(Julkiluettava saarnastuolista.)
Keisarillisen Majesteetin Armollinen
Ohjesääntö
Suomen pankille.
Annettu Helsingissä, 19 p:nä Helmikuuta 1895.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä olemme Me armossa vahvistaneet seuraavan Valtiosäätyjen hyväksymän Suomen Pankin ohjesäännön ynnä siihen kuuluvan vuosirahansäännön:
I LUKU.
Yleisiä määräyksiä.
1 §.
Suomen Pankilla, joka on Suomen Säätyjen takuun ja hoidon alainen, on tarkoituksena maan raha-asiain pitäminen vakavalla ja turvallisella kannalla sekä maan rahaliikkeen edistäminen ja helpottaminen.
2 §.
Pankilla on oikeus antaa liikkeesen seteleitä II luvussa säädettyjen perusteiden mukaan; ja sen tehtävänä on:
- liikkeestä ja liikkeesen vaihtaa pankin seteleitä ja Suomen metallirahaa;
- ostaa ja myydä rahaksi lyötyä ja lyömätöntä kultaa ja hopeata;
- ostaa ja myydä valtiopapereita, obligatsioneja ja korkolippuja;
- myydä Suomen rahan määräisiä osotuksia, siellä maksettavia, missä pankilla on konttori tai asioimisto;
- ostaa ja myydä muun rahalajin määräisiä seteleitä, vekseleitä ja osotuksia;
- diskontata Suomen markoin maksettavia vekseleitä, joita kotimainen minimi tai maassa asuva Suomen kansalainen on maksettavakseen hyväksynyt sekä muitakin niinikään maassa maksettavia krediittipapereita;
- myöntää määräaikaisia rahalainoja jalojen metallien, valtion-arvopaperien, obligatsionien, osakekirjojen, kiinnitettyjen velkakirjojen sekä muiden arvopaperien ja tavarain panttausta vastaan;
- myöntää kassakreditiivejä niin kiinteän omaisuuden kiinnitystä kuin edellisessä kohdassa mainittuja panttilajeja paitsi tavaroita vastaan;
- vastaanottaa rahapanoksia, niistä kuitenkaan korkoa maksamatta;
- toimittaa kassauksia;
- ottaa talletettavakseen asiakirjoja, arvopapereita ja kalleuksia sekä sinetillä suljettuina että avoimina talletuksina, sillä edesvastauksella, minkä laki säätää.
Niistä tehtävistä, joita pankin tulee valtiovaraston puolesta toimittaa, sekä Längman'in testamenttirahaston hallinnosta on erittäin säädetty.
3 §.
Pankin rahastot ovat:
kantarahasto, joka pitää olla kymmenen miljoonaa markkaa ja on sen suuruisena pysytettävä;
vararahasto, joka on enennettävä viideksitoista miljoonaksi markaksi pankin kiinteimistöjen ja kaluston arvoa sekä epävarmoja saamisia siihen lukematta.
Kunnes vararahasto on tähän määrään noussut, on joka vuosi pankin säästyneestä voitosta siirrettävä neljäs osa tähän rahastoon; ja olkoon Säätyjen asia jokaisilla valtiopäivillä tutkia, onko sen lisäksi vieläkin voittovaroja siirrettävä vararahastoon ja onko jokin osa pankin voitosta siirrettävä vararahastoon sittenkin kuin tämä on saatettu yllä säädettyyn määrään.
4 §.
Jos pankin liike on tuottanut tappiota, on se korvattava pankin käyttämättömistä voittovaroista. Jolleivät ne tähän tarpeesen riitä, on vajaus pantava vararahaston laskuun. Jos joku osa vararahastoa täten on käytetty tappion korvaamiseksi, on pankin seuraavan vuoden voitto etupäässä käytettävä rahaston jälleen enentämiseksi säädettyyn määrään.
Erityisiin valtiotarkoituksiin toistaiseksi suoritettavista rahamääristä on voimassa, mitä niistä on erittäin säädetty.
5 §.
Pankin säästyneen voiton saavat Säädyt, 3 §:n säännöstä noudattaen, määrätä yleisiin valtiotarkoituksiin käytettäväksi.
6 §.
Pankin hoitoa silmällä pitävät Suomen Säätyjen pankki- valtuusmiehet, noudattaen tätä objesääntöä ja Säätyjen pankkivaltuusmiehille vahvistamaa johtosääntöä.
Pankkivaltuusmiehet ynnä heidän varamiehensä valitaan Valtiopäiväjärjestyksen määräämällä tavalla.
7 §.
Pankin hallintoa hoitaa Suomen Pankin johtokunta.
