Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
sisältävä tarkempia määräyksiä toimenpiteistä kuppatauteja vastaan.
Annettu Helsingissä, 28 p:nä Toukokuuta 1894.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhrinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Sittenkuin tänään on annettu armollinen asetus kuppatautien vastustamisesta, olemme Me sen asetuksen perustuksella armossa säätäneet noudatettavaksi määräykset asiasta, nimittäin:
1 §.
Kuppatauteihin sekä siihen nähden, mikä niiden kanssa on yhteydessä, tulee Lääkintöhallituksen:
a) tarkasti pitää silmällä niitä olosuhteita, jotka antavat kiihdykettä sanotuille taudeille ja jotka edistävät niiden leviämistä; ja siksi on Lääkintöhallituksen erittäinkin tarkasti seurattava syfiliksen leviämistä perinnön, imettämisen, ja kuppaamisen kautta, saunain ja talouskalujen yhteisen käyttämisen kautta kansassa sekä muiden paikallis- ja kansantapain ynnä muun sellaisen kautta;
b) hankkia taudeista mahdollisuutta myöten täydellinen ja tarkoituksenmukainen tilasto; ja tulee Lääkintöhallituksen laatia sellaisen tilaston ehdotus sekä lähettää se Senaatin Talous-osastoon enempää toimenpidettä varten;
c) itse ja käskynalaistensa kautta kokea mikäli mahdollista estää, rajoittaa tahi vähentää puheenalaisia tauteja;
d) katsoa, että piiri-, kaupungin- ja kunnan-, lasaretin- ja sairashuoneen sekä muut Lääkintöhallituksen käskynalaiset lääkärit, kätilöt ja rokottajat sekä virka- ja palvelusmiehet huolellisesti täyttävät heillä kuppatautien takia olevat velvollisuudet;
e) pitää huolta ei ainoastaan siitä, että tarpeellista arkatuntoisuutta noudatetaan katsastushuoneustojen valinnassa, katsastustilaisuuksissa sekä kuppatautipotilasten hoidossa yleisissä ja kunnan sairashuoneissa, vaan myös siitä, että lääkärit toimittavat kuppatautitutkimukset tarkalleen niiden vaatimusten mukaisesti, jotka tiede aikaa myöten sellaisissa katsastuksissa noudatettaviksi asettaa; sekä
f) mainittuin tautien siihen määrään levittyä tahi uhatessa levitä, että niitä vastaan tarvitaan tehoisia toimia, pitää huolta ylimääräisten kuppa-parannushuoneitten kuntoon- panemisesta, tahi, jos muita toimia vaaditaan, niihin toimivaltansa mukaan ryhtyä tai tehdä niistä Senaatin Talous-osastoon esitys.
2 §.
Valtion tahi kunnan palveluksessa olevat lääkärit ovat, jokainen lähinnä omassa piirissään, velvolliset tarkasti pitämään silmällä ja koettamaan estää sekä perinpohjin hävittää kuppatauteja, sillä tavalla kuin tässä julistuksessa tahi muualla taikka asianomaisen viranomaisen toimesta määrätään.
Mitä kätilön on vaarin otettava, kun hän havaitsee lapsensynnyttäjän tahi äskensyntyneen lapsen olevan syfilis-tarttumalla saastutetun, siitä säädetään 22 §:ssä Toukokuun 6 p:nä 1879 annettua armollista ohjesääntöä kätilöille Suomessa. Jos kätilö havaitsee syfilis-tarttuman vaaran uhkaavan imettämisen kautta, ilmoittakoon sen asianomaiselle lääkärille toimenpidettä varten.
Rokottaja, jonka tulee Suomenmaan 15 p:nä Tammikuuta 1884 annetun armollisen rokotusohjesäännön 11 §:n mukaan rokotus-istutukseen käyttää ainoastaan luotettavaa rokkoainetta, on velvollinen ennen kaikkea katsomaan että mainittua ainetta ei oteta henkilöstä, joka potee kuppatautia, olipa se perittyä tahi itsesaamaa.
3 §.
