Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
henkikirjoituksesta.
Annettu Helsingissä, 10 p:nä Huhtikuuta 1894.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Tehdystä alamaisesta esityksestä tahdomme Me henkikirjoituksesta Suomessa säätää seuraavasti:
I LUKU.
Henkikirjoituksesta sekä sen toimittamisen ajasta ja paikasta.
1 §.
Henkikirjoituksen tarkoituksena on tiedon saaminen väkiluvusta ja erästen kansalaisvelvollisuuksien ja -oikeuksien perusteena oleminen.
2 §.
Jokainen Suomen kansalainen on, sillä tavoin kuin siitä säädetäänrmollisessa asetuksessa 13 p:ltä Syyskuuta 1892, vaimonsa, lastensa ja muitten hänen huonekuntaansa oikeastaan kuuluvain henkilöjen kanssa hengille kirjoitettava siinä paikkakunnassa, jossa hänellä on asuntonsa ja kotonsa; ja ovat silloin myöskin kaikki tilat, laitokset ja muut kiinteistöt sekä kaupungissa että maalla henkikirjaan merkittävät.
Jos joku asuu yhdessä paikkakunnassa, mutta toisessa harjoittaa elinkeinoa, pitää virkaa jota hän ei hoida, omaa kiinteistöä tahi nauttii eläke- tahi muita senlaatuisia etuja, katsotaan asuinpaikka oikeaksi henkikirjoituspaikaksi. Älköön sen henkikirjoituspaikkaa muutettako, joka on poissa kotopaikastaan satunnaisesti tahi semmoisen ohimenevää laatua olevan toimen johdosta, jonka täyttäminen vaatii lyhyempää aikaa. Alköön myöskään se, joka Hallitukselta tahi maan valtiosäädyiltä on määräajaksi saanut toimen, jonka täyttäminen vaatii oleskelemaan määrätyssä paikassa, sentähden kadottako entistä kotopaikkaoikeuttaan tahi muuttako henkikirjoituspaikkaa, jos hän sen kautta menettäisi siihen asti omistamansa säätyoikeudet.
Suomen kansalainen, joka Suomen valtio- tahi julkisen viran hoitamista varten oleskelee ulkopuolella maan rajoja, on, ellei hän omista kiinteistöä muualla maassa ja siellä ole hengille pantuna, hengille kirjoitettava Helsingissä.
Vaivaishoitolainen sekä se, joka vaimoa tahi alaikäistä lasta varten nauttii pysyväistä apua, pannaan sen kunnan henki- kirjoihin, jolta apu nautitaan.
Jos jonkun oikea henkikirjoituspaikka on riidan alaisena, On hän, siksi kuin riita on ratkaistu, pantava henkikirjoihin siinä paikkakunnassa, jossa hän viimeksi oli hengille kirjoitettu.
3 §.
Henkikirjoitusta on vuosittain Maaliskuun 15 ja Kesäkuun 15 päivän välillä toimittava erikseen kussakin kunnassa henki- kirjoittaja taikka, kun olot siihen aihetta antavat, kaupungissa toinen Kuvernöörin määräämä henkilö.
Kuvernöörin asiana on, ehdotuksen jälkeen, joka toimitus- miehen tulee tehdä ja ennen Tammikuun loppua Kuvernöörille lähettää, henkikirjoituksen toimittamista varten määrätä yksi tahi useampia piirejä kussakin kunnassa ynnä toimituksen paikka sekä sen alkamisen päivä ja tunti eri piireissä ja siitä antaa kuulutus, jonka myöskin tulee sisältää tieto, mitä tämän asetuksen 2 §:n 1 ja 2 kohdassa sekä 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 §:ssä kuin myös 29 §:n 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 kohdassa säädetään. Kuulutus on kaksi kertaa, ensimmäinen kerta vähintään kolme viikkoa ennen toimitusta, julkiluettava kirkoissa sekä kerran julkaistava paikkakunnan suomalaisissa ja ruotsalaisissa sanomalehdissä ja sen jälestä oleva saatavana ilmoitetussa paikassa kunnassa.