Johtokuntana on puheenjohtaja sekä kaksi vakinaista jäsentä ja yksi ylimääräisellä rahasäännöllä oleva jäsen.
Puheenjohtajan nimittää Keisari ja Suuriruhtinas Senaatin Talousosaston esityksestä.
Vakinaiset jäsenet, joista toisella pitää olla todistettu tieto ja kokemus maan laeissa ja oikeudenkäyntilaitoksessa, nimittää niinikään Keisarillinen Majesteetti; jota varten pankki- valtuusmiesten, kun jäsenen virka joutuu avonaiseksi, tulee asianmukaisesti julistetun viidenkymmenenkuuden päivän hakemusajan kuluttua, tehdä alamainen virkaehdotus ja panna ehdolle kolme hakijaa siinä järjestyksessä, kuin valtuusmiehet katsovat heidät taitaviksi ja kokeneiksi sekä virkaan soveliaiksi. Virkaehdotus, josta ei saa valittaa, lähetetään Senaatin Talousosastoon, joka antaa alamaisen lausunnon asiasta, jonka jälkeen Keisarillinen Majesteetti nimittää yhden ehdotetuista.
Ylimääräisellä rahasäännöllä olevan jäsenen määrää virkaan ja erottaa siitä Senaatin Talousosasto pankki- valtuusmiesten esityksestä.
8 §.
Pankilla on pääkonttori Helsingissä sekä haarakonttorit Turussa, Wiipurissa, Nikolainkaupungissa, Oulussa, Kuopiossa, Porissa, Tampereella, Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä, Sortavalassa, Kotkassa ja Pietarissa.
Väliaikaisesta haarakonttorien perustamisesta muihin kuin yllämainittuihin paikkoihin tahi niiden lakkauttamisesta määrää pankkivaltuusmiesten esityksestä Senaatin Talousosasto.
9 §.
Pankin haarakonttorin esimiehenä on pankinkomisarius.
Pankinkomisariuksen-virat ovat, kun ne avoimiksi joutuvat, tavallisessa järjestyksessä julkipanon ja kuulutuksen kautta ilmoitettavat haettaviksi viidenkymmenenkuuden päivän kuluessa johtokunnalta, joka panee ehdolle kolme hakijoista siinä järjestyksessä kuin johtokunta katsoo heidät virkaan sopiviksi. Ehdotuksen, josta ei saa valitusta tehdä, sekä kaikki hakemuskirjat lähettää johtokunta pankkivaltuusmiehille, ja nämät sitten toimittavat asian ynnä oman lausuntonsa Senaatin Talousosastoon, joka virkaan nimittää yhden ehdolle pannuista.
11 §.
Pankin kirjoja ja tililaskuja on pidettävä sekä pankin tilinpäätös tehtävä niiden perusteiden mukaan, jotka pankkivaltuusmiehet johtokunnan ehdotuksesta määräävät.
Pankin tilit ovat päätettävät kalenterivuoden loppuun.
Kultakin kuukaudelta tulee johtokunnan teettää pankin tilasta bilanssi, joka on lähetettävä pankkivaltuusmiehille sekä julkaistava maan virallisissa sanomalehdissä.
Johtokunnan tulee vuosittain ennen Maaliskuun 10 päivää antaa kertomus pankin tilasta, liikkeestä ja hoidosta edelliseltä vuodelta. Vuosikertomus on painettuna julkaistava.
12 §.
Pankin tilintarkastuksen toimittavat vuosittain Suomen Säätyjen pankintarkastajat, jotka ynnä heidän varamiehensä on Valtiopäiväjärjestyksen määräämällä tavalla valittu.
13 §.
Kaikkien viranomaisten tulee pankille antaa laillista ja kiireistä apua, ja on johtokunnalla, asiamiehellä ja haarakonttorien esimiehillä lupa sitä kirjeellä pyytää.
Asianomaisen kuvernöörin tulee myöskin, johtokunnan pyynnöstä, määrätä sopiva henkilö, pankin varoista maksettavaa kohtuullista palkkiota vastaan, valvomaan pankin oikeutta ja käyttämään sen puhevaltaa asioissa, jotka tulevat esiin alioikeuksissa muualla kuin Helsingissä. Milloin asia on hovioikeuden käsiteltävä, ajaa sitä hovioikeuden kanneviskaali.
14 §.
Asiat ja riidat, joissa pankki on haastettu kanteesen vastaamaan, käsittelee ja päättää Helsingin raastuvanoikeus.
Pankki on vapautettu maksamasta veto- ja nostorahoja.
...
II LUKU.
Pankin seteleinannosta.
18 §.
