Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
joka sisältää Suomen Säätyjen pankkivaltuusmiesten uuden johtosäännön.
Annettu Helsingissä, 19 p:nä Helmikuuta 1895.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Säätyjen alamaisesta pyynnöstä Me täten julistamme seuraavan, niiden tekemän ja hyväksymän Suomen Säätyjen Pankkivaltuusmiesten johtosäännön:
1 §.
Pankkivaltuusmiesten tulee, noudattaen niin tätä johto- sääntöä kuin Suomen Pankille annettua ohjesääntöäkin, valvoa, että pankin hallintoa hoidetaan semmoisella tavalla, joka vastaa pankin vakuutta ja etua.
2 §.
Joka kuukausi tulee pankkivaltuusmiesten, pankin kirjain ja tililaskujen sekä haarakonttoreista tulleiden ilmoitusten perusteella, tarkastaa, onko krediittiä annettaessa, obligatsioneja ostettaessa ja pankin ulkomaisia saatavia sijoitettaessa pankin vakuutta ja etua kyllin vaarinotettu, sekä antaa pankin johtokunnalle ne määräykset pankin hallinnosta, joita tätä tarkastrnsta toimitettaessa on havaittu asianhaarain vaativan.
3 §.
Jokaisilla valtiopäivillä tulee pankkivaltuusmiesten Säätyjen Pankkivaliokunnalle antaa kertomus pankin tilasta, liikkeestä ja hallinnosta sekä tärkeimmistä asioista, joita pankki- valtuusmiehet ovat käsitelleet edellisen kertomuksen tekemisen jälkeisenä aikana.
4 §.
Pankkivaltuusmies on velvollinen pitämään salassa ja ilmaisematta kaikki, mikä koskee yksityisten suhteita pankkiin, kuin myöskin muita pankin hallinnossa tapahtuvia seikkoja, jotka ovat sitä laatua ettei niitä saa ilmaista.
5 §.
Heti kun pankkivaltuusmiesten vaali on toimitettu, kutsukoon eroavain pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja pankkivaltuusmiehiksi valitut ensimmäistä kokousta pitämään.
Siinä kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja varapuheen- johtaja.
6 §.
Pankkivaltuusmiehet kokoontuvat puheenjohtajan kutsumuksesta niin usein kuin asiat vaativat.
Pankkivaltuusmiesten puheenjohtajan tulee kutsua kokoon pankinjohtokunta, kun on otettava käsiteltäväksi asia, jossa ohjesäännön mukaan on pidettävä tai muuten katsotaan tarpeelliseksi pitää yhteinen valtuusmiesten ja johtokunnan neuvottelu.
7 §.
Jos pankkivaltuusmies estyy kokoukseen saapumasta, ilmoittakoon sen hyvissä ajoin puheenjohtajalle, jonka tulee sekä silloin että pankkivaltuusmiehen erottua kutsua sijaan saman säädyn varajäsen siinä järjestyksessä, jossa varajäsenet ovat toimeensa valitut.
Älköön pankkivaltuusmies ottako pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi vapautta tästä toimesta, ennenkuin on puheenjohtajalle ilmoittanut sen asianomaisen varajäsenen, joka on valmis hänen sijassaan virkaa toimittamaan.
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja estyy tointansa hoitamasta, täyttäköön iältään vanhin pankki- valtuusmies sen mikä tämän ja 6:nen §:n mukaan on puheen- johtajan tehtävä, siksi kuin väliaikainen puheenjohtaja on valittu.
8 §.
Pankkivaltuusmiesten päätäksenä olkoon se mielipide, jota useimmat äänet kannattavat. Jos yhtä monta ääntä on eri mielipiteitä kannattamassa, ratkaiskoon puheenjohtajan ääni. Niiden välin, jotka vaalissa ovat saaneet yhtä monta ääntä, ratkaisee arpa.
Kun pankkivaltuusmiehillä on käsiteltävänä asioita, jotka koskevat akortin tekemistä pankin velallisten kanssa, olkoon kuitenkin, äänten jakautuessa tasan eri mielipiteille, pankki- valtuusmiesten päätöksenä se mielipide, joka on enimmin pankinjohtokunnan asiasta antaman lausunnon mukainen.
9 §.
Pankkivaltuusmiehet ottavat sihteerin, joka tekee pöytäkirjan valtuusmiesten kokouksissa sekä kirjoittaa ja varmentaa kaikki lähtevät toimituskirjat.
Kaikki pankkivaltuusmiehet tarkastavat kokoustensa pöytäkirjat ja allekirjoittavat antamansa toimituskirjat. Pankinjohtokunta saakoon joko kokonaisenaan tahi jonkun jäsenensä kautta olla tarkastamassa valtuusmiesten ja johtokunnan yhteisessä neuvottelussa tehtyä pöytäkirjaa.
10 §.
Pankkivaltuusmies saa vastaanottaa ja pitää vakinaista virkaa tahi ylimääräistä virantoimitusta, kun vaan ei sen kautta laiminlyö velvollisuuksiaan pankkivaltuusmiehenä; pankkivaltuusmiehenä älköön kuitenkaan olko senaattori eikä yksityisen pankin hallituksen tai hallinnon jäsen eikä minkään pankin virkamies.
11 §.
Jos pankkivaltuusmies, siinä toimessa ollessaan, on asetettu holhouksen alaiseksi tahi jos hän on luovuttanut pesänsä velkojilleen tai tuomittu kansalaisluottamuksensa menettäneeksi taikka julistettu kelvottomaksi toisen asiaa ajamaan, on hänen valtuusmiestoimestaan luopuminen.
12 §.
Pankkivaltuusmies nauttii vuodessa palkkiota kuusituhatta markkaa, johon kuitenkin sille, joka mainittua tointa varten muualta Helsinkiin muuttaa, lisätään kaksituhatta markkaa vuodessa kolmena ensimmäisenä vuonna. Siltä ajalta, kuin pankkivaltuusmies nauttii vapautta toimestaan, pidätetään vastaava osa hänen palkkiostaan, kuudentuhannen markan mukaan vuodelta.
Pankkivaltuusmiehen sijassa virkaa tekevä varajäsen saa, jos hän on Helsingissä asuva, viisitoista markkaa jokaiselta päivältä sekä, jos hän asuu muualla, kolmekymmentä markkaa päivärahaa, niin myös muuta matkakulujen korvausta saman määrän kuin voimassa olevan matkustus- säännön neljännessä luokassa mainitut virkamiehet; älköön kuitenkaan varajäsenen päiväraha vuodelta nousko suuremmaksi sitä palkkiota, joka olisi ollut pankkivaltuus- miehelle tuleva.
Pankkivaltuusmiesten sihteerin palkkion sekä heidän kansliansa tarverahan määräävät pankkivaltuusmiehet.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 19 p:nä Helmikuuta 1895.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
A. A. JÄRNEFELT.
O. GADD.
H. MOLANDER.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
Alex. Lundqvist.