Jos jossakussa ilmaantuu kuppatautia, olkoon hänen isäntänsä tahi se, joka hänen sijassaan on, taikka se, joka sairaasen on yhtäläisessä asemassa, ehdottomasti velvollinen, jollei ole takeita siitä, että sairas ilman viranomaisen toimenpidettä taipuu tahi joutuu lääkärin hoidettavaksi ja parannettavaksi, mutta aina, kun on pelättävä taudin pääsevän leviämään ellei sairasta hoideta sairashuoneessa, heti ilmoittamaan taudin terveydenhoito- tahi kunnallislautakunnalle, tahi, jollei sellaista ole, asian- omaiselle kruununpalvelijalle.
Samanlainen ilmoitus tulee isännän tai hänen vertaisensa henkilön tehdä, kun hän on saanut tietää kuppatautia olevan yhdessä-asuvissa tahi yhteisössä, taikka kun huhu, että sellaista tautia on yksityisessä henkilössä tahi yhdessä- asuvissa, todennäköisillä syillä vahvistetaan.
Lääkäri, kätilö ja rokottaja ovat, milloin heidän vaitiolo- velvollisuutensa ei sitä estä, velvolliset tekemään sellaisen ilmoituksen kuin tässä §:ssä mainitaan; ja tulee kuppatautista hoitavan lääkärin, myöskin sotilaslääkärin, koettaa hankkia tietoa siitä, mistä tarttuma on potilaasen tullut, ja saatuaan selville tarttuman alkuperän, ilmoittaa se niinkuin 1 kohdassa mainitaan.
Jos sotilashenkilössä ilmaantuu tahi epäillään olevan kuppatautia, pitää se ilmoitettaman asianomaiselle sotilas- päällystölle.
4 §.
Kun terveydenhoito- tahi kunnallislautakunta, taikka, missä sellaista ei ole, kruununpalvelija on saanut ilmoituksen siitä, että joku henkilö on kuppataudin saastuttama tahi syystä epäilty siksi, pitää mainitun viranomaisen tahi virkamiehen, noudattaen sitä varovaisuutta kuin asian laatu vaatii, heti koettaa saada selville, onko ilmiannossa tahi epäluulossa perää vai ei.
Sama olkoon laki, jos terveydenhoito- tahi kunnallislauta- kunta taikka kruununpalvelija muulla tavalla kuin tehdyn ilmoituksen johdosta on saanut syytä kuppatarttumasta epäillä jotakuta henkilöä.
Jos ilmiannettu tahi epäluulon-alainen on tunnettu siveettömästä elämästä tahi jos kuppatarttuman leviämisen vaara tämän henkilön kautta muuten ilmeisesti on tarjona, niin vaatikoon terveydenhoito- tahi kunnallislautakunta taikka, missä sellaista ei ole, kruununpalvelija viivytyksettä ilmiannetulta tahi epäluulon-alaiselta lääkärintodistuksen hänen terveydentilastaan tahi todistuksen lääkärin- katsastuksesta, jonka hän on käynyt.
Jos ilmiannettu tahi epäluulon-alainen taikka hänen edus- miehensä kieltäytyy tahi vetäytyy määrätyn ajan kuluessa hankkimasta terveys- tahi katsastustodistusta, on lääkärin- tutkimus poliisiviranomaisen avulla toimitettava, ja saakoon ilmiannettu tahi epäluulon-alainen katsastusmieheksi valita siihen oikeutetun lääkärin ja toimitukseen kutsua todistajia.
Jos ilmiannettu tahi epäluulon-alainen laiminlyö lääkärin valitsemisen tahi jollei todistajaa saavu toimitukseen, älköön sitä sen takia jätettäkö sikseen tahi viivytettäkö, vaan on se poliisiviranomaisen toimesta heti pidettävä.
Kustannus terveys- tahi katsastustodistuksesta taikka tämän §:n mukaisesta lääkärintutkimuksesta on kunnan suoritettava, mutta ilmiannetun tahi epäluulon-alaisen, jos tämä niskoittelee tahi jättää täyttämättä asianmukaisesti annetun määräyksen tahi koettaa terveydentilansa suhteen erehdyttää viranomaista tahi lääkäriä.
5 §.
