Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäätyjen päätös,
joka tehtiin ja annettiin määräaikaisilla valtiopäivillä
Helsingin kaupungissa, Kesäkuun 2 päivänä 1894.
Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäädyt ja Suomen kansan edusmiehet, Ritaristo ja Aateli, Pappissääty, Porvarissääty ja Talonpoikaissääty, jotka nyt olemme määräaikaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyinen Ruhtinas ja Herra Aleksanteri Kolmas, koko Venäjän Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuri-ruhtinas, j. n. e., j. n. e., j. n. e., Meidän Armollisin Suuriruhtinaamme ja Herramme on armossa katsonut hyväksi avonaisella kirjeellä ja käskyllä Kesäkuun 8/Toukokuun 27 päivältä 1893 kutsua Meidät Tammikuun 22 päivänä tänä vuonna tulemaan kokoon, olemme Me viimemainittuna päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen Kaikkivaltiaalta siunausta työllemme, ja olemme valtaistuinsalissa 26 päivänä viimesanottua kuuta saaneet tiedoksi erinäisiä armollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää. Valtiopäiväin kestäessä on Keisarillinen Majesteetti suvainnut Meille antaa vielä useita armollisia esityksiä, jota paitsi Me olemme saaneet kertomuksen Hallituksen toimesta niiden päätösten johdosta, jotka Säädyt viime valtiopäivillä ovat tehneet ja jotka ovat saavuttaneet Keisarillisen Majesteetin armollisen hyväksymisen ja vahvistuksen, kuin myös siitä, mitä Keisarillinen Majesteetti muutoin vastamainituilla valtiopäivillä pidettyjen keskustelujen johdosta on katsonut hyväksi säätää.
Keskusteltuamme Meille esitetyistä asioista olemme tehneet seuraavat päätökset:
1 §.
Armollisessa esityksessä Meille annetut ehdotukset asetuksiksi erityisistä muutoksista Suomen Suuriruhtinaan- maan rikoslakiin Joulukuun 19 p:ltä 1889 ja 45 §:n muuttamisesta samana päivänä annetussa asetuksessa rikoslainvoimaanpanemisesta ja siitä mitä sen johdosta on vaarinotettava, olemme Me, kuten Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Helmikuun 19 päivältä olemme ilmoittaneet, muuttamattomana hyväksyneet, jonka ohessa Me Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti olemme anoneet, että, koska ne syyt, joiden on katsottu estävän mainitun rikoslain ja siihen kuuluvain asetusten voimaan-astumista, niinimuodon ovat, mikäli asia Säädyistä riippuu, poistetut, Keisarillinen Majesteetti, vahvistaessaan Säätyjen hyväksymät asetusehdotukset, tahtoisi armossa käskeä, että puheena olevan rikoslain ja siihen kuuluvain asetusten käyttäminen saisi kohta alkaa.
2 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen siitä perustuksesta, jonka mukaan tuulaakimaksu on laskettava, olemme Me hyväksyneet ja siitä alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Helmikuun 20 päivältä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
3 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee muutettuja määräyksiä veron maksamisesta koirista, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen ne muutokset, jotka Meidän asiasta antamamme alamainen kirjelmä viimekuluneen Huhtikuun 10 päivältä sisältää.
4 §.
Pääasiassa yhtäpitävästi Meille asiassa annetun armollisen esityksen kanssa, olemme Me puolestamme hyväksyneet asetuksen, joka koskee Suomen lain soveltamista eräissä tapauksissa henkilöön, joka ei ole Suomen mies ja ulkopuolella Venäjän valtakunnan aluetta on tehnyt rikoksen toista vastaan, joka ei ole Suomen mies, ja olemme Me tästä kirjelmässä viime Huhtikuun 19 päivältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti ilmoittaneet.
5 §.
Kuten Me alamaisessa kirjelmässä 26 päivältä Huhtikuuta tänä vuonna Keisarilliselle Majesteetille olemme ilmoittaneet, olemme Me, Meille siitä annetun armollisen esityksen johdosta, pääasiassa suostuen armolliseen esitykseen puolestamme hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen maatilojen osittamisesta, kuin Meidän edellä mainitsemamme alamainen kirjelmä sisältää kuin myöskin muuttamatta hyväksyneet esityksessä olevan ehdotuksen asetukseski muutoksista 3 ja 27 §:ään Joulukuun 12 päivänä 1864 annetussa asetuksessa maan omistajan ja haltijan velvollisuudesta palkintoa vastaan antaa maata yhteiseen tarpeesen.
