HEINÄKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Armollinen Plakati ja Säändö nijstä Vapauxista ja Eduista, kuin kaikkein nijden yhteisesti pitä nautita saaman, jotka täsä Valdakunnasa ja sen omaisisa Maakunnisa jongunkaldaisia Metall- ja Mineral Suonia ja hyödyllisiä Kivenlaatuja löytävät, ilmei andavat ja käymän saattavat. Annettu Stockholmis Raadikamaris sijnä 27 Elokuusa 1723.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus kaikinaisten Rättyin kokomisesta Paperi-Brukehin Valdakunnasa; s. 31 p. Tammikuusa 1738.
ME FRIEDRICH Jumalan armosta, Ruotsin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Teemme tiettäväxi, jne.
§. 1.
(Maalla ja Kaupungisa pitä kaikki hienomat ja krouvimat Linaiset ja Langaiset Rätyt koottaman ja tallelle pandaman.)
Isändä ja Emändä, korkemmat ja alemmat, jokaisesa huonekunnasa sekä Kaupungisa että Maalla, pitä tarkaan vaarin ottaman, ettej hienommat eli krouvimmat Lijna- eli Langa Rätyt, eikä saxilla leikatut ja vanhat paperit poisheitetä, eli ne edelliset taulan veroxi polteta, vaan yhteen paickaan ja huoneseen, kusa ej yhtään märkyttä ole, vähittäin kootaan ja säilytetään vissildä palvelus pigalda, jolle on senkaltainen toimitus annettu, joka, ellei hän ole jokaisen palvelusvuoden lopusa, Huonekunnan suuruden ja laadun jälkeen, jotakin koonnut senkaltaisista Rätyistä joista hän itse saa maxon, pitä oleman langetettu 2:den talarin Hopiarahan sakkoon, jonga Isändä hänen palkasta sisällä pitä, eli muutoin sen edestä itse vastaa ja sakon maxaa, puolexi päällekandajalle ja vaivaisille; Mutta jos ej Isändä tahdois palkapiallens voittoa Rättyin mymisest anda, niin vastaa Isändä eli Emändä yxinäns kokoomisen edestä, jonga laiminlyömisestä, jos ej täydellisesti todistetta taideta että palkollinen on saanut erinäisen käskyn Rättyin kokomiseen, he sakotetaan 4:jään Tal. Hopiarahaan, kuin jaetaan kahtia Päällekandajan ja vaivaisten välillä.
§. 2.
(Priviligeratut Paperibrukit saavat myös nisä paikkakunnisa, jotka jongun Paperibrukin alle ej ole määrätyt, koota Rättyjä.)
Itsekullengin privilegeratuista Paperibrukeistä pitä, paitse niitä heille osotetuita visseja paickakundeja, tästä lähin oleman myötenannettu, estämätä, Ruotsisa ja Suomesa koota Rättyja, nijsä paikoisa, joihin ennen tätä Paperibrukeja ej ole tullut märätyxi, jota he saavat tehdä nin kauvan kuin täinkaltaisten uutten Brukkein rakendamiset yhteen eli toiseen paikkaan sitä ej estä, jossa tapauxesa Brukein haldiain tule meidän ja Valdakunnan Commercecollegiumisa heidäns edesanda, ja itse ulosmärätä sen Maa- eli Paikakunnan kuin luullaan olevan Rättyin kokomisen puolesta itsekullekin Paperibrukille tarpellinen, milloin Paperibrukein haldiain etuin kansa yhteensopi, että heille ulosmärätä taidetaan, nijn hyvin kaukaisemmat kuin lähembänä olevaiset Läänit ja paickakunnat, Rättyin ylöskandamisexi.
§. 3.
(Paperibrukit savat pitä Commissionereja Rättyin kokomisen parahaxi.)
Että jokainen Paperibrukin haldia mahda Kaupungisa ja Maalla, saada tarpellisiä Rättyjä, nin kohduullisda hinda vastaan, kuin lähin seuravaisesa §:sa ulospannan, se taita sillä tavalla soveliaisimmasti tapahtua.