Jos kaupungissa tahi maalla yhdessä-asuvissa taikka yhteisössä ilmaantuu kuppatautia tahi seikkoja on, jotka viittaavat siihen, että sellaista tautia yhdessä-asuviin tahi yhteisöön on levinnyt, vaan taudin varsinaista pesää ei ole voitu selville saada, pitää terveydenhoito- tahi kunnallis- lautakunnan, taikka, missä sellaista ei ole, kruunun- palvelijan, saatuaan siitä tiedon ja tutkisteltuansa asiata, vaatia siltä tahi niiltä yhdessä-asuvista tahi yhteisöstä, joita etupäässä epäillään, terveyskirja tahi katsastustodistus sekä, jos epäluulon-alaiset epäävät tahi laiminlyövät sen antamisen, saattaa heidät lääkärin katsastettaviksi; ja on silloin noudatettava 4 §:ssä olevia määräyksiä, myöskin mikäli ne koskevat tästä johtuvia kustannuksia.
Sen jälkeen tulee lääkärin, sen nojalla mitä niinmuodoin on selville tullut ja tutkittuaan asianhaaroja, määrätä onko ainoastaan jotakin osaa yhdessä-asuvista tahi yhteisöstä katsastettava vai onko katsastus heihin kaikkiin ulotettava, kuitenkin niin että katsastuksenalaisuudesta vapautetaan ne, jotka asianmukaisilla, omalla kustannuksellaan hankituilla todistuksilla ovat näyttäneet, ett'ei heissä ole kuppatautia, tahi jotka ovat lähetetyt tahi lähteneet yleiseen sairas- huoneesen, siellä hoidettaviksi, tahi jotka terveydenhoito- tahi kunnallislautakunnan taikka kruununpalvelijan suostumuksella sitä ennen on pantu parannukselle ulko- puolella sellaista laitosta, sekä ne, joiden lääkäri katsoo tahtovan ja voivan, jos heissä on tarttumaa, itse pitää huolta siitä että tauti säällisesti parannetaan ja ett'ei sitä levitetä.
Saapumatta jäänyt katsastusvelvolllnen on, niin pian kuin hän tavataan, poliisiviranomaisen toimesta omalla kustannuksellaan katsastukseen tuotava.
6 §.
Pätevä antamaan terveyskirjoja sekä toimittamaan katsastuksia ja niistä antamaan todistuksia, on jokainen maassa oikeutettu lääkäri.
...
7 §.
Lääkärintarkastus on aina toimitettava tarpeellista arka- tuntoisuutta ja varovaisuutta noudattaen; ja suoritettakoon sellainen toimitus, jos tutkittavana on yksi tahi muutamia henkilöitä, lääkärin asunnossa tahi siellä, jossa hän muuten vastaanottaa sairaita. Yleisessä katsastuksessa, joka myöskin on niin järjestettävä, ett'ei häveliäisyyttä, hyvää tapaa ja säädyltisyyttä loukata, tutkittakoon eri sukupuolta, ikää ja säätyä olevat henkilöt eri aikoina ja eri kokouspaikoissa.
8 §.
Katsastuksessa tulee lääkärin vaarinottaa suurinta tarkkuutta, huolellisuutta ja puhtautta; noudattakoon siinä muuten niitä ohjeita, joita Lääkintöhallitus on toimivaltansa piirissä katsastuksen pitämisestä antava.
10 §.
Jos ilmiannettu tahi epäilty henkilö, josta puhutaan 4 ja 5 §:ssä, havaitaan kuppatautiseksi ja lääkäri, taudin laatuun nähden, oman tietonsa perusteella tahi sen nojalla, mitä terveydenhoito- tahi kunnallislautakunta taikka kruunun- palvelija hänestä on todistanut, katsoo tämän henkilön olevan yleisessä sairashuoneessa hoidettavan, syystä kuin hän ei tahdo tahi voi pitää huolta siitä, että tauti muuten tulee parannetuksi ja ett'ei sitä laajemmalle levitetä, on potilas kruununpalvelijan toimesta sellaiseen sairas- huoneesen viipymättä saatettava.
