Pöytäkirja, laadittu Suomen Suuriruhtinaanmaan kymmenensiä yleisiä valtiopäiviä varten Keisarillisen Linnan valtaistuinsalissa Helsingin kaupungissa, 26 päivänä Tammikuuta 1894.
Suomenmaan Kenraalikuvernööri, Kenraaliadjutantti, Jalkaväenkenraali Kreivi Feodor Heiden, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas Armossa oli määrännyt ja asettanut Keisarillisen Majesteetin puolesta avaamaan Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan 22 (10) päiväksi nykyistä Tammikuuta kokoon kutsumat määräaikaiset Suomenmaan Valtiosäätyjeu valtiopäivät, tuli Hänen Majesteettinsa armollisimmasti vahvistamain juhlamenojenohjeitten mukaan valtiopäiviä aljettaissa, oltuaan läsnä jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolain- kirkossa, kymmenen minuuttia ennen kello yhtä päivällä valtaistuinsaliin, jonne Valtiosäädyt olivat kokoontuneet. Kenraalikuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi) Valtiopäiväin juhlamenojenohjaaja ja hänen Apulaisensa;
2:ksi) Senaatin Jäsenet, kaksi aina rinnakkain;
3:ksi) Seuaatin Talous- ja Oikeusosastojen Varaesimiehet; sekä hänen perässänsä:
4:ksi) Kenraalikuvernöörin Apulainen ja Kenraalikuvernöörin seurueesen kuuluvat henkilöt.
Saliin tultuansa asettuivat Senaatin Talous- ja Oikeus- osastojen Varaesimiehet sekä Senaatin Jäsenet valtaistuimen ääreen oikealle sekä Kenraalikuvernöörin Apulainen ja seurue vasemmalle puolelle valtaistuimen luo.
Maamarsalkki oli asettunut Ritariston ja Aatelin eteen ja muitten Säätyjen Puhemiehet itsekukin oman säätynsä eteen.
Kenraalikuvernööri kävi sijalleen valtaistuimen portaiden viereen. Sen jälkeen Kenraalikuvernööri julki luki Hänen Majesteettina Keisarin ja Suuriruhtinaan valtiosäädyille antaman, Korkeimmasti omalla kädellä allekirjoitetun venäjänkielisen tervehdyspuheen, joka kuului näin:
...
Armollisen puheen julki luettuansa julisti Kenraalikuvernööri valtiopäivät avatuiksi; ja sittenkuin Kenraalikuvernööri oli antanut puheen ruotsiksi ja suomeksi käännettynä Senaatin Talousosaston Jäsenelle, Senaattori Karl August Nybergh'ille, luki Senaattori mainitut käännokset julki vaitaistuimen portaiden vieressä; ja kuuluivat ne näin.
"Representanter för Finska Folket!
Under oaflåtlig omsorg om alla Mina trogna undersåtar har Jag funnit för godt att sammankalla eder till nu förestående landtdag for att öfverlägga om nya, för landets välfärd viktiga lags tiftningsåtgärder.
Bland antalet af dessa är äfven lagförslaget om särskilda förändringar i den nya strafflagen, hvilket lagförslag kommer att öfverlemnas åt eder i redan slutlig redigering.
Derjemte har Jag, för att för eder underlätta anskaffandet af medel till militärens och folkskolornas underhåll, allaredan anbefallt att för dessa ändamål från statsfondens öfverskottsmedel öfverföra sex miljoner mark.
Jag hyser den förhoppning att I, genomträngde af medvetandet om eder pligt, skolen blifva i tillfälle att inom den i lag bestämda tiden samvetsgrant och med framgäng fullgöra det arbete Jag förelagt eder.
Måtte Gud den Högste bistå eder i de arbeten till båtnad för eder fosterbygd, som nu förestä.
Jag förklarar landtdagen öppnad.
ALEXANDER."
"Suomen kansan edustajat!