Pankin setelien liikkeessä oleva määrä saa nousta enintään kolmekymmentäviisi miljoonaa markkaa suuremmaksi pankin seteleinannon vakuutena olevaa arvoainetta, joksi luetaan niin pankin metallikassa ynnä hopea, kuin myöskin pankin riidattomat saatavat sen ulkomaisilta asiamiehiltä sekä pankin omistamat, ulkomaan rahan määräiset obligatsionit, korkoliput ja setelit.
Liikkeessä olevina seteleinä ovat myöskin pidettävät pankin Suomen rahan määräiset osotukset ja muut vaadittaessa maksettavat sitoumukset, kuin myös sisällä-olevat myönnettyjen kassakreditiivien määrät.
19 §.
Metallikassana pidetään:
rahaksi lyöty ja lyömätön kulta sekä rahapajassa oleva pankin kulta.
Pankin metallikassaa ei saa pysyttää kahtakymmentä miljoonaa markkaa pienempänä.
Metallikassan vahvistamiseksi on maan hallituksella valta, tarkastettuaan pankkivaltuusmiesten siitä tekemän ehdotuksen, Säätyjen puolesta taata enintään kymmenen miljoonan markan suuruinen ulkomainen laina tahi krediitti, mitkä varat otetaan lainaksi valtiovaraston puolesta ja annetaan pankin käytettäviksi sillä ehdolla että pankki sitoutuu vastaamaan niiden takaisin maksamisesta säädetyn ajan kuluessa.
20 §.
Pankki on velvollinen sekä pääkonttorissaan että kotimaisissa haarakonttoreissaan vaadittaessa lunastamaan setelinsä Suomen kultarahalla.
Jos haarakonttoriin tuodaan suurehko summa yht'aikaa lunastettavaksi, saa kuitenkin keskeyttää setelien lunastamisen, kunnes metallirahaa on ehtinyt kassan lisäksi pääkonttorista saapua.
21 §.
Rikkinäinen pankinseteli on lunastettava, jos siinä on yhdessä kappaleessa joko molemmat allekirjoitukset ja toinen numero tahi oikeanpuolinen numero ja joku osa allekirjoituksista, ja jos setelin arvomäärä sen ohessa voidaan varmasti erottaa. Milloin epäilyksiä syntyy setelin kelpaavaisuudesta, on johtokunnan asia päättää, onko sellainen seteli pankin lunastettava.
Kulunutta taikka rikkinäistä seteliä älköön uudestaan liikkeesen laskettako.
22 §.
Johtokunnan tulee pitää tarpeellista tointa setelien valmistamisesta; mutta tärkeänlaisissa kysymyksissä, tahi jos siihen erityinen rahanmääräys pankin varoista on tarpeen, antakoon johtokunta kuitenkin asian pankkivaltuusmiesten ratkaistavaksi.
23 §.
Setelien arvomääristä, sanasisällyksestä, muodosta ja ulkonäöstä on erittäin säädetty.
III LUKU.
Pankin lainausliikkeestä ja muusta toiminnasta.
24 §.
Lainoja älköön myönnettakö sellaisten tavarain panttaamista vastaan, jotka saattavat joko pilaantua tai vuotaa.
Yksistään takausta vastaan ei myönneta lainoja eikä kassakreditiivejä mutta pantin tahi kiinnityksen vahvistamiseksi hyväksyttäköön takaus.
25 §.
Pantattu tavara, jota ei pankissa säilytetä, on pantava varmaan säilytyspaikkaan ja asetettava sitä varten määrätyn maistraatinjäsenen tahi kruununvoudin taikka pankin hyväksymän muun henkilön tahi viranomaisen hoidettavaksi ja silmällä pidettäväksi...
Puutavaroita, jotka pankille pantataan, saa kuitenkin pitää ladottuina tapuleihin tahi avonaisiin vajoihin, sillä ehdolla että varastopaikka panttausajaksi pankille vuokrataan sekä että puutavaroita ottaa silmällä pitääkseen henkilö, jonka pankki siihen hyväksyy.
Kaikki pantin silmälläpidosta ja vakuuttamisesta syntyvät kustannukset ovat lainanottajan suoritettavat.
28 §.
Joka vuosi Tammikuussa ja muulloinkin, kun syytä ilmaantuu, tulee johtokunnan asianomaiselta tuomarilta tahi raastuvanoikeudelta pyytää tietoa, onko omistusoikeus kiinteimistöön, jossa pankilla on kiinnitysvakuus, joutunut muutoksen tahi riidan alaiseksi; ja on sellainen tieto viipymättä annettava.
29 §.
