Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
kuppatautien vastustamisesta.
Annettu Helsingissä, 28 p:nä Toukokuuta 1894.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaattimme tekemästä alamaisesta esityksestä olemme Me armossa nähneet hyväksi säätää niinkuin seuraa:
1 §.
Lääkintö- ja poliisiviranomaiset kaupungissa ja maalla ovat velvolliset vastustamaan kuppatauteja ja niiden leviämistä; ja on poliisiviranomaisten erittäin pidettävä silmällä haureudelle alttiita henkilöitä sekä katsottava, että vaarat, joita nämä yhteiskunnalle tuottavat niin terveydellisessä kuin muissakin suhteissa, mikäli mahdollista ehkäistään tahi poistetaan.
Mainitussa toimessa pitää myöskin kunnallisten terveyden- hoito- ja muiden viranomaisten olla osallisina ja antaa virka- apua, niinkuin siitä erittäin säädetään.
2 §.
Jos jossakin henkilössä ilmaantuu tahi syystä epäillään kuppatautia olevan, olkoon hänen isäntänsä tahi se, joka hänen sijassaan on tahi joka sairasta tahi epäiltyä kohtaan on samallaisessa asemassa, niinkuin myöskin lääkäri, kätilö ja rokottaja, milloin heidän vaitiolovelvollisuutensa ei sitä estä, sekä kruununpalvelija ja poliisiviranomainen ehdottomasti velvollinen, sillä tavalla kuin erittäin määrätään, heti ilmoittamaan asian terveydenhoito- tahi kunnallislautakunnalle. Missä sellaista ei ole, on ilmoitus tehtävä asianomaiselle kruununpalvelijalle.
3 §.
Kun jonkun joko siveettömän elämänsä tahi muiden seikkain nojalla havaitaan tuottavan kuppataudin leviämisen vaaraa, on sellainen henkilö velvollinen oikean viranomaisen vaatiessa näyttämään asianomaisen lääkärin antaman todistuksen terveydentilastaan, tahi, jos hän sen laiminlyö, käymään lääkärinkatsastuksen.
4 §.
Jos kaupungissa tahi maalla yhdessä-asuvissa taikka yhteisössä ilmaantuu kuppatautia tahi tulee ilmi seikkoja, jotka viittaavat siihen, että sellaista tautia yhdessä-asuviin tahi yhteisöön on levinnyt, vaan taudin varsinaista pesää ei ole selville saatu, niin ovat, kun katsotaan tarpeen vaativan, kaikki ne yhdessä-asuvista tahi yhteisöstä, jotka eivät ole asianmukaisella lääkärintodistuksella näyttäneet, ett'ei heissä ole sellaista tautia, velvolliset alistumaan lääkärin katsastettaviksi.
5 §.
Kuppataudin saastuttama on, ellei ole varmuutta, että hän ilman viranomaisen toimenpidettä taipuu tahi joutuu lääkärinhoidon alaiseksi, mutta aina kun on pelättävä tarttuman pääsevän leviämään ellei sairasta hoideta yleisessä sairashuoneessa, viipymättä sellaiseen sairas- huoneesen otettava; kuppatauti-potilas olkoon senkin jälkeen kuin hän on sairashuoneesta päästetty, yksityisesti tahi yleisesti, niiden määräysten alaisena kuin taudin parantamiseksi, tarttuman leviämisen ehkäisemiseksi ehkä annetaan.
6 §.
Jos kokemus on osottanut, että teollisuus- tahi muun sellaisen laitoksen tahi isonpuoleisen työhankkeen väestössä tahi sitte kalastuspaikoissa, satamissa, leireissä, markkina-, kauppa- ja muissa sellaisissa kokouspaikoissa, sotaväen majoituksessa tahi paikoissa, joissa isonlainen kansain- välinen keskuusliike vallitsee, taikka muissa senlaatuisissa oloissa kuppataudit uhkaavat päästä väestöön leviämään tahi jo ovat siihen levinneet, niin Senaatin Talous-osasto on oikeutettu sellaisissa tapauksissa määräämään lääkärin- katsastusta toimitettavaksi lyhyemmän tahi pitemmän aikaa sekä pitämään muita tarkoitukseen soveliaita toimia.