6 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen siitä, että 2 ja 11 § asetuksessa yksityisistä rautateistä yleistä keskuusliikettä varten 15 p:ltä Huhtikuuta 1889 muutettaisiin toisin kuuluviksi, olemme Me hyväksyneet niillä muutoksilla, jotka ovat otetut Meidän viime kuluneen Toukokuun 2 päivänä asiasta antamaamme alamaiseen vastauskirjelmään.
7 §.
... jota paitsi Me, hyväksyttyämme erään kuvanveistäjä Emil Wikströmin tekemän luonnoksen veistokuvaksi säätytalon Nikolainkadun puoleista päätyotsikkoa varten, mainitun työn suorittamiseksi olemme määränneet 41,200 markkaa; ja olemme Me samalla alamaisesti anoneet, että Keisarilliren Majesteetti suvaitsisi määrätä, että yllämainitut kaksi määrärahaa kuin myöskin säätytalon sekä Säätyjen arkiston ja kirjaston hoitamiseen ja kunnossapitämiseen vuosina 1895-1897 osotetut 67,900 ja 8,000 markkaa määrättäisiin Meidän Pankkivaltuusmiehillemme maksettavaksi, josta sekä näille että säätytalon taloudenhoitajalle, Pormestari Elias Öhman'ille olemme erittäin ilmoittaneet.
8 §.
Kuten Me alamaisessa kirjoituksessa viime Toukokuun 12 päivältä Keisarilliselle Majesteetille olemme ilmoittaneet, olemme Me erinäisillä muutoksilla hyväksyneet Keisarillisen Majesteetjn armollisessa esityksessä Meille antaman ehdotuksen laiksi osakeyhtiöistä ja sen ohessa samalla alamaisimmasti anoneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi, Säätyjen viime valtiopäivillä asiassa tekemän alamaisen esittelyn johdosta, valmistuttaa ja armollisessa esityksessä ensin kokoontuville Säädyille jättää lakiehdotuksen sekä avonaisista ja kommandiittiyhtiöistä että myöskin varsinaisista taloudellisista yhdistyksistä.
10 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta on suoritettava, sekä sanotun veron käyttämisestä ja jakamisesta, olemme Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 16 päivältä ilmoittaneet päätöksemme mainitun veron määrästä sekä sen käyttämisestä ja jakamisesta vuosina 1895-1897.
11 §.
Sen mukaan kuin Me alamaisessa kirjelmässä viime Toukokuun 16 päivältä Keisarilliselle Majesteetille olemme ilmoittaneet, olemme me muutamilla muutoksilla hyväksyneet Meille annetun armollisen esityksen, joka koskee rajoituksia viinien ja muiden miedompien väkijuomien kaupassa.
12 §.
Meille armollisessa esityksessä annetun ehdotuksen asetukseksi siitä, miten Keisarikunnassa olevan tuomioistuimen tuomio riita-asiassa on Suomessa täytäntöön pantava, olemme Me hyväksyneet tehtyämme siihen muutamia muutoksia ja yhden lisäyksen; joten asetus tulee kuulumaan siten, kuin Meidän viime kuluneen Toukokuun 21 päivänä antamastamme alamaisesta kirjelmästä näkyy.
13 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee kaupparekisteriä sekä toiminimeä ja prokuraa, olemme me hyväksyneet tehtyämme siihen muutamia tarpeellisiksi katsottuja muutoksia, josta Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 21 päivältä olemme ilmoittaneet.
14 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista maan kansakoulujen voimassa- pitämiseksi vuosina 1895-1897, olemme Me, kuten alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 23 päivältä Keisarilliselle Majesteetille olemme ilmoittaneet, kansakoululaitoksen kustannusten suorittamiseksi mainittuina vuosina hyväksyneet yhteensä 5,200,700 markan määrärahan, jonka ohessa Me olemme päättäneet, että peruste, jonka mukaan suostuntavaroista kaupunkien kansakoulujen voimassa pitämiseen menevä apulisä on laskettava, vastaisuudessa on oleva 25% siitä summasta, johon kaupunkikunnan menot, laskettuina sanotussa kirjelmässä osottamallamme tavalla, näistä kouluista nousevat, sekä sen lisäksi maamies- ja emäntäkouluille sekä kansanopistoille avuksi myöntäneet kaikkiaan 105,000 markkaa mainittuina vuosina maksettaviksi...