Jos lainaa tahi kreditiivivelkaa ei lankeemispäivänä suoriteta, on pankki oikeutettu, lainansaajaa kuulustamatta myymään pantin.
30 §.
Pankille pantatun kiinteän tahi irtaimen omaisuuden saa, jollei velallinen sitä lunasta, pankin omaksi huutokaupassa huutaa, mutta on se taas luovutettava, niin pian kuin luovutuksesta on pankille etua tai niin vähän tappiota kuin suinkin.
31 §.
Lainan korko luetaan siitä päivästä, kun laina on nostettu.
Kassakreditiivistä maksaa kreditiivinsaaja jokaiselta nostamaltaan erältä korkoa nostopäivästä alkaen. Panoksista, jotka eivät ole nostettua kreditiivisummaa suuremmat, lukee pankki kreditiivinsaajalle yhtä suuren koron, panopäivän jälkeisestä arkipäivästä alkaen.
Kreditiivimaksua suoritetaan edeltäkäsin määrätty vuotuinen prosentti kreditiivisummasta.
Jos kreditiivinsaaja on kuollut, saa johtokunta antaa hänen oikeudenhaltijallensa vallan käyttää kreditllviä jäljellä olevan ajan. Silloin ei uutta kreditiivimaksua suoriteta.
32 §.
Pankkivaltuusmiesten tehtävänä on johtokunnan esityksestä määrätä:
pankin diskonttokorko sekä lainain ja kreditiivien korkomäärät kuin myös kreditiivimaksu;
pisin lankeemisaika koti- ja ulkomaan vekseleille ja muille krediittipapereille, joita pankissa diskontataan, sekä pisin aika, joksi pankki saa lainoja ja kreditiivejä antaa;
avonaisten ja suljettujen talletusten säilyttämisen ehdot ja toimituspalkkiot; sekä
onko toimituspalkkiota ja minkä verta laskettava Suomen rahan määräisistä pankin osotuksista.
Pankin kurssit muun rahalajin määräisten setelien, vekselien ja osotusten ostoa ja myymistä varten, rahaksi lyödyn ja lyömättömän kullan ja hopean ynnä obligatsionien ja korkolippujen osto- ja myyntihinnan kuin myös toimituspalkkion pankin kassauksista määrää johtokunta.
33 §.
Pankkivaltuusmiesten on valta johtokunnan esityksestä myöntää pankin velallisille niitä helpotuksia ja huojennuksia, joita asianhaarat kulloinkin ehkä vaativat, päättää pankin velallisten akortiehdotuksista sekä ratkaista, mitkä pankin saamiset epävarmoina ovat kirjanpito-arvoltaan alennettavat tahi kokonaan poiskirjoitettavat.
34 §.
Maksunosotuksen sekä todistuksen talletetuista rahoista tahi tavaroista voipi kuolettaa samalla tavalla kuin vekseleistä on säädetty, jonka jälkeen maksunosotuksen tahi talletustodistuksen määrä taikka tavara asianomaiselle annettakoon.
35 §.
Kun pankkiin on annettu arvopapereita avonaisena talletuksena säilytettäväksl, saa pankki ottaa nostaakseen talletettujen arvopaperien jako-osia ja korkoja sekä niihin nähden muuten toimittaakseen niitä tehtäviä, joita pankkivaltuusmiehet johtokunnan ehdotuksesta ehkä määräävät.
37 §.
Pankin kurssit pitää olla julkipantuina sopiville paikoille sekä pääkonttorissa että haarakonttoreissa ja ovat ne ilmoitettavat maan virallisissa sanomalehdissä.
Pankin antama kuulutus on myös, ollaksensa pätevä, julkaistava maan virallisissa sanomalehdissä.
38 §.
Kassöörin antama kuitti pankkiin suoritetusta maksusta ei ole pätevä pankissa eikä pankkia kohtaan, ellei asianomainen kamreeri tahi pankinkomisarius ole kuittiin merkinnyt sitä hänelle näytetyksi; ja pitää tästä olla painettu ilmoitus kassöörin annettavissa kuiteissa.
IV LUKU.
Pankin arvoesineiden hoidosta, niin myös inventeerauksesta.
39 §.
Jokaisella pankin kassöörilla on hoidettavanaan erityinen käsikassa, jonka korkeimman määrän pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityksestä vahvistavat.
Pankin muut kulta- ja hopeavarat, rahaksi lyödyt ja lyömättömät, vaskirahat, setelit, valtion-arvopaperit ja obligatsionit ovat asianomaisen kassöörin hoidettavat ja silmälläpidettävät sekä säilytettävät tulenkestävissä holveissa, jotka ovat varustetut kukin kahdella erilaisella lukolla, joiden samoin kuin holveissa olevien kassa- kaappienkin avaimet ovat, pääkonttorissa yhden johto- kunnan jäsenen ja ylikassöörin sekä haarakonttoreissa komisariuksen ja kassöörin hallussa.
