(Julkiluettava saarnastuolista).
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
Suomen Luotsi- ja majakkalaitoksesta 9 p:nä Toukokuuta 1870 annetun armollisen asetuksen 31 §:n 3 momentin sekä 33 ja 34 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi sekä, 11 p:nä Maaliskuuta 1875 annetun armollisen julistuksen kumoamisesta, joka julistus sisältää muutoksia mainitussa asetuksessa oleviin säännöksiin siitä, millä tapaa sisäväylät Suomen rantoja pitkin ovat viitoitettavat.
Annettu Helsingissä, 13 p:nä Helmikuuta 1895.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m. y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Alamaisen esityksen johdosta Me, muuttaa Suomen luotsi- ja majakkalaitoksesta 9 päivällä Toukokuuta 1870 annetun armollisen asetuksen 31 §:n 3 momenttia sekä 33 ja 34 §:ää, ja kumoten 11 päivänä Maaliskuuta 1875 annetun armollisen julistuksen, joka sisältää muutoksia mainitussa asetuksessa oleviin säännöksiin siitä, millä tapaa sisäväylät Suomen rantoja pitkin ovat viitoitettavat, olemme nähneet hyväksi armossa määrätä että mainittu kohta ja pykälät ovat muutettavat kuulumaan seuraavalla tavalla, nimittäin:
31 §.
3. Johdatukseksi merenkulkijoille ovat kaikki vaaralliset karit ja matalikot sekä aukeassa meressä että rannikkojen tulo- ja kulkuväylissä ynnä niiden varsilla ja siinä osassa Laatokan järveä, jonka viitoittaminen ou Suomen luotsilaitoksen asia, merkittävät reimareilla; ja käytettäköön, milloin katsotaan tarpeelliseksi, myöskin tynnyreitä, tupuria tahi muita soveliaita merkkejä sellaisten karien ja matalikkojen osottamiseksi, jota paitsi vedenpäällisiin kiviin ja kallioihin, varsinkin salmien ja muiden ahtaiden kulkuvesien suussa oleviin, on pyyhittävä maalia.
33 §.
1. Reimareita on alempana mainitut lajit ja niiden nimitys ja merkitys on seuraava, nimittäin:
a) Pohjoisreimari, punaiseksi maalattu tanko, latvassa punainen tupsu, jonka tyvipuoli on ylöspäin: osottaa että kari on pohjoispuolella reimaria tahi purjeväylää;
b) Eteläreimari, valkoiseksi maalattu tanko, latvassa musta tupsu, jonka tyvipuoli on alaspäin: merkitsee että kari on etelässä;
c) Itäreimari, yläpuolelta musta ja alapuolelta valkoinen tanko, latvassa kaksi mustaa tupsua, joiden tyvet ovat vastatusten, merireimareissa ja suurilla selillä olevissa reimareissa 36 senttimetrin (14 Englannin tuuman) päässä toisistansa sekä muissa reimareissa 20 senttimetrin (8 Englannin tuuman) päässä: tietää että kari on idässä;
d) Länsireimari, yläpuolelta valkoinen ja alapuolelta punainen tanko, latvassa kaksi punaista tupsua, joiden latvat ovat vastakkain: osottaa että kari on lännessä; sekä
e) Ristireimari, yksinkertaisella ristillä varustettu tanko, maalattu valkoisiin ja punaisiin vaakasuorassa juokseviin aloihin, jota paitsi aavalla merellä tahi suurilla selillä oleviin ristireimareihin kiinnitetään musta pallo tankoon, kolmen neljänneksen korkeudelle sen vedenpäällisestä pituudesta, ristin alle. Nämä reimarit osottavat että karin kummaltakin puolelta saatetaan laskea.
2. Mitä muiden merenkulkijoita varten löytyväin tunnus- merkkien ja turvauslaitosten asettamiseen ja merkitykseen tulee, niin on asianomaisten noudatettava niitä ilmoituksia, joita Luotsihallitus on antanut tahi vastedes antaa.