Se, jossa tarttumaa katsastuksessa ei ole voitu varmaan havaita, vaan jota lääkäri kuitenkin epäilee kuppataudin saastuttamaksi, on myöskin yleiseen sairashuoneesen lähetettävä, ellei vakuutta ole tahi aseteta siitä, että epäluulonalainen uudistettujen katsastusten kautta ja muulla tavoin kotiseudullaan tahi ulkopuolella yleistä sairas- huonetta tulee pidettäväksi kontrollin alaisena ja muille vaarattomana; ja tulee asianomaisen lääkärin tässä suhteessa antaa tarpeellisia ohjeita epäluulonalaiselle sekä terveydenhoito- tahi kunnallislautakunnalle taikka kruunun- palvelijalle.
Jos se, jonka on sallittu ulkopuolella yleistä sairashuonetta olla lääkärin-hoidon tahi silmälläpidon alaisena, on ollut huolimaton lääkärin määräysten noudattamisessa tahi ne laiminlyönyt tahi leväperäisesti täyttänyt, olkoon, jos lääkäri vaatii, vaan ehdottomasti, jos sellainen potilas on levitellyt kuppatarttumaa, yleiseen sairashuoneesen viipymättä lähetettävä, siellä hoidettavaksi tahi silmällä pidettäväksi.
Kaupungissa olkoon poliisiviranomaisen ja maalla kruunun- palvelijan asia tarkasti valvoa, että henkilö, jonka on katsottu täytyvän olla lääkärin hoidettavana yleisessa sairashuoneessa, myös on sinne saapunut tahi tuotu.
12 §.
Kuppatautinen, joka yleisen sairashuoneen esimiehelle näyttää todistuksen siitä, että hän terveydenhoito- tahi kunnallislautakunnalta taikka kruununpalvelijalta taudin alussa tahi ensimmäisten viikkoin aikana on anonut lääkärinkatsastusta ja hoitoa, saakoon sellaisessa sairas- huoneessa maksuttoman hoidon ja ylläpidon, joko hänellä on varaa päivämaksut suorittaa tahi ei. Jos sellainen potilas haluaa pysyä laitoksessa tuntemattomana, on siitä tehtyyn pyyntöön suostuttava; älköön hänen nimeään laitoksen kirjoihin merkittäkö eikä hänen persoonaansa muulla tavalla ilmaistako. Sellaiselta potilaalta älköön myöskään evättäkö sijaa yleisessä sairashuoneessa, vaikka hän onkin kotoisin toisesta seudusta tahi piiristä kuin siitä, jota varten sairas- huone on olemassa.
Jos varaton potilas on saanut luvan olla lääkärin hoidettavana ulkopuolella yleistä sairashuonetta, suorittaa kunta siihen hoitoon menevät kustannukset.
13 §.
Yleisessä sairashuoneessa ovat kuppatautiset sukupuolten mukaan erotettavat, jota paitsi on mikäli mahdollista katsottava, että siveitä ja siveettömiä, vanhoja ja nuoria, naineita ja naimattomia potilaita ei pidetä yhdessä, kuin myöskin että riittävää tarkkuutta ja arkatuntoisuutta noudatetaan sekä ett'ei potilaita tarpeettomasti heitetä alttiiksi.
14 §.
Potilaan, joka yleisestä sairashuoneesta päästetään, mutta jonka katsotaan edelleen tuottavan kuppatarttuman levittämisen vaaraa, pitää, laitoksesta päästettäessä, sen lääkäriltä ehdottomasti saada tieto niin hyvin siitä, että hän, kun tarpeelliseksi havaitaan, on velvollinen käymään uudistetut katsastukset, kuin myös siitä, mitä hänen muuten on noudatettava saadakseen taudin täydellisesti parannetuksi ja leviämästä estetyksi; jonka ohessa lääkärin on katsottava, että sen paikkakunnan terveydenhoito- tahi kunnallislautakunta taikka poliisiviranomainen, missä potilas laitoksesta päästyään tulee oleskelemaan, myös saapi tiedon tämän taudista ja hoidosta; ja on se viranomainen, joka tästä on saanut ilmoituksen, velvollinen tarkoin silmällä pitämään, että potilas, niin kauvan kuin tarttumista saatetaan pelätä, ottaa noudattaaksensa sekä uudistettuja katsastuksia koskevaa määräystä että myös mitä potilaan olopaikan lääkäri taudin vaarattomaksi saattamista varten käskee. Jos potilas muuttaa asuntoa tahi olopaikkaa, tulee sen paikkakunnan asianomaisten viranomaisten vasta- mainittua tarkotusta varten saada siitä tieto.