Kun kaksi tahi useampia päiviä määrätään toimitusta varten samassa kunnassa, pitää myöskin ne kyläkunnat tahi kaupunginosat, jotka kunakin päivänä henkikirjoihin pantaviksi, määrättämän ja kyläkunnat samasta seudusta yhtä haavaa sisäänkutsuttaman. Kunnan tulee toimitusta varten maksutta antaa huoneisto lämpimän ja valaistuksen kanssa.
II LUKU.
Kirkonkirjoista sekä ilmoituksista sisäänmuuttaneista henkilöistä.
4 §.
Kunkin seurakunnan kirkonkirjain pitää vuosittain ennen henkikirjoitusta olla täydellisesti tehtyinä ja täydennettyinä kaikkien lähinnä edellisenä vuonna tapahtuneitten väenmuutosten sekä syntymysten ja kuolemankohtausten kuin myös rakennettujen avioliittojen suhteen; ja tulee kirkkoherran, saadaksensa tarpeellisia tietoja tämän täydennyksen toimittamiseksi, kyläkunnittain tahi piirittäin kutsua kokoon asianomaiset huonekunnanhoitajat.
5 §.
Jos muuttokirja, joka kirkkoherralle sisäänmuuttopaikassa jätetään vuoden henkikirjoituksen jälkeen siellä, on annettu ennen saman vuoden alkua, tulee kirkkoherran sillä tavoin sisäänmuuttaneen henkilön nimestä, ijästä, ammatista ja asuinpaikasta ennen Elokuun 1 päivää antaa henki- kirjoituksen toimittajalle tieto, henkikirjaan pantavaksi.
6 §.
Isännän, joka 46 §:n mukaan armollisessa palkkaussäännössä 30 p:ltä Tammikuuta 1865 on velvollinen toisesta seurakunnasta pestatun palkollisen muuttokirjan neljäntoista päivän kuluessa palkollisen tulosta kirkkoherralle antamaan, pitää, jos estettä tässä kohtaisi, siitä kirkkoherralle määrätyn ajan kuluessa, ilmoittaa; älköönkä ketäkään kirkonkirjaan toisen luokse kirjoitettako ilman tätä ilmoitusta taikka esiin tuotua kirjallista suostumusta siihen.
Jos kiinteän omaisuuden haltija tahi hänen sijaisensa on tilalla antanut asuntoa jollekin, joka on toisesta seura- kunnasta sisäänmuuttanut, olkoon samoin kuin isäntä vastuunalainen muuttokirjan jättämisestä kirkkoherralle ylempänä säädetyn ajan kuluessa.
III Luku.
Ilmoituksesta henkikirjaan.
7 §.
Itsekukin, joka omistaa tahi hallitsee maatilaa, muuta kiinteistöä tahi teollisuuslaitosta maalla, sekä talon tahi arentitontin omistaja tahi isännöitsijä kaupungissa tahi kauppalassa olkoon velvollinen, joko itse taikka asiamiehen kautta, tämän kuitenkaan tarvitsematta olla erityisellä valtakirjalla varustettu, määrättynä päivänä toimitus- miehelle antamaan kirjallisen ilmoituksen:
a) kiinteisteistön tahi laitoksen nimestä ja laadusta sekä, jos se kuuluu toiselle kuin ilmoituksen antajalle tahi useammille henkilöille, näittenkin nimestä ja asuinpaikasta kuin myös itsekunkin osuudesta, jonka ohessa se asiakirja, johon omistus- tahi hallinto-oikeus perustuu, on näytettava siinä henkikirjoituksessa, joka toimitetaan lähinnä sen jälkeen kuin asiakirja on syntynyt;
b) kaikkien hänen perheesensä kuuluvain, tilalla, talossa, laitoksessa tahi tontilla asuvain henkilöin ristimä- ja sukunimestä sekä ammatista, kuin myöskin, jos niin tapahtua saattaa, syntymävuodesta ja syntymäpäivästä, paikasta missä jokainen viimeksi on ollut hengille kirjoitettuna, siitä ei-lutherilaisesta uskonopista johon joku ilmoitetuista henkilöistä kuuluu, sekä onko joku ennen tullut tahi haluaako joku kuluvalta vuodelta tulla henkirahan suorittamisesta vapautetuksi ja syystä siihen; kuin myös
c) kaikista, jotka muuten paikalla asuvat hyyryläisinä, torppareina, kauppiaina, käsityöläisinä, loisina, päiväläisinä tahi mimmoisina hyvänsä, jolloin kuitenkin vain huone- kunnanhoitajan nimi ja ammatti on mainittava sekä viittaus muuten tehtävä siihen luetteloon, jonka hän lähinnä- seuraavan §:n mukaan on velvollinen henkikirjoitukseen antamaan.
