkain tehty tilastollinen esitys kaikkien tarkastuspiiriin kuuluvien koulujen toiminnasta ynnä niiden muistutusten ja ehdotusten kanssa, joita siinä saatetaan tarpeellisiksi katsoa.
14 §.
Kussakin kaupungissa ja kussakin kunnassa tahi koulupiirissä maalla, jossa on yksi tai useampia ylempiä kansakouluja, valitaan, 111 ja 126 §:ssä sanotulla tavalla, koulujohtokunta, johon kuuluu kuusi hyvin uskottua ja kansanopetusta harrastavaa henkilöä. Vaali tapahtuu kolmeksi vuodeksi siten, että kaksi johtokunnan jäsenistä vuosittain poistuu, ensimmäiset kerrat arvanheiton jälkeen ja sittemmin ne kaksi jäsentä, jotka kolmena viimeksi kuluneena vuotena ovat toimessaan olleet. Toimitettavassa uudessa vaalissa sopii myöskin viimeksi poistuneita jälleen valita. Jos johtokunnan jäsen poismuuton kautta tahi muusta laillisesta syystä eroo, ennenkuin hänen toimensa aika on loppuun kulunut, on täytevaali toimitettava; ja hoitakoon siten valittu tointansa sen ajan kuluessa, joka olisi eronneella ollut jäljellä.
Jokaisen kansakoulujohtokuntaan on sen lisäksi seitsemän- tenä jäsenenä astuva se opettajistosta, jonka kaikki kunnan tahi koulupiirin opettajat ja opettajattaret vuosittain siihen toimeen valitsevat; ja olkoon siten valitulla opettajalla tahi opettajattarella istunto- ja puhevalta kaikissa niissä jutuissa ja asioissa, jotka eivät mieskohtaisesti koske häntä itseänsä. Jos siinä piirissä, jonka johtokunnan toiminta käsittää, on ainoastaan yksi opettaja tahi yksi opettajatar, on hän itseoikeutettu johtokunnan jäsen, mutta jos opettajistossa on kaksi henkilöä, astuu semmoisena johtokuntaan virassa vanhempi.
Muulla tavoin kuin tässä ylempänä sanotaan ei kansa- koulunopettaja tahi opettajatar saata olla kansakoulujohto- kunnan jäsenenä. Kansakouluntarkastaja voipi ottaa osaa johtokunnan keskusteluihin, mutta ei sen päätöksiin.
Missä on olemassa naisyhdistys hyväntekeväistä tarkoitusta varten, etsiköön johtokunta sen myötävaikutusta kansakoulun menestyksen edistämiseksi.
16 §.
Puheenjohtajan kutsumuksesta kokoontukoon kansakoulu- johtokunta niin usein kuin asiat sitä vaativat keskustelemaan koulun asioista sekä tarkastamaan sen toimintaa; ja tulee sanotun johtokunnan, joka on laillisen päätöksen voipa, jos kolme jäsentä on saapuvilla, Ylihallituksen erittäin antaman johtosäännön mukaan:
8:ksi ennen Kesäkuun loppua asianomaiselle kansakoulun- tarkastajalle antaa kertomus koulun toiminnasta edellisenä lukuvuotena, jota kertomusta pitää seurata luettelo oppilaista, ilmoitus oppikursseista ja yhteenveto koulun tililaskuista.
109 §.
Pojille ja tytöille, joilla kahdennentoista ikävuotensa perästä jostakin pätevästä syystä ei ole tilaisuutta koulussa käydä tavallisilla tunneilla, pitää hankittaman säännöllistä kouluopetusta muina sopivina aikoina vähintään kaksitoista tuntia viikossa.
112 §.