Kun sellainen potilas jättää noudattamatta tahi laiminlyö annetut ohjeet tahi ei niitä tarkasti täytä, on hän yleiseen sairashuoneesen uudestaan lähetettävä, jos lääkäri vaatii, mutta ehdottomasti, jos potilas on kuppatarttumaa levittänyt.
Varattoman potilaan lääkärin-avusta ja kontrollista menevä kustannus on tämän §:n mukaan kunnan suoritettava.
15 §.
Kuppatautista, joka, sillä tavalla kuin mainitaan yleisten siviili-sairashuoneiden järjestämistä ja hallintoa Suomen- maassa koskevan asetuksen 12 ja 15 §:ssä, kruununkyydillä lähetetään yleiseen sairashuoneesen tahi sieltä pois, älköön, joskin hän on passituksella varustettava, kuitenkaan vankina tahi rikoksentekijänä pidettäkö tahi kohdeltako.
16 §.
Siinä teollisuuslaitosten ja työpaikkain työmiesten siveellisten ja terveydellisten olosuhteiden valvonnassa, joka 21 p:nä Joulukuuta 1889 ammattientarkastajille Suomessa annetun johtosäännön 8 ja 15 §:n mukaan on ammattien- tarkastajain asia, tulee sellaisen tarkastajan myöskin ottaa selkoa siitä, onko kuppatauteja olemassa näiden työmiesten keskuudessa. Jos silloin heidän ja ympäristössä asuvan väestön suojelemiseksi katsotaan asianhaarain vaativan erityistä terveydellistä kontrollia, huomauttakoon ammattientarkastaja sitä työnantajalle ja koettakoon saattaa tätä toimeenpanemaan sellaista kontrollia.
Jos kokemus on osottanut, että kuppataudit ovat päässeet leviämään teollisuuslaitosten tahi isonpuoleisten työ- hankkeiden työväkeen, tulee ammattientarkastajan, ellei epäkohtaa katsota voitavan korjata tahi poistaa työnantajan toimenpteitten kautta, heti tehdä siitä ilmoitus Lääkintö- hallitukseen, joka neuvoteltuaan Teollisuushallituksen kanssa, ilmoittakoon asian Senaatin Talous-osastoon ja tehköön siitä semmoisen ehdotuksen kuin olosuhteet vaativat. Jos erityinen kontrolli ehkä tulee määrättäväksi, on kustannus siitä työnantajan suoritettava.
17 §.
Yhtäläinen ilmoittamisvelvollisuus, kuin 16 §:n 2 momentin mukaan on ammattientarkastajan asiana, on myöskin terveydenhoito- tahi kunnallislautakunnalla, kaupungin, piiri- ja kunnanlääkärillä sekä kruununpalvelijalla ja poliisiviranomaisella ei ainoastaan sanotussa pykälässä mainittuihin tapauksiin nähden vaan myös kun on puhe vaivaistaloista ja työlaitoksista, kalastusasemilla, satamissa, markkina-, kauppa- ja muissa yhtäläisissä paikoissa olevasta väestä sekä paikkakunnista, joissa sotaväkeä on majoitettuna tahi isohko määrä työmiehiä ja muuta väkeä kokoontuu ja oleskelee tahi matkustelee.
18 §.
Henkilöt, jotka otetaan työntekijöiksi yleisiin töihin, ovat, kun tarpeelliseksi katsotaan, velvolliset antautumaan kruunun kustannettavan terveydellisen kontrollin alaisiksi sekä sitä varten myöskin työn päätyttyä käymään terveyskatsastukset, kontrollia pitävän lääkärin määräyksen mukaan; ja on tämän lääkärin annettava sellaiset määräykset tiedoksi asianomaisille terveydenhoitoviranomaisille niissä paikkakunnissa, missä mainitut työntekijät työn päätyttyä tulevat oleskelemaan.
19 §.