34 §.
1. Jokainen reimaritanko pitää olla ympyriäinen, kuivasta, ainakin vuotta ennen käyttämistä hakatusta puusta, mieluimmin kuusesta, sekä pituudeltaan, vahvuudeltaan ja ulkomuodoltaan seuraavan laatuinen:
a) Aavalla merellä olevain reimaritankojen vedenpäällinen pituus pitää olla 6 metriä (20 Englannin jalkaa) ja poikkimitta vedenpäällisen pituuden) keskikohdalta 13 senttimetriä (5 Englannin tuumaa). Tankoihin pannaan tupsu 4 senttimetrin (1 Englannin tuuman) levyisistä päreistä, jotka kiinnitetään ohuviin puuvanteihin niin, että ovat 5 senttimetrin (2 Englannin tuuman) päässä toisistaan tupsun tyven kohdalla, joka läpimitaltaan on pohjois- ja eteläreimareissa 90 senttimetriä (3 Englannin jalkaa) sekä itä- ja länsireimareissa 75 senttimetriä (2 Englannin jalkaa). Ristireimareissa oleva pallo on tehtävä 1,3 senttimetrin (Englannin tuuman) vahvuisista ja 7,5 senttimetrinm (3 Englannin tuuman) levyisistä lautavarpeista, jotka naulataan reimaritankoon ristikkäin, ja pitää se olla läpimitaltaan 90 senttimetriä (3 Englannin jalkaa).
b) Isoille selille asetettujen reimaritankojen vedenpäällinen pituus pitää olla 6 metriä (20 Englannin jalkaa) ja poikkimitta 10 senttimetriä (4 Englannin tuumaa), ja niissä pitää olla tupsut, joiden läpimitta pohjois- ja eteläreimareissa on 75 senttimetriä (2 Englannin jalkaa) sekä itä- ja länsireimareissa 61 senttimetriä (2 Englannin jalkaa). Ristireimarien pallon läpimitta olkoon 75 senttimetriä. Muut mitat tulee olla samat kuin mitkä merireimareille on määrätty.
c) Saaristokulkuväylissä olevain reimaritankojen vedenpäällinen pituus pitää olla 4,5 metriä (15 Englannin jalkaa) ja poikkimitta 10 senttimetriä (4 Englannin tuumaa) sekä tupsujen läpimitta pohjois- ja eteläreimareissa 61 senttimetriä (2 Englannin jalkaa) sekä itä- ja länsireimareissa 45 senttimetriä (1 Englannin jalkaa), mutta muut mitat samat kuin edellä-mainittujen reimaritankojen.
2. Reimaritangot pitää, varustettuina kohoilla, jos ne tarpeellisiksi katsotaan, olla sillä tapaa upotettuja koivuisilla vitsaksilla tahi köysillä ja kivillä, seisovat pystysuorina vedessä ja niin kaukana siitä karista, jota niiden tulee osottaa, ettei reimarin sivutse oikein kulkeva laiva käy kariin. Tästä erotetaan kuitenkin pois ne paikat, jotka ovat niin jyrkät ja äkkisyvät, ettei reimaritankoa käy asettaminen karin juurelle.
3. Reimaritangot, joita matalammilla vesillä ahtaissa kulkuväylissä virtapaikoissa vaivoin saadaan asetetuiksi pystysuoraan asentoon, saattavat kooltaan pienemmät asianhaarain muukan.
4. Tupsut ja ristit ovat kunnitettävät reimaritankoihin niln lujaan, niitä muuten kuin väkivoimaa käyttämällä voida niistä irroittaa.
Tämä julistus astuu voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1896. Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 13 p:nä Helmikuuta 1895.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
A. A. JÄRNEFELT.
O. GADD.
H. MOLANDER.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
Elis Furuhjelm.