Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
koskeva Aleksanderin Yliopiston opettajain velvollisuutta osata Suomen kieltä.
Annettu Helsingissä, 10 p:nä Tammikuuta 1894.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Meille alamaisuudessa tehdystä esityksestä olemme Me, muuttaen mitä tätä ennen on säädetty Aleksanderin Yliopiston opettajain velvollisuudesta osata Suomen kieltä, nähneet hyväksi armossa säätää:
Virkaan pääsemiseen opettajaksi Aleksanderin Yliopistossa vaaditaan tästälähin kyky puheessa ja kirjoituksessa käyttää Suomen kieltä sekä antaa opetusta ja pitää tutkintoja sanotulla kielellä; ja on Yliopiston Konsistorin asiana, eri opettajanvirkain laatua myöten, lähemmin määrätä se tapa, millä Yliopiston opettajanviran hakijan tulee kulloinkin näyttää omaavansa vastamainittua kykyä.
Jos jonkun professorinviran täyttämisessä ilmaantuu erinomaisia seikkoja, jotka tekevät tämän vaatimuksen helpoittamista tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, on Konsistorin asiana semmoisesta helpoituksesta tehdä Meille alamainen esitys. Apulaisten, dosenttien, lehtorien ja muitten opettajain asettamista koskevissa kysymyksissä olkoon sellaisen helpoituksen suominen Yliopiston Kanslerin vallassa.
Niin olkaan kaikkien asianomaisten alamaisesti noudattaminen. Helsigissä, 10 p:nä Tammikuuta 1894.
Keisarillisen Majesteetin Oman päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
C. O. MELAN.
A. E. ARPPE.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
Gustaf Rancken.