Kejsarillisen Majestetin
Armollinen
JULISTUS
Wiinin Congressin Lopusta
ja
Yhden uuden Sodan Alusta.
Annettu Wiinisä s. 9 p. Toukokuusa 1815.
Me Alexander I:nen jne. Teemme tiettäväxi:
Se Venäjänmaasa vanhudesta yhteisesti harjoitettu Jumalan pelko, yhden Kansakunnan totisen voiman lähde ja alku, ylissevoitti koko Mailman nähden ja Europan pelastuxexi, sen kaikkea järjestystä kukistavan Jumalattomuden, hyväin avuin sangen vahingollisen turmeluxen ja ne viheliäiset erhetyxet, kuin pimitit ihmisten taidon ja ymmärryxen.
Tämä ijäisesti mainittava voitto, jonga kaldaista toista ajantietokirjoisa ei löydy nimitettynä, oikeutta myöden tygöluetaan niille suurille ylösuhrauxille ja jaloille töille, joilla Meidän Isämmemaan uskolliset pojat ovat osottaneet rakkaudensa Meitä kohtaan. Se kiinnitti kaikkein Europan Valdain välillä rikkomattomat siteet, yhdisti tarkoituxet ja edut, kuin ennen sodit toinen toistansa vastaan, johdatti näitä yhteisesti hyödylliseen määräpäähän, nimittäin yhteen ikävöityyn ja pysyväiseen rauhaan, yhteen rauhaan järkähtämättömästi perustettuun, niin hyvin kohtullisten etuin päälle, joita issekullekin Vallalle tarjottiin, kuin myös sen sisällisen järjestyxen päälle, jonga kautta Kansakundain menestys ja vapaus vahvistetaan.
Sydämmellisellä ilolla tietä annamme Me siis Meidän rakastetuille Alamaisillemme, että kaikki keskustelemuxet Valdakunnan parhaxi, näiden perustusten ja tämän Meidän tarkoituxemme jälkeen, ovat päätetyt.
Joku turha voitto halu ei ole suingan vietellyt Meitä pyytämään uloslevittää rajojamme. Senkaldainen aivoitus ei ole mahdollinen sille, joka on nostanut sota-asens Isänmaan varjeluxi ja ei Maakundia voittaxensa. Venäjänmaan voittamatoin voima perustettu Asujamitten Jumalanpelvon uskollisuden ja menestyxen päälle, ei taida ulkonaisten voittoin kautta lisätyxi tulla. Mutta että suurin osa Warschauin Ruhtinanmaasta tulis yhden Valdikan alle pannuxi, on kuitengin ollut välttämätöin yhteisen järjestyxen ja tasavoiman edustamisexi Europasa. Meidän Maanääremme ovat sen kautta kaikesta vaarasta vakaat ja saavat väkevän tuken vihollisten petollisutta ja juonia vastaan, ja Kansakunnat, sukulaiset vanhudesta, tulevat taas niinkuin veljet yhdistetyxi. Me olemme sentähden hyväxi löytäneet säättää tämän Maakunnan onnellisudesta ja perustaneet hänen sisällisen hallituxensa hänen omain ja Asujamitten kielen laadun, tapain ja maan tilan jälkeen sovitettuin Lakein ja Asetusten päälle. Johdatetut sildä opetuxelda, kuin Cristuxen Uskonoppi andaa, joka voimasa on niin monen erinäisen Kansakunnan tykönä ja kuitengin muuttamata ylöspitää heidän erinäisen sydämmen laatunsa ja tapansa, olemme Me, edustaxemme Meidän uutten Alammaistemme onnellisutta, toivoneet, että heidän sydämmiinsä istuttaa rakkautta Meitä kohtaan ja niin muodoin ulosjuurittaa muiston niistä onnettomudeista, kuin eripuraisus ja pitkälliset riidat matkaan saatit.