1:xi Että jokaitsella Paperibrukin haldialla kussakin velvollisesa Kaupungisa on hänen Correspondentins ja Commissionerins, jonga tygö huonekunnat sekä Kaupungisa että Maalla taitavat jättä Rätyt määrättyä maxoa vastaan, jonga tähden senkaltainen Persona pitä itsens Läänin Maaherran tygönä löydyttämän, että tämä hänelle uskottu toimitus, niin hyvin Maalla kuin Kaupungissakin Magistratin tygönä julistettaisin.
2:xi Magistrati, Kaupungeisa pitä oleman senkaltaiselle Commissionerille avulliset, nijn että hänelle märätään köyhästä väestä tarpelliset personat, jotka kohtullista palkiota vastaan käyvät ymbäri huoneisa, ja hinnan edestä kuin heillä on muasa Taxan jälkeen Rättyjä kokoilevat.
3:xi Samalla tavalla taida myös Paperibrukin haldioilla olla heidän Commissionerins Maalla, joka köyhän ja lualla lähetetyn väen kautta, anda taloisa märättyä maxoa vastaan, Rätyt nijldä vastaanotta, jotka itse ej tahdo nijtä kuljetta, pitäin Commissionerin Maaherran tygöna itsens ilmoittaman, joka sitte Kirkois anda kuulutta hänen toimituxens ja työnsä, ja käske Krunun Palvelioita että he händä auttavat ja myös vaativat sovelioita Pitäjän vaivaisia, kohdullista maxon vastaan, käymään ymbäri Rättyjä kokomasa.
4:xi Että Rättyin kokominen Maalla aivan soveliasti taida tapahtua silloin kuin Käräjätä pidetään, koska ne Yhteisesta Kansasta joilla siellä on tekemistä, Naburein Rätyt myös kansans otta taidavat, nijn tule Krunun Foudein aina kuin Käräitä uloskuulutetaan, anda samalla erällä Saarnastuoleista muistutta Yhteista Kansa, ja sijhen kehoitta, nijn kuin myös asianomaisilla Paperibrukein haldioilla, olla kaiketi siellä saapuilla pitä heidän Commissionerins eli Uloslähätetyns, jotka Rätyt maxoa vastaan Taxan jälkeen, vastaanottavat.
Jne.
Kuning:sen Maij:tin Asetus, nijden rangaistuxesta, jotka kirjoittavat eli andavat kirjoittaa issellensä petollisia Orlofs- eli Lupasedeleitä taicka Erosedeleitä irti palveluxesta sijtä 17 p. Elokuusa 1757.
(Se joka toisen nimesä Kirjoitta petollisen Lupa-Sedeleitä irti palveluxesta, pitä oleman kunniatoin, tekemän sakkoa 40 Tal. Hop. raha ja palkisseman vahingon.)
ME ADOLPH FRIEDRICH Jumalan Armosta, Ruossin Göthein ja Vendein Kuningas jne. Teemme tiettäväxi jne. Koska Me olemma tietä saaneet, että yxi osa pahanelkisiä ihmisiä ovat nyt jongun ajan sitä pahaa neuvoa edesänsä pitäneet, että, muiden nimesä, kirjoittaa petollisia Lupa-Sedeleitä irti palveluxesta, ja ovat sen kautta tehneet monda petosta; Sentähden ja koska ei yhteisesä Laisa, eikä Palkollisten Asetuxesa, ole yhtäkän erinäistä rangaistusta tullut senkaldaisten rikosten päälle ulospannuxi, joka on kuitengin nijden estämisexi tarpeellinen; Nijn olemma Me löytäneet hyödyllisexi tämän kautta asettaa, että kuka se ikänänsä olla mahtaa, joka, toisen nimesä, isse kirjoittaa petollisen Lupa-Sedelin irti palveluxesta, eli myös andaa jongun toisen sen tehdä, pitä rangaistaman, nijn kuin 8 Lugusa 3:ne §. Pahanteon-Caaresa, sääty on, nimittäin, mistaman kunnian, ja vetämän sackoa Neljäkymmendä Talaria Hopiarahaa ja palkisseman vahingon.
Sixi suuremmaxi vahvudexi jne.
Kuning:sen Maij:tin Armollinen Asetus Irrallisesta ja hyödyttömästä Väestä, kuin Ulkomalda sisälle tule nijn myös kerjämisen estämisestä; s. 1. p. Lokakuusa 1741.
HEINÄKUUSA.