Pääkonttorin vekselisalkku säilytetään johtokunnan erityisessä huostassa sen kassaholvissa, johon puheen- johtajalla ja jollakin jäsenellä on avain kummallakin.
Pankin velkakirjat, pantit ja vakuuskirjat ovat, pääkonttorissa ensimäisen kamreerin ja haarakonttoreissa komisariuksen hoidettavat ja silmälläpidettävät sekä säilytettävät tulenkestävissä holveissa, joiden toista avainta pitää hallussaan sama kamreeri tai komisarius, toista pääkonttorissa ylikamreeri ja haarakonttoreissa kassööri.
Samalla tavalla ovat pääkonttorissa pankin seteliblanketit ja haarakonttoreissa siellä olevat vekselit säilytettävät.
Avoimet ja suljetut talletukset, jotka pankki on säilyttääkseen ottanut, ovat lähinnä ylikamreerin silmälläpidettävät ja hoidettavat sekä säilytettävät erityisessä holvissa, jonka toinen avain on hänen ja toinen ylikassöörin hallussa.
Milloin rahaa tahi rahaksi lyömätöntä kultaa tahi hopeaa holvista otetaan tahi sinne pannaan, on se joka kerta sekä pääkonttorissa että haarakonttoreissa merkittävä erityiseen holvissa säilytettävään holvikirjaan.
Niiden pankin virkamiesten, joilla on pankin holvien tahi kassakaappien avaimia, tulee, kun lähtevät kaupungista, jättää avaimet sinetillä sulj ettuina toiselle sikäläiselle pankin virkamiehelle johtokunnan määräyksen mukaan.
40 §.
Pääkonttorin kassöörien käsikassat sekä pankin haara- konttorien ja asioimistojen käsikassat ja holvit ovat vähintään kerran kuukaudessa inventeerattavat, pääkonttorin käsikassat johtokunnan puheenjohtajan tahi johtokunnan sitä varten valitseman jäsenen kautta, haarakonttorien tahi asioimistojen kassat valiomiesten tahi muiden, pankkivaltuusmiesten määräämäin inventeerausmiesten kautta...
V LUKU.
Pankin konttoreista, asioimistoista ja asiamiehistä.
42 §.
Liike pankin sekä pääkonttorissa että kotimaisissa haarakonttoreissa käsittää 2 §:ssä mainitut toiminnanhaarat; kuitenkin on pankkivaltuusmiesten erityisen harkinnan varassa, annetaanko haarakonttorille oikeus ottaa talletettavaksi asiakirjoja, arvopapereita ja kalleuksia.
Haarakonttorin tulee muuten kaikessa toiminnassaan noudattaa pankkivaltuusmiesten tai johtokunnan siitä antamia määräyksiä.
Pankin Pietarissa oleva haarakonttori vaihtaa liikkeestä ja liikkeesen Venäjän rahaa, myy Suomen rahan määräisiä, kotimaisissa pankin konttoreissa maksettavia osotuksia, lunastaa osotuksia, joita konttorit ovat asettaneet sen maksettaviksi, sekä toimittaa yleensä ne tehtävät, jotka johtokunta saattaa konttorille uskoa.
Minä aikoina pankin pää- ja haarakonttorit ovat yleisölle auki pidettävät, määräävät pankkivaltuusmiehet johto- kunnan esityksestä.
Asioimiston perustaminen maahan tahi semmoisen lakkauttaminen on pankkivaltuusmiesten päätettävä.
Asioimiston sekä toimivallan että tehtävän laajuus ja laatu, sen hoitamistapa, hoitokustannukset sekä se vakuus, joka on annettava asioimistolle uskotuista varoista, on pankki- valtuusmiesten määrättävä johtokunnan esityksestä. Älköön asioimistoa kuitenkaan oikeutettako diskonttaamaan kotimaisia tahi ulkomaisia vekseleitä eikä myöntämään lainoja tahi kassakreditiivejä ilman johtokunnan kussakin eri tapauksessa antamaa määräystä.
Asioimistoa hoitaa asiamies, jonka pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityksestä siihen toimeen ottavat ja siitä erottavat.
44 §.
Pankkivaltuusmiesten on määrättävä ulkomaisten asiamiesten ottamisesta tahi irtisanomisesta sekä päätettävä niistä ehdoista, joista sellaisen asiamiehen kanssa ehkä sovitaan...