Alituisesti huolta pitäen kaikista Minun uskollisista alamaisistani olen Minä hyväksi nähnyt kutsua teidät nyt alkaville valtiopäiville neuvottelemaan maan menestymiselle tärkeistä lainsäädäntötoimista.
Niitten joukossa on myöskin lakiehdotus, koskeva erityisiä muutoksia uuteen rikoslakiin, joka lakiehdotus annetaan teille jo lopullisesti muodostettuna.
Sen ohella olen Minä, helpoittaakseni teille varojen hankkimista sotaväen ja kansakoulujen ylääpitämiseen, jo käskenyt näihin tarkoituksiin siirtää valtiorahaston liikenevistä varoista kuusi miljoonaa markkaa.
Toivon että te, velvollisuuden tunnon elähdyttäminä, tulette tilaisuuteen lainmääräämän ajan kuluessa tunnollisesti ja menestyksellä suorittamaan sen työn, jonka Minä olen tehtäväksenne antanut.
Suokoon Herra Jumala apuansa teille nyt alkavissa töissänne synnyinmaanne hyväksi.
Minä julistan valtiopäivät avatuiksi.
ALEKSANDER."
Maamarskalki, Presidentti Lars Theodor von Hellens ja Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäätyjen Puhemiehet: Arkkipiispa, Jumalausopintohtori Torsten Thure Renvall, Kauppaneuvos Joachim Kurtén ja Talollinen Kaarle Wärri astuivat sitte esiin, kukin vuorostaan, sekä esiin toivat, jokainen Säätynsä nimessä, seuraavassa puheessa Kenraalikuvernöörille Säätyjen alamaisen kunnioituksen Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle:
Maamarsalkki, Presidentti von Hellens:
"Högvälborne Herr Grefve!
Då af Finlands ständer Ridderskapet och Adeln främst har lyckan nalkas Hans Majestäts Kejsaren och Storfurstens tron, frambär Ridderskapet och Adeln här uttrycken af sin djupa undersåtliga vördnad och heder Eders Excellens nedlägga densamma inför Hans Kejserliga Majestät.
Bland de många folk, som underlyda Hans Majestäts mäktiga spira och bilda det stora Ryska Riket, utgdr den finska nationen väl endast ett ringa tal, men detta finska folk, med dess fast rotade aktning för lag och vördnad för Öfverhet, är enigt och starkt i undersätlig trohet, i sann, oskrymtad tillgifvenhet för sin Höge Kejsare och Storfurste, i stadig, orubblig förtröstan till Hans rättvisa, ädelmod och högsinnade välvilja, med innerlig tacksamhet erkännande sig deraf fått röna månget dyrbart vedermäle. Genomträngdt af sådana känslor och tryggande sig vid helgden af dess utaf Ädle, Hugstore Monarker för allan tid bekräftade grundlagar och författning, hvilkas innebörd omfattas af folkets öfvertygelse och i dess åskådningssätt sammanvuxit med beståndet af Finlands från fädren ärfda lagbundna samhällsskick, vet sig det finska folket ännu aldrig hafva svikit Monarkens storsinta förtroende eller brustit i villig uppfyllelse af sina undersåtliga pligter. Skall för visso ej heller någonsin i stundande tider det göra.
Med de varmaste ur hjertans djup gående önskningar för Hans Majestäts Kejsaren och Storfurstens samt Dess Höga Familjs sällhet och välgång förbinder Ridderskapet och Adeln underdånigst förhoppning att fortfarande hugnas med Hans Kejserliga Majestäts huldrika ynnest och bevfigenhet."
Arkkipiispa, Jumaluusopintohtori Renvall.
Eders Excellens!
Hans Kejserliga Majestät har behagat genom nådigt påbud af den 8 Juni 1893 sammankalla Finlands ständer till landtdag.