8 §.
Jokainen lähinnäedellisen §:n c) kohdassa mainittu huone- kunnanhoitaja, sen katsomatta onko hänen huonekuntanaan ainoastaan hän yksin vai kuuluuko siihen useampia jäseniä, olkoon niinikään velvollinen, itse tahi tilanomistajan tai -haltijan taikka muun asiamiehen kautta, henkikirjoitukseen antamaan sellaiset erityistiedot itsestään ja talonväestään kuin saman §:n b) kohdassa sanotaan.
9 §.
Sen, joka omistaa tahi hallitsee kiinteää omaisuutta taikka harjoittaa liikettä toisessa kunnassa kuin siinä, jossa hän on hengille kirjoitettava, pitää edellisessä kunnassa omaisuudestaan tahi liikkeestään ja sen palveluksessa olevista henkilöistä antaa kirjallinen ilmoitus sen mukaisesti mitä 7 §:ssä säädetään, ellei sellainen velvollisuus, saman §:n mukaan, ole jonkun toisen asiana.
10 §.
Ne yhteisestä kansasta, jotka eivät osaa kirjoittaa, antakoot henkikirjoituksessa, itse tahi toisen luotettavan henkilön kautta, ilmoituksensa suullisesti.
11 §.
Luetteloja henkikirjaan pitää paitsi sitä tehdä ja antaa:
a) asianomaisen metsänhoitajan: väestöstä kruunun puistoissa tahi liikamailla hänen virkapiirissänsä, sekä kunnallislautakunnan jäsenen: kaikista niistä, jotka asuvat hänen piirissään olevilla kylien-yhteismailla tahi muulla maalla, joka ei ole kruunulle tahi vissille tilalle jaettu; kuitenkin niin, ettei edellä mainituilla mailla asuvia huonekunnanhaltijoita tämän kautta vapauteta velvollisuudesta 8 §:n mukaan itse ilmoittaa talonväkensä;
b) vaivaishoitohallituksen: niistä, jotka ovat sen edusmiehyyden tahi isäntävallan alaisina;
c) sairashuoneen, hospitaalin tahi vankeuslaitoksen johtajan: heidän valvontansa alaisista paivelusmiehistä, jota paitsi rangaistus- ja työvankilain sekä parantumattomain sairasmielisten ja kriminaali-potilasten turvapaikkain johtajain tulee asianomaiselle henkikirjoittajalle antaa kunnittain tehdyt luettelot näissä laitoksissa säilytetyistä henkilöistä;
d) merimieshuoneen tahi, missä semmoista ei ole, maistraatin tahi kruununnimismiehen: kaikista heidän piireissään asuvista laivan-pääisännistä ja -isännöitsijöistä, ja merimieshuoneen erittäin: niihin sisäänkirjoitetuista henkilöistä, jotka passilla varustettuina ovat ulkomaan matkoilla ynnä ilmoituksen kanssa, koska passi on annettu; sekä
e) laivan-pääisännän ja -isännöitsijän: niistä laivan- päälliköistä ja laivaväestä, jotka ovat palveluksessa heidän laivoillansa, ilmoituksen kanssa, ovatko nämät naimisissa ja onko kukaan heistä edellisenä vuonna kuollut ja milloinka se on tapahtunut.