15 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista, olemme Me hyväksyneet ja siitä alamaisessa kirjelmässä viime Toukokuun 25 päivältä ilmoittaneet.
16 §.
Alamaisessa kirjelmässä äsken kuluneen Toukokuun 26 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille esittäneet ne syyt, joitten nojalla emme ole hyväksyneet Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä, joka koskee suostuntaveroa kiinteästä omaisuudesta ja tulosta.
17 §.
Samalla kuin Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 28 päivältä olemme esiintuoneet ne syyt, joiden tähden emme ole voineet hyväksyä Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä, joka koskee lisäsäännöstä asetukseen elinkeinoista 31 p:ltä Maaliskuuta 1879, olemme Me samassa kirjelmässä alamaisesti anoneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi, jotta kysymys margariinin valmistamisesta ja myymisestä tulisi ratkaistuksi sillä tavoinkuin muusta samanlaatuisesta lainsäätämistoimesta on perustuslaillisesti säädetty, sen jälkeen kuin täydellinen, asian-ymmärtäväin henkilöin kautta hankittu selvitys on asiasta saatu, ensin kokoontuville Säädyille käsiteltäväksi antaa armollisen lakiehdotuksen, joka sisältää joko kiellon margariinin ja margariinisekoitusten valmistamista ja myymistä vastaan taikka lähempiä määräyksiä siitä, millä ehdoilla sellaista valmistusta ja myyntiä saa maassa harjoittaa.
18 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee työntekijäin vakuuttamista työssä kohtaavien tapaturmain varalle, olemme Me, jotka emme ole voineet hyväksyä esitystä muuttamatta, puolestamme hyväksyneet niin kuuluvan lain asiassa kuin Meidän Keisarilliselle Majesteetille äsken kuluneen Toukokuun 28 päivänä antamamme alamainen kirjelmä sisältää, jonka ohessa Me samalla alamaisimmasti olemme anoneet, että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi määrätä, että mainittu laki on astuva voimaan vasta sitten kun joku pitempi aika, ehdotellen yksi vuosi, on kulunut sen julkaisemisesta.
20 §.
Niinkuin Me kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 29 päivältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa olemme ilmoittaneet, olemme Me, Meille annetun armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista kustannusten suorittamiseen Suomen sotaväestä vuosina 1895-1897, sotilaallisia tarkoituksia varten mainittuina vuosina hyväksyneet vakinaisina menoina 19,222,329 markan määrän sekä ylimääräisinä menoina 2,330,000 markan määrän eli yhteensä 21,552,329 markan menomäärän.
21 §.
Saatuamme vastaanottaa Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi patenttioikeuden loukkaamisosta ja muusta sitä vastaan rikkomisesta sekä patenttia koskevien juttujen tuomio- istuimesta ja oikeuden käynnistä, olemme Me, jotka emme ole voineet hyväksyä armollista esitystä muuttamatta, puolestamme hyväksyneet niin kuuluvan patenttia koskevan asetuksen, kuin Meidän viime Toukokuun 29 päivänä antamamme alamainen kirjelmä sisältää, jonka ohessa Me, jotka armolllsessa esityksessä olemme saaneet tiedon ehdotuksesta hallinnolliseksi asetukseksi asiassa, myöskin esiintuomillamme perusteilla olemme ehdottaneet, eikö niitä patenttilaitosta koskevia seikkoja, joista Keisarillisen Majesteetin on yksin määrättävä, sopivasti voitaisi järjestää niin kuuluvalla julistuksella erinäisistä patenttilaitoksen yhteyteen kuuluvista seikoista, kuin Meidän edellä mainitsemamme alamainen kirjelmä sisältää.