Opettajan ja opettajattaren asettamisesta ja palkkaeduista sekä oppilasten ottamisesta ja koulunkäynnistä kuin myös kansakoulujen muusta järjestämisestä saa jokainen kaupunkikunta tehdä semmoisen sopimuksen kuin soveliaimmaksi ja tarkoituksenmukaisimmaksi nähdään; ja pitää se mitä siten määrätään sekä ylempänä säädetyille perusteille tehty oppi- ja työsuunnitelma laadittaman täydelliseksi ohjesäännöksi ja alistettaman Ylihallituksen tutkittavaksi, jonka asiana on vahvistaa sellainen ohjesääntö taikka, jos siinä muutosta tarvitaan, ryhtyä siihen toimeen, johon asia saattaa aihetta antaa.
Muuten on kaupunkien kansakoulutoimeen nähden kaikissa kohdin noudatettava mitä 131 ja 136 §:ssä on kansakoulutoimesta maalla säädetty.
118 §.
Jos kunta, joka hakee apuvaroja ylemmälle kansakoululle, niinkuin 117 §:ssä sanottiin, on asianmukaisesti pitänyt huolta lastenopetuksesta ja huomataan aikeissa olevan koulun voivan edistää totista kansansivistystä sekä niiden lasten lukumäärä yhdeksästä ikävuodesta alkaen kuudenteentoista asti, jotka sitä tulisivat käymään, nousee kahteenkymmeneen, myönnetään, Ylihallituksen alamaisesta esityksestä, opettajalle ja opettajattarelle yleisistä varoista semmoinen palkka-apu kuin 134 §:ssä sanotaan; mutta jos mainittujen oppilasten lukumäärä, sittenkuin koulu on toimintansa aloittanut, alenee viiteentoista tahi sen alle, olkoon Ylihallituksen vallassa asianhaarain mukaan tutkia ja määrätä, onko palkka-apu edelleen suoritettava vaiko lakkautettava, jossa jälkimäisessä tapauksessa Ylihallituksen tulee asianlaidasta Keisarilliselle Senaatille ilmoittaa.
Jos palkka-apu edellämainitusta tahi muusta syystä lakkautetaan, saakoon kuitenkin opettaja tahi opettajatar, joka toimessansa on uutterasti työskennellyt, vielä yhtenä vuonna nauttia yleisistä varoista suoritettavaa palkka-apua, jos ei hän vuoden kuluessa ole saanut virkaa toisessa kansakoulussa.
121 §.
Kansakoulussa on sekä poikien että tyttöjen opetuksessa pidettävä asianmukaista lukua eri sukupuolten tarpeista kuin myöskin oppilasten vastaisesta elämäntilasta; ja ovat tätä huomioon ottamalla seuraavat oppi- ja harjoitusaineet opetettavat:
uskonto;
äidinkieli ynnä soveliasten kirjain lukeminen tällä kielellä ja harjoitus sen kirjallisessa käyttämisessä;
kaunokirjoitus;
maantieto ja historia;
luvunlasku, muoto-oppi sekä pintain ja kappalten mittaaminen;
luonnontieto ja sen käytäntö;
piirustus, laulu ja voimistelu;
jonka ohessa tyttöjä on opastettava naisten käsitöissä ja poikia käsiteollisuudessa. Jos asianomainen kunta tahi koulupiiri siihen suostuu, järjestettäköön soveliaalla tavalla myöskin opetusta puutarhanhoidossa tahi muissa yleisesti hyödyllisissä tiedonhaaroissa.
Opetus tapahtuu oppilasten äidinkielellä, kuitenkin niin, ettei oppilaita,joilla on eri opetuskieli, panna samaan kouluun, missä sitä voidaan välttää.
131 §.
Kutsutun ja otetun opettajan tahi opettajattaren asettaa asianomainen kansakouluntarkastaja tahi kansakoulujohto- kunnan puheenjohtaja juhlallisesti virkaan, sitä kahtena koetusvuonna hoitamaan. Jos hän sen jälkeen nähdään täysin kykeneväksi toimeensa, saakoon siihen julkisen vahvistus- kirjan, jonka asianomainen kansakouluntarkastaja ja kansakoulujohtokunnan puheenjohtaja allekirjoittavat. Jos eivät kansakouluntarkastaja ja kansakoulujohtokunta voi sopia vahvistuskirjan antamisesta, lykätään asia Ylihallitukseen, joka sen tutkii ja ratkaisee. Vahvistuskirjan saaneen opettajan pitää virkaan astuessansa kansakoulun- tarkastajan ja kansakoulujohtakunnan edessä tehdä säädetty virkavala.