12 §.
Yleisen työn päällikön, yhtiönjohtajan, työnantaja tahi työnjohtajan yleensä ja kunkin yksityisen henkilön pitää vuosittain semmoisista henkilöistä, joita hän ei ole laillisesti pestannut tahi jotka muuten eivät ole työpaikalla henki- kirjoissa ja jotka vuoden alussa, minkälaisessa toimessa hyvänsä, ovat hänen luonansa työssä, asianomaiselle poliisikamarille, kaupunginviskaalille tahi kruununnimis- miehelle ennen Helmikuun 1 päivää antaa kirjalliset, kunnittain henkikirjoituspaikkain mukaan tehdyt luettelot ilmoituksen kanssa niihin kirjoitettujen henkilöitten ristimä- ja sukunimestä, syntymävuodesta ja syntymäpäivästä sekä missä heillä henkikirjoituspaikkakunnassa viimeksi on ollut asuntonsa; ja on poliisikamarin, kaupunginviskaalin ja kruununnimismiehen velvollisuus valvoa tämän määräyksen noudattamista ja vastaanotetut luettelot, niihin kirjoitetun todistuksen kanssa että ne pitävät yhtä niitten luettelojen kanssa, joita he itse ovat pitäneet paikkakunnassa työkirjalla oleskelevista henkilöistä, Kuvernöörille lähettää, asian- omaiselle henkikirjoittajalle saatavilla pidettäviksi.
13 §.
Suomen sotajoukon komentaja on velvollinen kunakin vuonna henkikirjoitukseen antamaan täydelliset luettelot sotajoukossa vakinaisesti palvelevista alipäälliköistä ja sotamiehistä sekä heidän perheistään ja palvelusväestään.
14 §.
Kuvernöörin tulee vuosittain asianomaiselta komendantilta, platsmajurilta, lääniin sijoitetun venäläisen sotajoukon päälliköltä tahi venäläisen viraston johtajalta vaatia tieto kaikista heidän itsensä ja heidän käskynalaistensa luona vuoden alussa palkollisina olevista Suomen kansalaisista sekä missä ja kenen luonaitsekukin viimeksi on ollut hengille kirjoitettu. Näitten tietojen antamiseksi pitää Kuvernöörin toimittaa mainituille sotilaspäälliköille ja viraston johtajille painetuita blanketteja venäjänkielellä. Saaduista tiedoista tulee Kuvernöörin teettää otteet ja ne henkikirjoittajille lähettää.
15 §.
Pietarissa olevan Suomen Passiviraston velvollisuus on vuosittain ennen 15 päivää asianomaisille Kuvernööreille lähettää luettelot, erittäin kutakin kaupunkia tahi kihla- kuntaa varten, kaikista niistä Suomen kansalaisista, jotka passin nojalla oleskelevat Venäjällä taikka myöskin ilmoituksen jälkeen Passivirastolle tahi Suomen kauppa- asiamiehelle palvelevat ulkomaiseen merenkulkuun käytetyillä Venäjän laivoilla, ynnä tiedon kanssa siitä seurakunnasta Suomessa, johon itsekukin sanotuista henkilöistä kuuluu; ja pitää Kuvernöörien toimittaa asianomaiselle henkikirjoittajalle nämät luettelot ennenkuin henkikirjoituksen toimittamisen aika kaupungissa tahi kihlakunnassa sattuu.
Kuvernöörin, maistraatin ja kruununvoudin velvollisuudesta muuten valvoa erästen ulkomaan paikkakuntaan passitettujen Suomen kansalaisten henkikirjoitusta on erittäin säädetty.
16 §.
