Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
sisältävä tarkempia määräyksiä siitä 18,000,000 markan rautatielainasta, mikä tulee 14 p:nä Tammikuuta 1895 annetun armollisen asetuksen perustuksella otettavaksi.
Annettu Helsingissä, 19 p:nä Helmikuuta 1895.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Viime Tammikuun 14 p:nä annetussa armollisessa asetuksessa sallittuamme otettavaksi Suomenmaan viimeksi koolla olleiden Valtiosäätyjen takaaman 18,000,000 markan rautatielainan, olemme Me, asiasta tehdyn alamaisen esityksen johdosta, nähneet hyväksi armossa vahvistaa ne ehdot, joilla eräs konsortsiumi, johon kuuluvat Suomen Pankki, Pariisin pankit Credit Lyonnais ja Banque de Paris et des Pays Bas, on ilmoittanut suostuvansa ottamaan hankkiakseen sanotun lainan; ja olemme Me sen ohessa antaneet Suomen Senaattimme toimeksi lopullisen lainasopimuksen tekemisen mainitun konsortsiumin kanssa, johon sopimukseen on pantava muun muassa seuraavat määräykset:
1 §.
Lainan nimellismäärä on 18,000,000 Suomen kultamarkkaa 18,000,000 frangia Ranskan rahaa; ja on se 56 vuoden kuluessa, ensintulevan Maaliskuun 1 päivästä lukien, takaisin maksettava. Lainasta annetaan litt.:lla A, B ja C merkityitä partsiaali-sitoumuksia eli obligatsioneja, edellämainittuin rahalajien määräisiä...
Nämä obligatsionit tahi ne väliaikaiset vakuustodisteet, mitkä konsortsiumi ehkä laskee liikkeesen, kunnes obligatsionit ehditään antaa, varustetaan Suomen valtiovaraston kustannuksella Ranskan leimalla.
2 §.
Obligatsionit antaa, Suomen, Ruotsin ja Ranskan kielin painettuina, Suomen valtiovaraston puolesta, Meidän Suomen Senaattimme Talousosaston Valtiovaraintoimitus- kuuta ja panee kirjoihin asianomainen Suomen Valtio- konttorin kamreeri.
3 §.
Kaikki obligatsionit merkitään annetuiksi 1 p:nä Maaliskuuta 1895, josta päivästä korko lasketaan, ja niiden mukana kulkee talonki ja 40 korkokuponkia ensiksi tulevain kahden- kymmenen vuoden varalta, jonka ajan kuluttua annetaan uusia kuponkeja ja uusi talonki, niin kauaksi kuin laina on maksamatta ja kunnes se tulee täysin kuoletetuksi.
Sekä lainan obligatsionit että niihin kuuluvat kupongit ovat Suomessa vapaat kaikista nykyisistä tahi vastaisista veroista tai maksuista.
Puheenalaiset obligatsionit, jotka asetetaan haltijalle, ovat talonkineen ja korkokuponkeineen käypiä jokaisen hallussa, ilman siirtoa.
Haltijalle asetettu obligatsioni voidaan kuitenkin, jos hän tahtoo, mutta niin ettei siitä koidu kustannuksia valtio- varastolle eikä menoja haltijalle, muuttaa määrätylle nimelle, sekä siten muutettu obligatsioni jälleen asettaa haltijalle, kun siitä on tehty ilmoitus Suomen Valtio- konttorissa, jossa obligatsioni samalla on näytettävä.
Obligatsioninhaltijan kuoltua joutuu obligatsioni perillisille, vainajan jäämistöstä voimassa olevain laillisten määräysten mukaan.
4 §.
Korko, vahvistettu puoleksi neljättä (3,5) prosentiksi vuodelta, maksetaan puolivuosittain Maaliskuun 1 p:nä ja Syyskuun 1 p:nä joka vuosi (ensi kerta Syyskuun 1 p:nä 1895).
5 §.
Lainan takaisin-maksamiseen, tähän liitetyn kuoletuskaavan mukaan, ja maksettavaksi käyneiden korkojen suorittamiseen määrätään ylempänä mainitun 56 vuoden ajanjakson kuluessa vuotuiseksi kuoletusmaksuksi Smkaa 735,351: 48 p:iä = 735,351 frangia 48 senttiimiä Ranskan rahaa, edellä- sanottuina puolenvuoden määrä-aikoina maksettavaksi Smkaa 367,675:74 p:iä = 367,675 frangia 74 senttiimiä Ranskan rahaa kerrallaan.
6 §.