Kuljeskelevain ja matkustelevain henkilöin, joilla ei ole vakinaista asuinpaikkaa, niinkuin tukinuittajain, kisällien, oppipoikain, kulkukauppiasten, ostelijain ja kaupustelija- naisten tulee olla varustetut asianomaisen lääkärin antamalla todistuksella terveydentilastansa. Sellainen todistus, joka on mainittujen henkilöin itse kustannettava, on vaadittaessa näytettävä terveydenhoito- tahi kunnallis- lautakunnalle taikka kruununpalvelijalle sekä, kun tarpeelliseksi katsotaan, uudistettava.
20 §.
Se, joka pannaan krnunun vankilaan, rangaistus-, työ- tahi rikoksellistenkasvatuslaitokseen, olkoon, kun laitoksen lääkäri tahi hallinto sen välttämättömäksi havaitsee, katsastuksen alainen, sen mukaan kuin lääkäri määrää tahi erityisesti säädetään.
21 §.
Lapsi, jonka vaivaishoitohallitus antaa ruokolle, on, ennenkuin se toisen hoitoon jätetään, lääkärin tutkittava, jos kunnassa sellaista on. Jos silloin havaitaan lapsen potevan kuppatautia, saatettakoon se soveliaan lääkärinhoidon alaiseksi älköönkä sitä sen jälkeen muuta kuin lääkärin suostumuksella ruokolle annettako.
22 §.
Kuppataudin saastuttama henkilö, joka palvelee leipoma- laitoksessa, leipä- tahi maitomyymälässä, ruokatavara- kaupassa, tupakkamyymälässä tahi muussa yhtäläisessä elinkeinossa tahi sellaisessa toimessa, jonka kautta tarttuma helposti saattaa muihin levitä, on ehdottomasti isäntänsä tai hänen sijassaan olevan, taikka poliisiviranomaisen huolen- pidosta pidettävä elinkeinon tahi toimen harjoittamisesta erillään, niin kauvan kuin lääkäri katsoo sen välttämättömäksi.
23 §.
Jos henkilö tavataan olosuhteissa, jotka antavat perusteellista aihetta siihen epäluuloon, että hän on joutunut tahi vasta joutuu haureus-elannon uhriksi, niin poliisi- viranomainen kaiken mokomin koettakoon palauttaa rikkonutta siveelliseen ja säännölliseen elämään; ja sen ohessa kuin kuntain sekä työkotien, parannuslaitosten, työtoimistojen, hyväntekeväisyysyhdistysten ja seurain ynnä muiden yhtäläisten, kodin ja turvan hankkimista tarvitseville tarkoittavain laitosten esimiesten ja hallitusten tulee mainitussa pyrinnössä antaa poliisiviranomaiselle kaikkea sitä myötävaikutusta jota heiltä ehkä vaaditaan, tulee tämän viranomaisen puolestaan antaa mainituille laitoksille, yhdistyksille ja seuroille tarvittavaa virka-apua ja muutenkin auttaa heitä heidän toimissaan.
Erittäinkin on poliisiviranomaisen velvollisuus, kun ala- ikäinen tai holhunalainen tavataan siveettömää elämää viettämästä, viivyttelemättä pitää tointa tämän henkilön kotiinlähettämisestä tai hänen toimittamisesta vanhempainsa, edusmiehensä tahi asianomaisen kunnan huostaan ja samalla kehottaa heitä pitämään huolta rikkoneesta. Jolleivät alaikäisen tai holhunalaisen vanhemmat tahdo tahi voi ottaa häntä hoimeensa, ja jollei kuntaakaan käy siihen volvoittaminen, taikka jos poliisin mainitut toimenpiteet ovat näyttäytyueet tehottomiksi, tulee poliisiviranomaisen, milloin mahdollista on, sellaisten laitosten, yhdistysten ja yksityisten avulla, joita 1 momentissa tarkoitetaan, koettaa palauttaa rikkonutta kunnialliseen elämään.
Kustannukset, mitkä äskenmainitun momentin mukaan johtuvat alaikäisen tahi holhunalaisen kotiinlähettämisestä ja joita ei käy vanhempain, edusmiesten tahi kunnan suoritettaviksi paneminen, jäävät kruunun maksettaviksi.
24 §.