Kruununnimismies tahi muu, jonka asia on antaa todistus työn hakemista varten toisesta paikkakunnasta, olkoon velvollinen henkikirjoitrnkseen antamaan kylittäin tehdyn luettelon kaikista, jotka edellisen vuoden kuluessa ovat semmoisen todistuksen häneltä saaneet eivätkä jo ole kotopaikkaan palanneet, ynnä ilmoituksen kanssa, jos se on tiedossa, mihin luetteloonotetut henkilöt työnsaantia varten ovat lähteneet.
17 §.
Poliisikomissaarien ja neljänneskatsontamiesten, missä semmoisia on kaupungin palveluksessa, pitää henki- kirjoitukseen antaa kaikki ne tiedot, jotka ovat saadut heidän tarkastaessaan niitä neljänneskirjoja, joita he ovat pitäneet kussakin talossa vuoden alussa asuvista henkilöistä.
IV LUKU.
Henkikirjan tekemisestä sekä henkikirjoituksen toimittamisen tavasta.
18 §.
Helpottaaksensa ja jouduttaaksensa henkikirjoitusta pitää toimitusmiehen toimituspaikkaan myötänsä tuoman vahvistetun kaavan mukaan tehty luettelo. Tähän luetteloon pitää oleman pantuina kaikki henkikirjoituspiirissä olevat tilat sekä tehtaat ja laitokset, ynnä niitten omistajat ja haltijat kuin myös muut ammattilaiset ja veronalaiset piirikunnassa, edellisen vuoden henkikirjan mukaan; sen jälkeen tapahtuneet ja tunnetuiksi tulleet muutokset eivät aiheuta mainitun luettelon muuttamista. Henkikirjaan kaupunkia varten pitää olla otettuina otettuina talot kaupunginosain, korttelien ja numerojen mukaan, ja pitäjää tahi kappelia varten kylät aakkosjärjestyksessä ja jokainen eri talo tahi talonosa siihen kuuluvain torppain ja tilain kanssa talon numerojärjestyksessä kylässä maakirjan mukaan, jota paitsi talonosan nimi myöskin on merkittävä. Tehdas ja laitos pannaan sen tilan alle, jossa tehdas tahi laitos on, ja paitsi sitä, paremman silmäyksen vuoksi, viimeiseksi kylään, ulkopuolelle sareketta, viittauksen kanssa itse tilaan.
Asevelvollisuusiässä oleville nuorukaisille, joista luettelo siitä erittäin voimassa olevien säännösten mukaan on tehtävä, merkitään sanottuun luetteloon ja henkikirjaan sekä syntymävuosi ja päivä että mahdollisimman täydellisesti heidän oma kuin myös isän nimi ja ammatti.
19 §.
Henkikirjoituksessa pitää ynnä toimitusmiehen kanssa olla läsnä, kaupunginviskaalin, poliisikomissariusten ja neljänneskatsontamiesten, ja toimituksessa maalla piiri- kunnan kruununnimismiehen sekä kunnallislautakunnan ja vaivaishoitohallituksen jäsenten, missä erityinen semmoinen hallitus on olemassa, kukin piiriänsä varten.
Sen tarkastamiseksi, että henkikirjoituksessa annetut ilmoitukset ovat oikeat, ovat seurakunnan kirkonkirjat toimituspaikkaan tuotavat ja pitäköön niitä siinä käsillä kirkkoherra tahi joku muu seurakunnan papeista taikka, jos näillä ei ole tilaisuutta toimituksessa läsnä olemaan, joku kirjojen käyttämiseen täysin perehtynyt henkilö, joka kirkkoherran tulee siihen toimeen määrätä.
Sama velvollisuus on myöskin ei-lutherilaisen seurakunnan johtajalla.
Jos seurakunta kuuluu kahteen kihlakuntaan taikka kahteen tahi useampaan kuntaan, antakoon kirkkoherra tahi seurakunnanjohtaja toimitusmiehelle siinä paikkakunnassa, jonka henkikirjoituksessa hän tahi joku hänen sijaansa määrätty henkilö ei voi olla läsnä, asianmukaisen otteen kirkonkirjoista.
20 §.