Ett folks representation har att bära icke blott samtidens utan ock framtidens dom. Detta gör hennes värf i dubbelt mått ansvarsfullt och maktpåliggamde.
Emellertid lättas bördan i väsentlig mån då hon kan vara öfvertygad derom att en älskad monarks nådiga afsigter med afseende å det folk, hvilket hon är kallad att företräda, icke fordra annat eller mera än ett pligttroget och samvetsgrannt fullgdrande af hvad henne enligt landets grundlagar åligger.
I medvetande häraf känner sig presteståndet innerligt manadt att, dä det nu nedkallar Guds nd och välsignelse öfver land och folk, äfven innesluta i den Allsmäktiges fortfarande hägn och omvårdnad Finlands ädle Storfurste Hans Majestät Kejsaren och hela den Kejserliga familjen.
Presteståndet anhåller ödmjukast, att Eders Excellens ville till Hans Kejserliga Majestät frambära uttrycken af presteståndets orubbliga vördnad och trohet."
Kauppaneuvos Kurten:
Herr Grefve!
Då Finlands Ständer åter på Hans Majestäts Nådiga kallelse sammanträdt till landtdag, är det för Finlands Borgarestånd en kär pligt att få till Hans Majestät, vår älskade Storfurste frambära försäkran om sin undersåtliga trohet och tillgifvenhet.
Under det triennium, som förflutit sedan landets Ständer senast voro samlade, har Finland haft att genomgå tunga pröfningar. Två år har landet drabbats af missväxter, af hvilka den år 1892 i vidsträckta landsorter var så fullständig, att hungersnöd stod för dörren. Genom Hans Majestäts kraftiga bistånd och folkets samfälda ansträngningar har dock detta lidande öfverfunnits ock dess följder, svåra ekonomiska rubbningar för den enskilda och minskade inkomster för staten, ännu qvarstå. Profningarnas tyngd har ökats af de bekymmer, som smärtsamt trångt sig pä äfven den ringaste medborgare, dä han erfarit att en del af pressen och till och med nägra rättslärde i Kejsaredomet sökt väcka tvifvelsmål ej mindre om rättmätigheten af den konstitution, som Kejsar Alexander I, glorvördig i äminnelse, förunnat det Finska folket och hvilken Hans ädle och ärorika efterträdare bekräftat och utvidgat, än äfven mot folkets trohet och redbarhet. Det Finska folket är dock medvetet om att dess trohet fortfarande är, såsom den alltid härintills varit, sann och orubblig. Det känner ock att dess rättigheter och dess väl hafva sitt bästa försvar i Hans Majestäts upphöjda rättskänsla och oförvillade tilltro till sitt Finska folk. Det emotser derför med full tillförsikt ett oförkränkt bevarande af sina grundlagar. Besjäladt af dessa känslor uttalar Finlands Borgarestånd sina innerliga välönskningar för Deras Majestäters och hela det Kejserliga husets lycka och sällhet."
Talollinen Wärri:
"Herra Kreivi!
Kokoontuneena valtaistuimen juurelle, pyytää Talonpojan sääty saada Teidän kauttanne, Herra Kreivi, esiintuoda Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa alamaisen uskollisuutensa ja hartaan rakkautensa tunteet.
Viime valtiopäiväin jälkeen on maata viljelevän väestön tila ollut tavallista vaikeampi, kun kato on kahtena vuonna kohdannut laajoja seutuja maassamme. Mutta murtunut ei ole kansan mieli eikä epätoivo ole missään saanut sijaa. Elettyään vuosisatoja lakien turvissa, joiden säätämisessä he itse ovat valtiopäivillä olleet mukana, ovat Suomen talonpojat oppineet pitämään yhteiskuntajärjestystä pyhänä ja tottuneina kunnallisten asioittensa hoitoon, he tietävät, että kansalaisten järjestetty yhteistoiminta voi auttaa, missä yksityisen voimat eivät riitä. Sen ohessa kansa ilolla tunnustaa ne tehokkaat toimenpiteet, joihin Hänen Majesteettinsa suomalainen hallitus hädän lieventämiseksi ryhtyi.