Mutta samalla ajalla, koska Me luulimme taitavamme takaisin palata Meidän Sildä Kaikkivaldialda siunatun Valdakundamme rajain sisälle, nautiaxemme yhden suurella murhella voitetun rauhan hedelmiä, ylössyttyy taaskin uusi sota, ennen päätetty Sen Korkeimman tutkimattomisa neuvoisa. Hänen Edeskatsomuxensa, joka johdattaa isse sen, kuin paha on, Meidän parhaxemme, salli, että se metelin ja kapinan halu, joka Frankriikisä salattuna makais, ulospuhkeis samasa silmän räpäyxesä, koska Hallitsiat ja Kansakunnat sotaan vahvasti varustetut olit valmit, heidän yhdistetyllä voimallansa ulosjuurittamaan tätä Jumalatoinda itsevaldaisutta, pahasta ruohosta puhtaxi perkamaan sen ketoja ja matkaansaattamaan pysyväisen rauhan niiden Valdakunnain välillä, jotka arvosa pitävät Uskonopin ja totuden käskyjä.
Venäjänmaa, ulosmerkitty Jumalisudens tähden, vaaditaan myöskin sotaan issiäns valmistamaan; noudattain sitä äändä, kuin häntä kussuu, edesastuu hän taas kunnian kiistalle. Napoleon Buonapartin pahat ja kavalat juonet, petollisus, joka edusti hänen rohkioita edesottamisiansa, näiden riendävä ja vahingollinen menestys, päälletarkoittava Kansakundain, Pyhytten ja Lakein hävittämistä, kaikki nämät syyt estävät heitä, joille Valdakundain Säätäjä on vallan andanut, että yhteisen järjestyxen suojeluxen alle ottaa yhtä hallitusta, joka on perustettu valapattoisuden ja väkivallan päälle. Kaikki Vallat tekevät sentähden taaskin sen rikkomattoman Liiton keskenänsä, että kukistaa sitä laitoinda Valdaa, kuin uudesta on allensa lyönyt Frankriikin, ja että sen kautta estää uusia onnettomuxia. Ei ainoastans ystävyden lupauxet vaan myös Valdakunnan kunnia vaativat Meitä sitä oikiata asiata suojelemaan; se ei taida olla vieras Venäjänmaalle, joka vanhudesta on sotinut Jumalan pelvon ja uskollisuden edestä. Noudattain tätä pyhää kussumusta, aljamme Me, Sen Korkeimman avun kanssa, yhtä uutta sotaa, ettei niin monen ja loistavan voiton hedelmä mahda turhaan raueta.
Koska Me siis päätämme, että jakaa vaarat ja vaivat ynnä Meidän voittoihin tottunehen Sotaväkemme kanssa, turvamme Me lujasti Sotajoukkoin Jumalaan, niiden rehellisten Suojeliaan. Ehkä kuinga surullinen se on Meidän sydämmellemme, että Meidän poisolomme Isänmaasta pidennetään, toivomme Me kuitengin, vahvalla uskalluxella Jumalan Armoon, joka aina Meitä ymbäri piirittänyt on, että tämä poisolo ei pidä pitkällinen oleman. Valdakunnan samalda tunnolda kehoitettuin Säätyin uskollisus ja rakkaus, ja Meidän Sotajoukkomme urhollisus pitä kruunaman Meidän edesottamisemme toivotulla menestyxellä. Kaikki Europan Vallat ovat Meidän kanssamme yhdistetyt.
Vaarain ja kunnian päivinä, koska yxi julma vihollinen, sisälle tullut Meidän rajaimme ylisse, sokeudensa luuli issens andavan Venäjänmaalle kuoleman haavan; koska se voitettu Europa ylösnousi Meitä vastaan, silloin huusimme Me Sen Ijankaikkisen tygö, rukoillen Händä, että Hän kassois alas sen vaikeroissevan Seurakundansa päälle, pelastais perindö osansa ja andais Meille voiman, että Pahuden ja kavaluden ylisse voittamisen kautta ylöspitää Kansakundain ja Hallissiain vapautta. Hän kuuli Meidän rukouxem. Hänen kätensä korgotti Venäjänmaan kunnian kiistalla. Älkäämme siis sieldä palatkamme, vaan andakaamme Jumalan Isällisen murhenpidon Meistä täytetyxi tulla!