50 §.
Tutkittuamme Meillä tehtyjä anomusehdotuksia olemme Me, osittain kaikkien neljän säädyn yksimielisen, osittain kolmen säädyn yhtäpitävän päätöksen nojalla erityisissä alamaisissa kirjelmissä Keisarilliselta Majesteetilta anoneet:
1:o) että Hallitus, asiantuntijoita kuulusteltuaan, ryhtyisi toimenpiteisin valmistaakseen kotimaisille säveltäjillemme tilaisuutta kehotuksen ja palkintojen saamiseen;
2:o) että riittävä määrä erinäisiä paikallisten tarpeitten mukaan sovitettuja kouluja sekä mies- että naispuolisten karjanhoitajien valmistamista varten viipymättä perustetaan maahan, kernaimmin maatiloille, joilla maitotalous on ajanmukaiselle ja tuottavalle kannalle järjestetty;
3:o) että naiselle myönnettäisiin entistä laajempi oikeus sukupuolensa estämättä hakea valtion koulujen ja seminaarien opettajavirkoja ja niihin päästä;
4:o) että riittävä määrä alhaisempia maanviljelyskouluja, sijoitettuina sopiviin paikkoihin kussakin läänissä sekä järjestettyinä paikallisten tarpeiden mukaan ja erityisesti silmällä pitäen maatalouden tuottavaisuutta, niin pian kuin mahdollista perustettaisiin;
5:o) että 8 p:nä Elokuuta 1872 annetun koulujärjestyksen 77 § muutettaisiin siihen suuntaan, että kaikissa niissä asioissa, jotka saman koulujärjestyksen 76 §:ssä mainitaan, Koulutoimen Ylihallituksen päätöksiin saisi hakea muutosta siinä järjestyksessä, kuin ensin mainittu pykälä tarkemmin määrää;
6:o) että Keisarillinen Majesteetti armossa antaisi hankkia tarkkoja tilastollisia tietoja Suomessa löytyvistä mustalaisista ja sen jälkeen ryhtyä niihin toimenpiteisin, joita asianhaarat vaativat;
7:o) että, asiata kaikin puolin tutkittua, entomolooginen koeasema perustettaisiin Helsingin läheisyyteen;
8:o) että aikanaan tutkittaisiin, voidaanko Suontienjärvi yhdistää Puulaveden kanssa, ja että siitä mahdollisesti johtuviin toimenpiteisin ryhdyttäisiin;
9:o) että Elokuun 22 p:nä 1889 annetun armollisen Julistuksen kolmas momentti muutettaisiin siihen suuntaan, että vapaaoppilaita saisi ottaa alkeisoppilaitosten ja tyttökoulujen ensi luokalle siinä määrässä ja niillä ehdoilla, kuin saman julistuksen neljännessä momentissa säädetään;
10:o) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ei ainoastaan sopivalla tavoin hankituttaa selvitystä nyt voimassaolevan metsästys- ja otuksenpyyntöasetuksen puutteellisuuksista sekä toivomuksista niiden poistamiseen nähden, vaan myöskin tämän nojalla valmistuttaa ja armollisessa esityksessä jättää maan ensin kokoontuville Säädyille ehdotuksen uudeksi asetukseksi tästä asiasta;
11:o) että Hallitus ottaisi tutkittavakseen, voidaanko, ja millä ehdoilla, kaikki neliluokkaiset alkeiskoulut maassa muodostaa ja laajentaa viisiluokkaisiksi välikouluiksi päättyvine aikeiskursseineen, jotta ne suuremmassa määrin kuin tähän saakka täyttäisivät niillä aiottua tarkoitusta valmistaa tilaisuutta myöskin käytännöllisille elämänurille antautumiseen, sekä että näihin kouluihin, jos asianomainen kunta sitä pyytää, saataisiin myöskin tyttöjä vastaanottaa; että Hallitus tätä kysymystä tutkiessaan myöskin ottaisi punnitakseen, voitaisiinko tuonlaatuisia välikouluja niillä ehdoilla, joita Hallitus katsoo tarpeelliseksi määrätä, panna toimeen myöskin muilla paikkakunnilla kuin niissä kaupungeissa,joissa neliluokkainen koulu tätä nykyä on olemassa; sekä että asianhaarain mukaista valtioapua annettaisiin reaaliosastolle, jota kunnan tai yksityisten kustannuksella ylläpidetään klassillisen lyseon yhteydessä;
12:o) että "Turva"-nimiselle yhdistykselle yleisistä varoista myönnettäisiin tarvittava vuotuinen apuraha yhdistyksen juoppoparannuslaitoksen ylläpitämistä varten
13:o) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ensintulevilla valtiopäivillä Säädyille antaa armollisen esityksen Suomenmaan painolaiksi, joka olisi rakennettu sille periaatteelle, että Suomen kansalaisella on oikeus ilman ennakkosensuuria painosta antaa aikakautisia tahi muita kirjoituksia ja painorikkomuksista vastata ainoastaan laillisessa tuomioistuimessa