Tavallista useammin maalaisten ajatukset näinä viime aikoina, raskaan päivätyön lomassa, ovat kääntyneet isänmaan yleisiin asioihin. Syvällä kiitollisuudella Jumalaa kohtaan tuntee kansa, että ylevien Hallitsijain lempeä huolenpito on tuottanut Suomen asukkaille ripeän henkisen ja aineellisen edistyksen; Suomen kielen kohottaminen opetus-, oikeus- ja virkakieleksi on toimi, joka yksin jo se kietoo talonpoikaisen väestön lujilla rakkauden siteillä jaloihin Hallitsijoihinsa. Kaikista suomalaisen kansan oikeuksista korkein ja pyhin on kuitenkin se perustuslaillinen itsenäisyys omissa sisällisissä asioissamme, jonka Keisari Aleksander Ensimäinen, muistossaan ylistetty, maallemme vahvisti ja jota kaikki Hänen Korkeat Seuraajansa ovat ylläpitäneet ja suojelleet. Esiisiltä perityssä Suomenmaan olosuhteisiin ja kansamme luonteeseen sovitetuissa perustuslaeissamme näkee Talonpoikaissääty korkeimman maallisen aarteensa, jota ilman sen kohtalo olisi tuulenajolla, pysyvää perustusta vailla. Sentähden yhteinen kansa kautta koko Suomenmaan seuraa mielenjännityksella jokaista toimenpidettä ja ehdotusta, joka koskee lakeihin ja isänmaan valtiooikeudellisiin suhteisiin.
Luottaen Kaikkivaltiaan Jumalan viisaaseen ohjaukseen, rukoilee Suomen Talonpoikaissääty taivaan runsainta siunausta Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa ja Hänen Korkealle Huonekunnalleen ja on Talonpoikaissääty, rehellisesti täyttäen uskollisten alamaisten velvollisuudet, aina koettava sulostuttaa Hänen Majesteettinsa hallitushuolia ja ilahuttava Hänen isällistä sydäntänsä."
Kenraalikuvernööri antoi sen jälkeen Valtiosäädyille tiedoksi ne esitykset, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas oli tahtonut valtiopäiviä avattaissa Armossa Säätyjen eteen panna. Sitä varten Senaattori Nybergh julki luki ensin ruotsin- ja sitte suomenkielellä seuraavan luettelon niistä:
Luettelo Keisarillisen Majesteetin armollisista esityksistä, jotka valtiopäiviä avattaissa Helsingissä vuonna 1894 annetaan Suomenmaan Valtiosäädyille.
1:ksi) siitä miten Keisarikunnassa olevan tuomioistuimen tuomio riita-asiassa on täytäntöön pantava;
2:ksi) laajennetusta oikeudesta maatilojen osittamiseen ja 3 ja 27 §:n muuttamisesta Armollisessa asetuksessa 12 p:ltä Joulukuuta 1864;
3:ksi) erityisistä muutoksista Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslakiin Joulukuun 19 p:ltä 1889 sekä asetukseen samalta päivältä rikoslain voimaanpanemisesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarinotettava;
4:ksi) ulosottolaista;
5:ksi) tuulaakimaksun laskemisen perusteista;
6:ksi) siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritettava, sekä sanotun veron jakamisesta; sekä
7:ksi) laista osakeyhtiöistä.
Äänekkäitä ja kestäviä eläkköön-huutoja Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suurihtinaalle kaikui tämän jälkeen.
Tämän tapahduttua Kenraalikuvernööri läksi valtaistuin- salista, saatettuna niinkuin sisäänastuessaankin, jonka jälkeen Valtiosäädytkin erkanivat.
Kaikkeinarmollisimman määräyksen mukaan:
E. Johnsson.