Poliisiviranomainen kokekoon huolellisesti estää parittelemista; ja tulee hänen sen vuoksi pitää silmällä myöskin anniskelu- ja muita sellaisia paikkoja sekä henkilöitä, jotka, luvallisen elinkeinon harjoittamisen varjolla, tekevät itsensä syypääksi parittelemiseen tahi jotka maksusta edistävät ja kannattavat irstautta taikka siihen viettelevät; pyrkiköön sen ohessa taas toisaalta neuvoilla ja osotuksilla tukemaan ja auttamaan henkilöitä, joiden varoo olevan alttiiksi annettuja parittelemisyrityksille ja muille sellaisille viettelyksille.
25 §.
Samaten tulee poliisiviranomaisen, sillä tavalla kuin tässä julistuksessa ja muualla säädetään, pitää ankaran katsannon ja kontrollin alaisina niitä, jotka yleisesti antautuvat haureuden välikappaleiksi, sekä koettaa mikäli mahdollista ehkäistä yhteiskunnasta niitä vaaroja, joita mainitut henkilöt tuottavat yleiselle siveellisyydelle, järjestykselle ja turvallisuudelle samoin kuin terveydellisessäkin suhteessa.
26 §.
Yleensä on poliisiviranomaisen velvollisuus mitä tarkimmasti pitää silmällä haureellisten henkilöin seurustelua ja esiintymistä sekä koettaa varoituksilla, neuvoilla ja muilla luvallisilla ja laillisilla keinoilla estää niitä vaaroja, joita siveellisessä suhteessa saattaa sellaisesta seurustelusta koitua; ja esiintymisestä kunniallisille ihmisille koitua; ja on sanotun viranomaisen erittäinkin pidettävä huolta siitä, ett'ei alaikäisten ja holhunalaisten anneta asua eikä sallita oleskella tahi käydä haureellisten luona eikä semminkään olla heidän kasvatettavanaan taikka heillä palveluksessa tahi muussa toimessa.
27 §.
Jos haureudelle altis henkilö asettumalla asumaan lähelle kirkkoa, opetuslaitosta, kasarmia, leiriä tahi yleistä paikkaa taikka vilkasliikkeistä katua tahi oleskelemalla yleisillä paikoilla, huvitus- tahi muissa sellaisissa paikoissa, missä kansaa on koolla tahi kulkee, taikka säädyttömän vaatetuksen, kiihoittavan käytöksen tai viehäkkeen kautta tahi muulla tavalla mainituilla paikoilla tahi asumuksestaan häiritsee siveellisyyttä ja säädyllisyyttä, niin poliisiviran- omaisen tulee katsoa, että sellaiset häiriöt heti poistetaan, pannaan syytteesen ja vastaisen varalta estetään; ja pitää haureellisen vitkastelematta alistua noudattamaan viranomaisen näistä seikoista asianmukaisesti antamia määräyksiä.
28 §.
Poliisiviranomaisen on myös asia estää tai säälimättä panna syytteesen luvatonta anniskelua, jota haureudelle altis henkilö harjoittaa tai hänen asunnossaan harjoitetaan, niin myös katsoa, ett'ei yleistä järjestystä ja turvallisuutta hänen asunnossaan saateta vaaran alaiseksi.
Mainittu viranomainen valvokoon myöskin, ett'ei haureudelle altis henkilö minkään verukkeen varjolla vasten tahtoa ketään asunnossaan pidätä tahi estä sieltä poistumasta.
29 §.
Jos jonkun epäillään yleisesti antautuvan haureuden välikappaleeksi, tulee niinkauvan kuin sitä ei vielä varmaan tiedetä, terveydenhoito- tahi kunnallislautakunnalta, sillä tavoin kuin 3 §:ssä mainitaan, anoa sitä myötävaikutusta, mikä epäluulon alaisen henkilön terveydentilan selville saamiseksi on tarpeen; ja kohdeltakoon häntä sitten, niinkuin tässä julistuksessa on sanottu henkilöstä, joka ei ole haureus- elannolle alttiiksi antautunut. Epäluulon alainen,jonka havaitaan jättäytyvän haureellisuuteen, niinkuin sanottu on, olkoon sitä vastoin sekä säännöllisten lääkärinkatsastusten ja, kun tarvitaan, erittäin pidettävän kontrollin alainen, että myöskin, jos kuppatautia tahi epäilyttäviä oireita katsastetussa huomataan, velvollinen antautumaan hoidettavaksi tahi silmällä pidettäväksi sairashuoneessa sekä sieltä pois päästyään tarkasti noudattamaan, mitä potilaan täydellistä parantamista varten tahi taudin leviämisen estämiseksi määrätään.