Konsepti-henkikirjaan pitää kaikkien ennen Tammikuun 1 päivää sinä vuonna, jona henkikirjoitus tapahtuu, kuuden- toista vuoden tahi sitä enempään ikään tulleitten henkilöin nimi, syntymävuosi ja ammatti pantaman, jota vastoin alaikäiset, jotka eivät ole kuudentoista vuoden vanhat, merkitään ainoastaan lukumäärältään, erikseen miehet ja naiset; ja ovat muuten kaikki ne erityismääräykset, jotka kaava osottaa, asianmukaiseen paikkaan kirjassa pantavat. Sisällys, mikäli se koskee sitä, joka on ilmoituksen antanut, luetaan heti hänelle julki tarkistusta varten.
Ilmoitus että joku henkilö, joka on henkikirjoihin pantava, jo olisi muussa paikassa hengille kirjoitettu, on, jos ei asian- laitaa voida käsillä olevan henkikirjan kautta selville saada, asianmukaisesti todeksi näytettävä.
21 §.
Henkikirjoituksesta kunnassa älköön ketään muuta ulos- suljettako, kuin sitä, joka on lähtenyt maasta ja asettunut ulkomaan paikkaan, taikka joka enemmän kuin viisi vuotta takaperin on paennut kotopaikasta ilman että tietoa hänestä sittemmin on tullut, taikka josta toimituksessa saadaan selville, että hän samalta vuodelta, 2 §:ssä määrättyjen perusteitten mukaan, jo on tahi olisi pitänyt olla kunnassa hengille kirjoitettuna; viimemainitussa tapauksessa pitää kuitenkin kaksoiskappale siitä henki-ilmoituksesta, jonka hän on velvollinen uudessa henkikirjoituspaikassa antamaan, jätettämän toimitusmiehelle, jonka tulee lähettää se henkikirjoittajalle vastamainitussa paikassa kontrolliksi ja ohjeeksi henkikirjoituksessa siellä Päinvastoin älköön myöskään kunnan henkikirjaan otettako sitä, joka oikeastaan on toisessa kunnassa hengille kirjoitettava, vaikkapa hän ilmoittaakin itsensä henkikirjoitukseen edellisessä kunnassa.
22 §.
Asianomaiset henkikirjoittajat ovat velvolliset antamaan toisillensa tietoa semmoisista henkikirjoituksessa ilmi saaduista tahi muuten heidän tiedossaan olevista asian- kohdista, jotka saattavat estää sitä, että joku tulee henki- kirjasta ulossuljetuksi tahi useammassa kuin yhdessä paikassa samaan aikaan hengille kirjoitetuksi.
23 §.
Jos huomataan että henkilöitä, joita olisi pitänyt henki- kirjoitukseen ilmoittaa, tästä ilmoituksesta on pois jätetty, on kruununnimismies tahi kaupunginviskaali tahi, heidän poissa ollessa, toimitusmies velvollinen näistä henkilöistä seura- kunnittain tekemään luettelon, joka sen ohessa sisältää tiedon sekä lueteltujen henkilöin olopaikasta tahi, jos sitä ei tiedetä, paikasta, jossa he viimeksi ovat henkikirjoissa olleet, että niistä isännistä tahi muista henkilöistä, joitten tämän asetuksen mukaan olisi pitänyt heitä hengille kirjoitettavaksi ilmoittaa. Semmoinen luettelo pitää, varustettuna toimitus- miehen todistuksella viimemainitusta laiminlyönnistä, kuukauden kuluessa siitä kuin henkikirjoitus on päättynyt, Kuvernöörille lähetettämän. Sittenkuin Kuvernööri on velvoittanut niitä, joihin asia koskea saattaa, vissin määräajan kuluessa, jos tahtovat kuulustelluiksi tulla, Kuvernöörille näyttämään, jos voivat, että he ovat olleet laillisesti estetyt henkikirjoitukseen saapumasta eivätkä myöskään ole saattaneet asiamiestä puolestansa asettaa, ja luettelo ynnä