22 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti armollisessa esityksessä on antanut Meille ehdotukset:
1) Ulosottolaiksi;
2) Asetukseksi uuden ulosottolain voimaanpanemisesta ja mitä sen johdosta on vaarinotettava;
3) Asetukseksi, jolla kumotaan ja muutetaan useita 9 p:nä Marraskuuta 1868 annetun konkurssisäännön pykäliä;
4) Asetukseksi, jolla kumotaan ja muutetaan muutamia pykäliä Marraskuun 9 p:nä 1868 annetussa asetuksessa, joka koskee velkojain oikeutta ja etuutta toistensa edellä maksun saamiseen konkurssiin luovutetusta omaisuudesta;
5) Asetukseksi, jolla muutetaan muutamia pykäliä 9 p:nä Marraskuuta 1868 annetussa asetuksessa kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen;
6) Asetukseksi, jolla 11 § 19 p:nä Joulukuuta 1864 annetussa asetuksessa, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä yleisen lain säännöksiin holhoojahoidosta, muutetaan toisinkuuluvaksi;
7) Asetukseksi, jolla muutetaan 6 § 10 p:nä Marraskuuta 1892 annetussa asetuksessa, joka sisältää erinäisiä sääntöjä maan vuokraamisesta maalla;
8) Asetukseksi merilain 15 §:n muuttamiseksi; sekä
9) Asetukseksi Marraskuun 11 p:nä 1889 annetun, laivarekisteriä koskevan asetuksen 23 §:n muuttamisesta,
olemme Me alamaisessa kirjelmässä äsken kuluneen Toukokuun 30 päivältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisimmasti ilmoittaneet, että erinäisin muutoksin olemme hyväksyneet edellä mainitut asetukset sekä samalla anoneet, että Keisarillinen Majesteetti armossa suvaitsisi niin pian kuin mahdollista noudatettavaksi julistuttaa nyt hyväksymämme ulosottolain ynnä muut siihen kuuluvat asetukset, jonka ohessa Me olemme jättäneet Keisarillisen Majesteetin määrättäväksi milloin puheena oleva lainsäädäntö on käytäntöön pantava.
23 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee edesvastausta valtiosalaisuuksien ilmaisemisesta, olemme Me hyväksyneet muutamin muutoksin, jotka ovat otetut Meidän viime kuluneen Toukokuun 31 päivänä asiasta antamaamme kirjelmään.
28 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi hevosten otosta sotatarpeesen, olemme Me kirjelmässä äsken kuluneen Toukokuun 31 päivältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti ilmoittaneet, ettemme Me näillä valtiopäivillä ole olleet tilaisuudessa päättämään armollisessa esityksessä olevien asetusehdotusten tarkastamista, ja siis odotamme että armollinen esitysasiassa annetaan ensin kokoontuville Säädyille uudestaankäsiteltäväksi.
29 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomien valmistuksesta, olemme Me puolestamme hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen asiassa, kuin Meidän vastauksena mainittuun esitykseen tämän Kesäkuun 1 päivänä antamamme alamainen kirjelmä sisältää.
34 §.
Sittenkuin Meille oli ilmoitettu kunniapatsaan Keisarin- Suuriruhtinaan Aleksanteri II:n muistoksi olevan niin lähellä lopullista valmistumistaan, että voitiin määrätä päivä paljastamisjuhlallisuutta varten, olemme Me alamaisissa kirjelmissä viime kuluneen Maaliskuun 20 päivältä Keisarilliselta Majesteetilta anoneet, että kunniapatsaan juhlallinen paljastaminen saisi tapahtua seuraavan Huhtikuun 29 päivänä, muistossa kunnioitettavimman Keisari Aleksanteri II:n syntymäpäivänä, kuin myöskin Keisarillisen Majesteetin armossa tutkittavaksi ja lopullisesti määrättäväksi jättäneet Meidän hyväksymämme ehdotuksen juhlaohjelinaksi puheenaolevaa tilaisuutta varten.
44 §.