Mainittua katsastus- ja parannushuone-pakkoa kestää niinkauvan kuin pakon alainen henkilö on haureudelle altis ja vaaraa terveydellisessä suhteessa on olemassa ...
30 §.
Jos kaupunkiin tahi maalle ilmaantuu useampia haureudelle alttiita, kuin mitä sikäläinen poliisiviranomainen ja lääkäri ilman enempiä toimenpiteitä voivat silmällä pitää, on paikkakunnan poliisiviranomainen velvollinen ilmoittamaan asian kuvernöörille ...
33 §.
Isäntä tai hänen asemassaan oleva henkilö, joka jättää tekemättä sellaisen ilmoituksen kuin tämän julistuksen 3 §:ssä mainitaan, rangaistakoon vähintään kymmenen ja enintään sadan markan sakolla.
34 §.
Joka ei määräajassa hanki terveys- tahi katsastustodistusta, saavu katsastukseen tahi antau sen alaiseksi, tahi joka koettaa terveydentilansa suhteen erehdyttää lääkäriä tahi viranomaista, vetäköön sakkoa vähintään kaksikymmentä ja enintään viisikymmentä markkaa.
35 §.
Jos joku, jonka on sallittu ulkopuolella yleistä sairashuonetta olla lääkärin hoidettavana tai silmällä pidettävänä, tahi kuppatautinen, joka on sairashuoneesta päästetty, on jättänyt noudattamatta lääkärin tahi viranomaisen antaman määräyksen tahi sen huolimattomasti täyttänyt, vetäköön sakkoa vähintään kaksikymmentä ja enintään sata markkaa.
36 §.
Kuppataudin saastuttama tahi siitä epäilty henkilö, joka on määrätty yleiseen sairashuoneeseen tahi joka on sinne lähetettävä taikka siihen otettu, mutta ei määräajassa lähde sairashuoneesen, viivytteleksen sinne-matkalla tahi matkalla karkaa taikka, laitokseen otettuna, sieltä luvattomasti poistuu tahi on noudattamatt siellä vallitsevaa järjestystä ja ohjesääntöjä, on vikapää vähintään kymmenen ja enintään viidenkahdeksatta markan sakkoon.
37 §.
Joka on määrätty toimeen panemaan sellaisen kontrollin, kuin 16 ja 17 §:ssä edellytetään, mutta siinä on osottanut tottelemattomuutta, niskoittelua, laiminlyöntiä tahi huolimattomuutta, rangaistakoon enintään neljänsadan markan sakolla; ja pakottakoon häntä tuomioistuin sen lisäksi isomman sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa.
38 §.
Sakkoon, vähintään viiden ja enintään viidenkymmenen markan suuruiseen, olkoon se vikapää, joka vastoin 19 §:n säännöstä ei varustaudu siinä mainitulla terveystodistuksella tahi sitä esiinnäytä.
Sama olkoon laki, jos sellainen henkilö niskoittelee alistumasta mainitussa §:ssä määrätyn katsastuksen alaiseksi tahi jos hän muuten koettaa sitä välttää.
39 §.
Jos isäntä tahi työnantaja rikkoo 22 §:ssä olevaa määräystä, vetäköön sakkoa vähintään viisikymmentä ja enintään kolmesataa markkaa.
40 §.
Tämän julistuksen mukaan tuomitut sakot eivät poista rangaistuksia, joihin rikkonut yleisen rikoslain perusteella ehkä tuomitaan.
41 §.
Tämän julistuksen mukaan tuomitut sakot käytetään ja muunnetaan, niinkuin siitä säädetään kuppatautien vastustamisesta tänä päivänä annetun asetuksen 1O §:ssä.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 28 p:nä Toukokuuta 1894.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
H. MOLANDER.
C. O. MELAN.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G von TROIL.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
T. J. Aminoff.