(Julkiluettava saarnastuolista.)
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
10 p:nä Helmikuuta 1868 metsästyksestä ja otuksen pyynnöstä Suomessa annetun Armollisen asetuksen 11 ja 13 §:n muuttamisesta.
Annettu Helsingissä, 29 p:nä Maaliskuuta 1895.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Sen ohessa kuin olemme täydessä voimassaan ja vaikutuksessaan pysyttäneet Armollisen julistuksen 20 p:ltä Kesäkuuta 1870, joka sisältää luvan Köökarin kappelilaisille ja Klåfskärin yksinäis-talon asukkaille Föglöön pitäjässä yleisestikin rauhoitettuna aikana koirashaahkaa metsästää, sekä Armollisen julistuksen 1 p:ltä Lokakuuta 1880, joka koskee rauhoitusajan muuttamista tunturi- ja metsäriekoille Lapin kihlakunnassa, olemme Me, Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä, nähneet hyväksi, muutamilta kohdin muuttaen 10 p:nä Helmikuuta 1860 metsästyksestä ja otuksen pyynnöstä Suomessa annetun asetuksen 11 ja 13 §:ää, armossa säätää että mainitut pykälät tulevat näin kuuluviksi:
11 §.
Kaikkien olkoon kielletty omillansa tahi muiden tiluksilla metsästää tahi pyytää hyödyllistä otusta määräaikana vuodesta, joka aika luetaan: peltopyyn suhteen Marraskuun 15 päivän aamusta alkaen ja seuraavan Elokuun 31 päivän loppuun asti; koirashaahkan suhteen Maaliskuun 15 päivän aamusta alkaen Kesäkuun 1 päivän loppuun asti; joutsenen, naarashaahkan, metsähanhen, kyntölinnun, kaikkien sorsansukuun kuuluvain lajien, kurpan ja suokukon suhteen Maaliskuun 15 päivän aamusta alkaen ja Heinäkuun 31 päivän loppuun asti, sekä kaikkien muiden hyödyllisten otuslajien suhteen Maaliskuun 15 päivän aamusta alkaen ja Elokuun 9 päivän loppuun asti. Tänä rauhoitusaikana älköön myöskään satimia tahi ansoja ulospantako, taikka niitä ennen pantuina pidettäkö muuta, kuin luvallista otuksen- pyyntöä varten. Hirven ja majavan metsästäminen, tappaminen tahi pyytäminen olkoon toistaiseksi koko vuoden pitkään kielletty.
Jos kokemus osottaa, että ylenpänä määrätty rauhoitusaika tarvitsee jossakin tapauksessa koko maan tahi jonkun sen osan suhteen pitentämistä tahi lyhentämistä, taikka jos paikkakunnalliset olot tahi muut asianhaarat vastedes vaativat säännöksiä muun otuksen metsästämisestä, kuin tässä on mainittu, pidätetään Keisarilliselle Majesteetille oikeus siitä erittäin säätää.
13 §.
Maaliskuun 15 päivän aamusta alkaen ja Elokuun 9 päivän loppuun asti käytettäköön koiraa ainoastaan karhun, suden, ilveksen ja ahman jahtiin, kun joku näistä eläimistä toteen saatavasti on seudussa ollut, sekä sitä paitsi Elokuun 1 päivän aamusta alkaen luvalliseen metsästykseen järvien tahi vesien rannoilla ja soilla taikka muilla rämemailla.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 29 p:nä Maaliskuuta 1895.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
O. GADD.
H. MOLANDER.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
J. L. Snellman.