Saatuamme tiedoksemme lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Antell-vainajan Lokakuun 1 päivänä 1891 tekemän testamentin, josta näkyy että lisensiaatti Antell on lahjoittanut Suomen kansalle muun muassa suurenpuolisen raha-, mitali-, antikviteetti- ja taide-esinekokoelman olemaan perustuksena tulevalle kansallismuseolle kuin myöskin 1,000,000 markan pääoman, joka nimellä "Kamari-neuvos Herman Rosenberg'in rahasto" olisi pysyväisenä rahastona pidettävä ja jonka korot olisivat käytettävät museon kokoelmain lisäämiseksi, mikä lahjoitus Meidän, testamentintekijän määräyksen mukaan, tulisi vastaanottaa ja hoitaa, olemme Me päättäneet, että kysymyksessä oleva lahjoitus on Suomen kansan puolesta vastaanotettava, kiitollisesti tunnustamalla sen isänmaallisen harrastuksen, jota lisensiaatti Antell testamenttimääräyksillään on osottanut, sekä valtuuttaneet Meidän Pankkivaltuusmiehemme Säätyjen puolesta tutkimaan ja ratkaisemaan sellaiset kysymykset,jotka testamentin toimeenpanija sillä ajalla, kun testamentattu omaisuus vielä on hänen hallussaan, katsoo tarpeelliseksi alistaa heidän päätettävikseen, jonka ohessa Me olemme antaneet Suomen Pankin toimeksi aikanaan vastaanottaa ja Säätyjen Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaisena hoitaa ja kasvuuttaa Suomen kansalle lahjoitettua pääomaa, joka nimellä "Kamarineuvos Herman Rosenberg'in rahasto" on pysyväisenä rahastona pidettävä; ja tulee Pankkivaltuusmiesten joka valtiopäivillä Säädyille jättää tili rahaston hoidosta, jota paitsi Me olemme asettaneet valtuuskunnan, jossa kunkin säädyn puolesta on kaksi jäsentä ja kolme varajäsentä, ensituleviin valtiopäiviin asti hoitamaan nyt käytettävinä olevia Antell'in kokoelmia sekä, mikäli mahdollista, saattamaan ne yleisön käytettäviksi, kuin myöskin ensin kokoontuville Säädyille valmistamaan ehdotusta niistä toimenpiteistä, jotka lääketieteen lisensiaatti Antell'in testamenttiin nähden, mikäli se näitä kokoelmia koskee, vastaisuudessa tulevat tarpeellisiksi, jota paitsi Me tätä tarkoitusta varten suostuntavaroista olemme määränneet 10,000 markan suuruisen rahasumman tilitysvelvollisuudella valtuuskunnan käytettäväksi; ja olemme Me alamaisissa kirjelmissä äsken kuluneen Toukokuun 31 päivältä tästä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet samalla anoen, että Hänen Majesteettinsa armossa suvaitsisi säätää, että sanottu määräraha määrättäisiin mainitulle valtuuskunnalle maksettavaksi, kuin myöskin erittäin ilmoittaneet, ketkä henkilöt olemme valinneet valtuuskuntaan jäseniksi, jota paitsi kirjelmiä asiassa on lähetetty myöskin Meidän Pankkivaltuusmiehillemme ja usein mainitulle valtuuskunnalle.
45 §.
Porvarissäädyssä tehdyn esityksen johdosta, joka koskee Helmikuun 10 päivänä 1868 metsästyksestä ja otuksen pyynnöstä annetun asetuksen 11 ja 13 §:n muuttamista toisin kuuluviksi, olemme me puolestamme hyväksyneet sellaisen asetuksen, joka on otettu Meidän viimekuluneen Toukokuun 17 päivänä Keisarilliselle Majesteetille antamaamme alamaiseen kirjelmään asiassa.
47 §.
Alamaisessa kirjelmässä äsken kuluneen Toukokuun 30 päivältä olemme Me Keisarilliselta Majesteetilta anoneet, että Hänen Majesteettinsa armossa suvaitsisi vahvistaa Meidän, Porvarissäädyssä tehdyn säätyesitysehdotuksen johdosta, hyväksymämme asetuksen, joka koskee kaupunkikunnan ja tontinomistajain sopimusta katujen kunnossapidon ottamisesta kunnan tehtäväksi.
49 §.
Alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 25 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, että Me erään Pappissäädyssä tehdyn ehdotuksen johdosta suuremman kulkunopeuden toimeenpanemisesta yhdellä osalla maan rautateitä, puolestamme olemme lakkauttaneet tähän asti voimassa olevat määräykset kulkunopeuden rajoittamisesta valtion rautateillä, sekä samalla anoneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi antaa ammattimiesten kautta tutkia, voitaisiinko, pysyttämällä nykyistä halpahintaista rakennusjärjestelmää, kulkunopeutta johonkin määrin enentää matkustajajunille maan rautateillä.
...