136 §.
Jos kansakoulun opettaja tahi opettajatar osoittaa levä- peräisyyttä virassansa taikka muuten omassa elämässään tahi käytöksessään oppilaita kohtaan antaa syytä tyytymättömyyteen eikä ota ojentuaksensa koulujohtokunnan puheenjohtajan tahi asianomaisen kansakouluntarkastajan yksityisesti antamasta varoituksesta, saakoon kansakoulu- johtokunta yksin neuvoin kansakouluntarkastajan kanssa vianalaisen virastansa muitta mutkitta eroittaa, jos hän ainoastaan koetusajaksi on otettu; ja pitää kansakoulun- tarkastajan asiasta viipymättä ilmoittaa Ylihallitukselle. Jos koulujohtokunta ja kansakouluntarkastaja eivät voi sopia siitä toimesta, johon on ryhtyminen, lykätköön viimemainittu asian mainittuun hallitukseen, joka sen tutkii ja lopullisesti ratkaisee.
Jos opettaja tahi opettajatar on julkisella kirjalla virkaansa vahvistettu, pitää asianomaisen kansakouluntarkastajan asia tarkasti ja pöytäkirjan edessä tutkia sekä sen jälkeen, jos aihetta on, vianalaista vastaan nostaa syytettä koulujohto- kunnan edessä, joka asian laadun mukaan tuomitsee syyllisen joko varoitukseen, joka kirjoitetaan johtokunnan pöytäkirjaan ja annetaan opettajalle tahi opettaj attarelle johtokunnan edessä, taikka virasta väliaikaisesti eroitettavaksi korkeintaan yhdeksi vuodeksi ja sen ohessa kadottamaan isompaa tai vähempää osaa virkaan kuuluvasta rahapalkasta, taikkapa virkansa menettämään.
Tuomitusta varoituksesta älköön valitusta tehtäkö. Joka ei tyydy koulujohtokunnan lopulliseen toimenpiteesen muissa ylempänä mainituissa tapauksissa, olkoon oikeutettu siihen hakemaan muutosta valituksella, joka ynnä koulujohto- kunnan päätöksen kanssa annetaan Ylihallitukseen viimeistään ennen kello kahtatoista kuudentena- kymmenentenä päivänä päätöksen julistamisesta. Ylihallituksen päätöksestä sellaisissa asioissa ei saa valittaa, ellei opettajaa tahi opettajatarta ole tuomittu virkaansa menettämään, jossa tapauksessa valitus tehtäköön Senaatin Talousosastoon kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kuin päätös on tiedoksi saatu.
139 §.
Pojan tahi tytön, joka ylemmän kansakoulun alimpaan luokkaan tahi osastoon otettavaksi ilmoitetaan, pitää oleman yhdeksännen ikävuotensa täyttänyt, mutta ei yli kahdennen- toista vuoden, osaaman puhtaasti sisältä lukea ja omaaman sellaista kristinopin-taitoa kuin kodissa tahi lastenkoulussa annettava on. Pääsemistä varten ylempään luokkaan tahi osastoon vaaditaan sitä tietoa ja taitoa, joka on määrätty samalle luokalle siirtämisen ehdoksi.
Niin olkaan kaikkien asianomaisten alamaisesti noudattaminen. Helsingissä, 7 p:nä Maaliskuuta 1893.
Keisarillisen Majesteetin Oman päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
A. E. ARPPE.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
Js GRIPENBERG.
WALD. ENEBERG.
J. A. Nordman.