Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
koiraveron suorittamisesta.
Annettu Helsingissä, 14 p:nä Joulukuuta 1894.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armossa säätää:
1 §.
Koirasta pitää omistajan vuotuisesti maksaa kunnalle veroa, maalla vähintään markka ja enintään kolme markkaa sekä kaupungissa tahi kauppalassa vähintään viisi ja enintään kaksikymmentä markkaa; ollen kuntien asiana vasta- mainittujen rajojen sisällä määrätä veron suuruus.
Porolappalaiset sekä muut porokarjain omistajat vapautetaan kuitenkin puheenalaista veroa paimen- koiristaan maksamasta.
2 §.
Tämän veron maksamista varten, joka suoritetaan siihen katsomatta, onko koira lyhyemmän tai pitemmän ajan vuodesta ollut omistajan hallussa, tulee hänen, kuukauden kuluessa siitä kuin koira hänen omaksensa joutui, se ilmoittaa maistraatille, järjestysmiehelle, kunnallislautakunnalle tahi henkilölle, jonka mainitut viranomaiset siihen määräävät, ja on koiranomistajalle silloin annettava kunnan kustannuksella hankittu, koiraan kiinnitettäväksi sopiva veromerkki.
Sellaisen ilmoituksen jälkeen pannaan vero seuraavana vuonna ilmoittajan siihen asti suoritettavaksi, kunnes hän samalle viranomaiselle ilmoittaa, ettei koira enää ole hänen omansa.
Jos veromerkki häviää, olkoon omistajalla oikeus saada uusi merkki suorittamalla siitä sen kustannusta vastaavan maksun.
3 §.
Ulkomaalaisen matkustajan ja sen, joka ei Suomessa ole henkikirjoissa, tulee, jos hän oleskelee kuukauden tahi sitä enemmän samassa kunnassa tässä maassa, asianomaiselle viranomaiselle verotettavaksi ilmoittaa se tahi ne koirat, jotka hänellä oli, sekä verotusmerkin saamista vastaan suorittaa kunnan määräämä vero.
4 §.
Jos koira kuukaudeksi tahi pitemmäksi ajaksi viedään toiseen kuntaan, pitää omistajan siellä tehdä 2 ja 3 §:ssä tässä ylempänä säädetty ilmoitus sekä, sillä uhalla että hänen on uudestaan maksettava koirasta vero, asianmukaisesti toteen näyttää, että se jo on verotettavaksi ilmoitettu. Jos kunnan määräämä vero silloin havaitaan suuremmaksi sen kunnan veroa, jossa koira ennen on verotettavaksi ilmoitettu, maksakoon omistaja heti eron.
5 §.
Koiraveroa kannetaan ja hoidetaan muitten kunnallisverojen yhteydessä sekä käytetään kunnan mielen mukaan kunnan tarkoituksiin.
6 §.
Joka ei säädetyllä tavalla ilmoita hallussaan olevaa koiraa verotettavaksi, suorittakoon kahdenkertaisen koiraveron ja vetäköön sakkoa vähintään kolme ja enintään kaksikymmen- tä markkaa.
Joka itselleen tai toiselle hyötyä hankkiaksensa väärällä ilmoituksella tahi muulla vilpillä on päässyt tahi yrittänyt päästä sellaisesta verotuksesta, suorittakoon kahden- kertaisen koiraveron ja vetäköön sakkoa vähintään kolme ja enintään kolmesataa markkaa.
Nämä sakot menevät kruunulle.
7 §.
Tämän asetuksen mukaan sakkoon tuomittu, jolla ei ole varoja sakkoa täysin maksaa, pidettäköön sen sijasta vankeudessa koko sakkomäärästä, jolloin neljän päivän vankeus vastaa enintään kahdenkymmenen markan sakkoa. Jos sakko nousee siitä ylemmäksi sataan markkaan, lisättäköön vankeusrangaistusta yksi päivä kultakin täydeltä viideltä markalta. Jos sakko nousee päälle sadan markan, lisättäköön vankeusrangaistusta yksi päivä kultakin täydeltä kymmeneltä markalta, joka menee sadan markan yli; älköön kuitenkaan vankeusaikaa missään tapauksessa määrättäkö yhdeksääkymmentä päivää pitemmäksi. Jos tämä sakko yhtyy sakkoon, joka on muunnettava vesi- ja leipävankeudeksi, on kumpikin sakkomäärä erikseen muunnettava.
8 §.
Koiran, joka tavataan veromerkillä varustamattomana, ottakoon poliisi kiinni, ja, ellei omistaja vaadi sitä takaisin, kaupungissa tahi kauppalassa kolmen sekä maalla kuuden vuorokauden kuluessa sen jälkeen, hävittäköön sen.
Omistaja, joka saa koiransa takaisin, olkoon aina velvollinen antamaan kohtuullisen korvauksen sen elättämisestä.
9 §.
Tämä asetus ei koske koiraa, joka on neljää kuukautta nuorempi.
10 §.
Tämä asetus astuu voimaan vuodesta 1895 alkaen ja sen kautta kumotaan armollinen asetus 20 p:ltä Toukokuuta 1878, veron maksamisesta koirista, sekä armollinen julistus 20 p:ltä Marraskuuta 1882, viimemainitun armollisen asetuksen käyttämisestä.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 14 p:nä Joulukuuta 1894.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätoksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
A. A. JÄRNEFELT.
O. GADD.
H. MOLANDER.
AUGUST NYBFRGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
J. L. Snellman.