7 §.
Jokainen, joka oman tunnustuksensa nojalla on nähty syypääksi siihen tahi joutunut kiinni siitä, että hän yleisesti antautuu haureellisen elämän välikappaleeksi, on, ilmoitettakoonpa asia oikeudelliseen syytteesen tahi ei, poliisiviranomaisen määräyksestä pantava sekä lääkärin- katsastuksen alaiseksi ja, niin pian kuin hänessä on todistettu kuppatautia olevan, pakolliseen parannuslaitokseen, että myöskin niiden toimenpiteitten alaiseksi, joihin sellaisen henkilön silmälläpitoon nähden ehkä muuten ryhdytään.
Tätä kontrollia kestää niin kauvan kuin haureellista katsotaan yhteiskunnalle vaaralliseksi, kuten 1 kohdassa mainitaan.
8 §.
Yleensä on kunnan asia suorittaa kuppatautien silmällä pitämisestä ja ehkäisemisestä johtuvat kustannukset, älköönkä silmälläpidon alaisilta henkilöiltä mitään palkkiota tahi maksuja virallisesta kontrollista vaadittako tahi kannettako; kuitenkin käypi heitä eräissä poikkeus- tapauksissa velvoittaminen suorittamaan sellaisen korvauksen.
Terveydellisen kontrollin teollisuus- sekä muissa samanlaisissa laitoksissa ja hankkeissa kustantavat työnantajat.
Kustannuksista, jotka johtuvat kuppatauti-potilasten hoidosta ja ylläpidosta yleisessä sairashuoneessa, olkoon voimassa, mitä siitä on säädetty tahi vasta säädetään.
Senaatin Talous-osasto oikeutetaan kuntain tahi yksityisten eduksi myöntämään helpotuksia tahi sallimaan poikkeuksia tässä §:ssä säädetyistä yleisistä perusteista, samaten kuin myöskin, tarpeen vaatiessa, tutkimaan ja vahvistamaan Lääkintöhallituksen tekemiä ehdotuksia taksoiksi, joiden mukaan kruunun, kuntain tahi ykstyisten tulee palkita tämän asetuksen tahi muiden asiata koskevain asetusten johdosta pidettävät toimitukset.
9 §.
Pätevä antamaan terveystodistuksia ja toimittamaan katsastusta niissä tapauksissa, joita tässä asetuksessa tarkoitetaan, on jokainen maassa oikeutettu lääkäri.
10 §.
Viranomainen, virkamies tahi yksityinen henkilö, joka silmällä pitäessään kuppatauteja ja haureuselantoa menee heille annettua toimivaltaa ulommaksi tahi rikkoo säädyllisyyttä eikä ota kylliksi varteen häveliäisyyden vaatimuksia, olkoon edesvastauksen alainen yleisen lain mukaan.
Laiminlyönti tahi huolimattomuus tämän asetuksen perusteella annetun määräyksen noudattamisessa, sen rikkominen ja niskoittelu rangaistaan, niinkuin Senaatin Talous-osasto siitä toisessa paikassa on tarkemmin määräävä, enintään neljänsadan markan sakolla.
Sakot käytetään ja muunnetaan, kun syypääksi tuomitulla ei ole varoja, niinkuin yleisessä laissa on uhkasakosta säädetty.
11 §.
Sotaväen terveydellisestä kontrollista on erittäin säädetty.
12 §.
Senaatin Talous-osaston tulee tämän asetuksen perustuksella antaa asiasta tarkempia määräyksiä, joita on noudatettava siitä ajasta alkaen ja sillä tavalla kuin Senaatti määrää.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 28 p:nä Toukokuuta 1894.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
H. MOLANDER.
C. O. MELAN.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
T. J. Aminoff.