14:0) että jos Rauman kaupunki tahi yksityinen yhtiö ennen ensi valtiopäiviä hankkii myönnytyksen rautatien- rakentamiseen soveliaalta kohdalta Tampereen-Porin rautatieltä Rauman kaupunkiin ja satamaan, tätä yritystä, Keisarillisen Majesteetin tarkemmin määrättävillä ehdoilla, kannatettaisiin yhden miljoonan markan suuruisella apurahalla; sekä että Keisarillinen Majesteetti armossa suvaitsisi toimituttaa teknillisen ja taloudellisen tutkimuksen rautatietä varten Oulusta, tai jostakin sitä lähellä olevasta kohdasta Oulun rautatieltä Oulun järvelle, joko pohjois- tai eteläpuolitse Oulunjokea, sekä antaa ensin kokoontuville Säädyille armollinen esitys tämän rautatien rakentamisesta;
15:o) että Keisarillinen Majesteetti yleisistä varoista armossa suvaitsisi myöntää sopivan määrärahan yksityiselle henkilölle tai yhtiölle, joka sitoutuu talvikuukausina ylläpitämään tarkoituksenmukaisella laivalla, mikäli mahdollista, säännöllistä liikettä Ahvenanmaan sekä Turun, vaihtopuolisesti Hangon, ja Tukholman välillä, matkustajien sekä postin ja tavaroiden kuljettamista varten; sekä että ahvenanmaalaiset postiruodut vapantettaisiin pakollisesta talvipostikuljetuksesta meren yli, mikäli se katsotaan mahdolliseksi, sittenkuin mainittu laivaliike on saatu aikaan;
16:o) että Keisarillinen Majesteetti armossa suvaitsisi joko asettamalla komitean tahi muulla sopivalla tavalla ryhtyä sellaisiin toimiin, että lakiehdotus etukaupunkien ja niiden kaltaisten yhdyskuntain kunnallisten ja muiden olojen järjestämisestä valmistettaisiin ja ensi valtiopäivillä Säädyille annettaisiin;
17:o) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ensinkokoontuville Säädyille antaa armollisen esityksen asetukseksi, joka tarkoittaa kansakoulujen perustamisen edistämistä maalaiskunnissa, seuraavien perusteiden mukaan:
että jokainen maalaiskunta velvoitettaisiin jakamaan alueensa paikallisten olojen mukaan siten sovitettuihin kansakoulupiireihin, että, kun koulu on joka piiriin perustettu, mahdollisuuden mukaan kaikki kouluiässä olevat lapset, jotka eivät muuten saa vastaavaa tahi laveampaa sivistystä, olisivat tilaisuudessa nauttia kansakouluopetusta; sekä
että jokainen maalaiskunta velvoitettaisiin perustamaan niin monta kansakoulua, ettei kouluun ilmoitettuja lapsia estetä tilan puutteesta niihin pääsemästä;
18:o) että maalaiskuntien kansakoulujen opettajille ja opettajattarille kasvatusopillisessa tarkoituksessa annettavia apurahoja varten tulevaksi rahainhoitokaudeksi määrättäisiin 3,600 markkaa vuodessa jaettavaksi maan kaikkien kansakoulujen tarkastuspiirien kesken;
19:o) että lähimmässä vastaisuudessa toimitettaisiin tarkka tutkimus sen selville saamiseksi, missä määrässä yhä jatkuvissa valituksissa metsän rajattomasta haaskauksesta on perää ja että tämän tutkimuksen nojalla ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpiteisin, joihin asianhaarat voivat aihetta antaa;
20:o) että Keisarillinen Majesteetti, sen jälkeen kuin tarpeellinen selvitys on asiasta sitä varten asetetun komitean toimella saatu, suvaitsisi antaa Säädyille armollisen esityksen teiden tekemis- ja siltain rakentamisrasituksen huojentamisesta;
21:o) että Suomen valtion Julistuksella 17 p:ltä Elokuuta 1893 huostaansa ottamia muinaistieteellisiä, historiallisia ja kansatieteellisiä kokoelmia varten sopiva rakennus, pääasiassa sitä varten jo tehdyn suunnitelman ja 550,000 markan suuruisen kustannusehdotuksen mukaan; armossa määrättäisiin rakennettavaksi;
22:o) että Keisarillinen Majesteetti armossa suvaitsisi määrätä veronhelpotuksen toimittamista niille maatiloille Ahvenanmaalla sekä Varsinais-Suomen rannikko- seuduissa,joiden pohjavero on kohtuuttoman suuri muuttuneisin taloudellisiin suhteisin ja talojen nykyisiin tulolähteisin nähden, sekä armossa sallisi, että tämä veronhelpotus, riippumatta yksityisiä veronhelpotuksia koskevista säädöksistä, voitaisiin toimittaa kuvernöörin kautta ja hänen asiata tutkittuaan, jonka ehdotus asiassa olisi alistettava Senaatin harkittavaksi ja päätettäväksi.
Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme määränneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen Suuri- ruhtinaanmaan kaikki Säädyt, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet, joka tapahtui Helsingissä 2 päivänä Kesäkuuta vuonna Vapahtajamme Jesuksen Kristuksen syntymän jälkeen tuhat kahdeksansataa yhdeksänkymmentäneljä.