Kuvernöörin siihen liittamän päätöksen kanssa kruununnimismiehen tahi kaupunginviskaalin huolenpidosta on toimitettu kuulutettavaksi seurakunnan kirkoissa ja päällekirjoitetulla todistuksella kuuluttamisesta Kuvernöörille takaisin lähetetty, tulee Kuvernöörin tuomita ne henkilöt, jotka eivät määrätyn ajan kuluessa ole itseänsä ilmoittaneet eivätkä semmoista estettä näyttäneet, niihin sakkoihin, jotka henkikirjoitukseen annettavan ilmoituksen laiminlyömisestä 29 §:n 5 ja 6 kohdassa ovat määrätyt ja jotka sakot pitemmittä mutkitta saadaan mainituilta henkilöiltä ulosottaa. Kuvernöörin tulee myöskin, ilmoituksesta ja sittenkuin asianomaisille on jätetty tilaisuus asiasta antaa selitys, päättää saman §:n 3, 4, 7, 8 ja 9 kohdassa luetelluista hairauksista. Mutta jos asiassa, joka tässä §:ssä mainitaan, ilmoitettaisiin estettä tahi semmoisia syitä, jotka vaativat lähempää tutkimusta, taikka jos asia muuten on sitä laatua että se on yleisen lain mukaan tuomittava, on se asianomaiseen oikeuteen lykättävä.
24 §.
Kysymykset oikeasta henkikirjoituspaikasta ottaa käsiteltäväksi sen läänin Kuvernööri, jossa kysymykseen pantu uusi henkikirjoituspaikka on; ja saadaan muutosta Kuvernöörin päätökseen hakea Senaatin Talousosastossa siinä järjestyksessä, joka valituksen tekemiselle talous- asioissa on säädetty.
V LUKU.
Henkikirjan päättämisestä.
25 §.
Henkikirja tehdään maalla kutakin kihlakuntaa varten, noudattamalla että kukin kihlakuntaan kuuluva seurakunta tahi seurakunnan osa erikseen siihen on otettu; mutta kaupungissa eroittamatta niitä eri seurakuntia, joita kaupungissa ehkä on.
26 §.
Sittenkuin toimitus on lopetettu, kirjoittavat henkikirjan alle nimensä toimitusmies ja ne, jotka 19 §:n mukaan ovat toimituksessa läsnä olleet, ynnä todistuksen kanssa siitä, ettei kukaan, joka olisi ollut henkikirjaan pantava, heidän tieten ole siitä pois jätetty.
27 §.
Henkikirjassa toimitusmies laskee yhteen kunkin sivun erikseen, ja summat siirretään kirjan loppuun pantuun yhteenvetoon, joka osottaa pääsumman kaupungista ja, mitä maaseutuun tulee, pääsumman erikseen pitäjästä ja kappelista ja näistä yhteensä, sekä koko kihlakunnasta.
28 §.
Henkikirjoittajan tahi sen, joka on henkikirjoituksen toimittanut, pitää ennen kuluvan vuoden loppua, kuuden markan sakon uhalla kultakin päivältä, jona sitä kauemmin viivytetään, lääninkonttorille jättää puhtaaksi kirjoitettu henkikirja voimassa olevan kaavan mukaan, siitä kahdessa kappaleessa tehdyn yhden-vedon kanssa, ja maistraateille, missä semmoisia kihlakunnan kaupungeissa on, kullekin otteensa henkikirjasta kaupunkia varten ynnä henki- kirjoitukseen siellä annettujen ilmoitusten kanssa. Nämät ilmoitukset pitää maistraatin sen jälkeen tallettaa siksi kuin vähintänsä kolme vuotta on henkikirjoituksesta kulunut, voidaksensa niistä antaa selvityksiä, jos asianomaiset semmoisia tarvitsisivat; jota vastoin henkikirjoittaja on velvollinen tallettamaan henkikirjoitusilmoitukset kihla- kunnasta yhtä pitkänä aikana ja samaa tarkoitusta varten. Lääninkonttoriin jätetty henkikirja ja toinen kappale yhteenvedosta ovat todisteena liitettävät läänin tilikirjaan, kun tämä Senaattiin lähetetään.