Toimitettavalla arpomisella määrätään ne obligatsionit, jotka kuoletuskaavan mukaan ovat lunastettavat. Arpominen toimitetaan aina puolen vuoden päästä Valtiokonttorissa Helsingin julkisen Notarin läsnä ollessa, joka siitä kirjoittaa asianmukaisen notarinviran-todistuskirjan.
Ensimmäinen arvonta toimitetaan 1 p:nä Joulukuuta 1895 Maaliskuun 1 p:nä 1896 sattuvan kuoletusajan varalta, mutta sittemmin 3 kuukautta ennen kutakin seuraavaa kuoletuspäivää elikkä 1 p:nä Kesäkuuta ja 1 p:nä Joulukuuta Syyskuun 1 päivän ja Maaliskuun 1 päivän määräaikain varalta.
Lainan-antajain on oikeus olla näissä arpomisissa läsnä tahi valtuuttaa niihin asiamiehet puolestaan.
7 §.
Arpomisen tulokset ovat valtiovaraston kustannuksella viipymättä julkaistavat sekä kahdessa Helsingissä ilmestyvässä sanomalehdessä että myöskin kahdessa Pariisin sanomalehdessä.
Samalla tavalla annetaan tiedoksi myöskin kaikki muut viralliset ilmoitukset puheenalaisesta lainasta.
8 §.
Suomen valtiovarastolle pidätetään oikeus Syyskuun 1 päivästä lähtien vuonna 1905 lisätä pääoman-lyhennys- maksuja, niin myös al pari maksaa takaisin koko silloin tahi jonakin myöhempänä aikana jäljellä oleva osa lainaa.
Näissä tapauksissa on virallinen ilmoitus asiasta annettava vähintäänkin kuutta kuukautta ennen, ja toimenpide, samalla tavoin kuin 7 §:ssä on arpomisista säädetty, saatettava yleisön tietoon.
9 §.
Arvottua tai maksettavaksi sanottua obligatsionia ilmoitettaessa lunastettavaksi ovat kaikki siihen kuuluvat kupongit, jotka eivät ole maksettavaksi joutuneet, annettavat takaisin. Jos jokin niistä puuttuu, pidätetään sen nimellis- määrä itse pääomasta.
10 §.
Korkoa suoritetaan arvotusta ja maksettavaksi joutuneesta obligatsionista ainoastaan ohligatsionin lunastamiseksi määrättyyn maksupäivään asti.
11 §.
Maksettavaksi käyneitä obligatsioneja ja kuponkeja lunastavat haltijan mielen mukaan:
Suomen Pankki Helsingissä sekä sen maaseuduilla ja Pietarissa olevat haarakonttorit;
Credit Lyonnais Pariisissa ja sen konttorit; ja
Banque de Paris et des Pays Bas Pariisissa.
13 §.
Obligatsioneja ja kuponkeja, joiden määriä ei nosteta kahdessakymmenessä vuodessa niiden lankeemisajasta lukien, ei enään lunasteta, ja niiden haltijat ovat menettäneet kaiken oikeuden maksun saantiin niistä; ja joutuvat semmoisten obligatsionien ja kuponkien lunastamiseen määrätyt rahat Suomen valtiovaraston omaksi.
14 §.
Kaikki lunastetut obligatsionit ja kupongit ovat heti eri maksupaikoissa lävistämällä kelpaamattomaksi tehtävät ja Valtiokonttoriin Suomen hallituksen varalle puolivuosittain lähetettävät, ensin pidettävässä Valtiokonttorin tilintarkastuksessa näytettäviksi, jonka perästä niitä sinetillä lukittuina säilytetään, kunnes niistä ehkä toisin määrätään.
15 §.
Laina on Valtiokonttorissa pantava kulkulaitos-rahaston kirjoihin, josta kaikki lainasta ja sen takia menevät maksut suoritetaan, ja pantava vuotuisen tilintarkastuksen alaiseksi, sillä tavoin kuin sanotusta rahastosta on säädetty tahi säädetään, jota paitsi lainasta tehdään tili Suomen Valtiosäädyille.
16 §.
Valtiokonttorin eri luvatta älköön kellekään annettako tietoja tahi otteita niistä luetteloista ja erikoistileistä, joita Valtiokonttorissa pidetään tähän valtiolainaan kuuluvista obligatsioneista. Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 12 p:nä Helmikuuta 1895.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
G. v. ALFTHAN.
A. A. JÄRNEFELT.
O. GADD.
H. MOLANDER.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
Frith. Flodin.