VI LUKU.
Seuraamuksesta, jos laiminlyö tämän asetuksen määräysten täyttämistä.
29 §.
1. Jos se, jonka tulee toimittaa henkikirjoitus tahi muutoin viran puolesta toimituksessa läsnä olla, laiminlyö siihen saapumisen, katsottakoon sitä virkarikokseksi.
2. Niinikään pidettäköön sitä virkarikoksena, jos yleisessä palveluksessa oleva henkilö jättää antamatta tämän asetuksen 11, 12 ja 13 §:ssä mainituita luetteloja.
3. Jos muu henkilö kuin virkamies heittää täyttämättä mitä 11 ja 12 §:n mukaan on hänen velvollisuutenaan, vetäköön sakkoa kymmenen markkaa, jonka ohessa sanotuissa §§:issä mainitut ilmoitukset kaikissa tapauksissa ovat jälestäpäin määrätyn ajan kuluessa saman uhkasakon haastolla kirjallisesti annettavat.
4. Se, jonka kunnallis- tahi vaivaishoito-hallituksen jäsenenä tulee henkikirjoituksessa läsnä olla, sakotettakoon sieltä poisjaämisestä kaksikymmentä markkaa. Jos hän näytetään syypääksi siihen, että on tietänyt jostakin henkilöstä, jota henkikirjoituksessa ei ole ilmaistu, eikä silloin ole sitä ilmiantanut, vetäköön sakkoa neljäkymmentä markkaa.
5. Jos kiinteän omaisuuden omistaja tahi hoitaja laiminlyö ilmoituksen antamisen henkikirjoitukseen tämän asetuksen mukaan, sakotettakoon kymmenen markkaa.
6. Muu huonekunnanhoitaja, joksi tämän asetuksen 8 §:n mukaan luetaan se, joka ei ole yksityisen vuosipalveluksessa eikä kuulu toisen henkilön perheesen, sakotettakoon sellaisesta laiminlyönnistä viisi markkaa.
7. Joka henkikirjoituksessa itsensä vastahakoisesti salaa, vetäköön sakkoa kaksikymmentä markkaa.
8. Väärästä tahi erehdyttävästä ilmoituksesta henkikirjoitukseen olkoon sakko kymmenen markkaa, ellei rikos ole sitä laatua, että se on yleisen lain mukaan tuomittava.
9. Palkollinen, joka ei tahdo isännälle antaa muuttokirjaa, ja isäntä, joka ei semmoisen kirjan sisäänjättämisen estettä kirkkoherralle säädetyn ajan kuluessa ilmoita, sekä kiinteistön omistaja, joka ei täytä velvollisuuttaan sisään-
muuttaneen henkilön muuttokirjaan nähden, vetäköön sakkoa kymmenen markkaa.
30 §.
Tämän asetuksen mukaan tuomitut sakot ovat käytettävät ja muunnettavat sillä tavoin kuin yleisessä laissa on sakoista säädetty.
VII LUKU.
Erityisiä säännöksiä.
31 §.
Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneissä olkoon asianomaisen Kuvernöörin vallassa, jos olot sitä vaativat, kussakin eri tapauksessa määrätä toinenkin aika henkikirjoitusta varten kuin tässä ylempänä säädetty.
32 §.
Tämän asetuksen säännökset ovat ainoastaan soveltuvissa kohdin, Kuvernöörin määräyksen mukaan, noudatettavat henkikirjoituksessa Lapissa.
33 §.
Tämän asetuksen käyttäminen alkaa 1 p:nä Tammikuuta 1895.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä 10 p:nä Huhtikuuta 1894.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätoksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
G. v. ALFTHAN.
H. MOLANDER.
C. O. MELAN.
A. E. ARPPE.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
G. E. Fellman.