Ylösluetan ainoastans niisä Paikkakunnisa Merimaista jotka makavat Merenkulmalla.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus, nijstä Merimenoon harjaunduneista Miehistä, jotka jo ovat andaneet, eli tästälähin tahtovat andaa enrolerata eli sisällekirjoitta heidän nimens, palvelemaan Kuningallisen Amiralitein alla, s. 16 p. Lokakuusa 1750.
ME FRIEDRICH Jumalan Armosta, Ruotsin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Teemme tiettäväxi jne. Me olemma ylösauttaxemme Puosmannein Engrolleringin Värkkiä, eli Heidän Sisällekirjoitustans, tahtonen Armosa Säättä niinkuin seura.
1.
(Mitä sen tulee vaarinotta, joka tahto anda issiäns enrollerata palvellaxens Kuningisesa Amiralitetisä.)
Kaicki kuin tahtovat vastaanotta sisällekirjoituxen- palveluxen Meidän Amiralitetim alla, ja joko hän on hyvin Merimenoon tottunut Merimies, eli vähimmäxikin luonnosta hyvin taipunut, ja koetellaan kelpavan kulkemaan Merellä, taitavat edesandaa issens lähimmäisen Amiralitetin Compagnian Chefin eli Päämiehen tykönä; joka, koska ei mitäkän ole muistuttamista, hänen kohta sisällekirjoitta, ja velvollisen sisällekirjoitus-Sedelin andaa: Mutta jos ej Officerari ole sijnä paikkakunnasa, nijn hän taitaa issens edesandaa Compagnian Kirjoittajan eli lähimmäisen Magistratin taicka Kruununpalveliain tykönä, joiden tulee kohta anda Miehelle sijtä kirjallisen todistuxen, joka pitä oleman hänen varjeluxens Neljä Kuukautta, sijtä päivästä lukein kuin hän sen sai, jonga ajan sisällä, Miehen, jos hän kelvollisexi löytään, ilman epäilemätä pitä saaman ennenmainitun sisällekirjoitus-Sedelin, joka taitaa parhain tapahtua lähimmäisesä Afräkningi Kokouxesa, kuin pidetään ordinarie Båtsmannein kanssa siinä paikkakunnasa, jos se samaan aikaan sisällelange, jonga tähden se, joka todistuxen on ulosandanut, ilman viivytystä Maanherralle sijnä paikkakunnasa asianhaarat tietäandaa, joka ne kohta Meidän ja Valdakunnan Amiralitetin Collegiumille edesandaa edespäin toimittamisexi Miehen vastaanottamisesta. Jos se on Compagnian Kirjoittaja, joka ensisti Miehen vastaanotta, nijn hän andaa myös tästä tiedon yhtäaikaa hänen Compagnia Chefillens.
2.
(Ne jotka ovat 14. vuoden vanhat, taitavat anda Heitäns enrolleratta.)
Ne, jotka ovat Neljäntoistakymmenen ajastajan vanhat, ja löytään kelpavixi, taitaan, koska he tahtovat, edellämainitulla tavalla sisällekirjoitetta, ja nämät nuoret sisällekirjoitetut Miehet nautivat peräti samat edut, kuin ne muutkin sisällekirjoitetut Miehet, mutta Vardtgelder eli odotusrahoista ei enämbätä, kuin puolen nijtä muita vastaan, sijhen asti kuin he tulevat 17 ajastajan vanhaxi.
3.
(Mitä enrollerattu Mies rauhan aikana nautisee.)
Jokaissen sisällekirjoitetun Miehen pitä rauhan aikana, ja nijn kauvan kuin en Me tarvisse sisällekirjoitetuja Miehiä Sotalaivain päälle, joka vuosi nautiman 4 Talaria hopiaraha vardtgelder eli odotusrahaa, luettu 1 Talari qvartalisa eli joka kolmas Kuukausi, ensimmäisestä ja vijmeisen qvartalin kanssa vastaanottamisen jälkeen, sijhen qvartaliin asti ja kanssa, kuin hän uloslähtee, ja sillä välillä pääsee hän vapahaxi Commenderingistä; mutta nijnkuin tällä Asetuxella on erinomattain hänen tarkoituxens saada hyviä Merimiehiä, joka jälleens tulee Miesten harjoituxeen, niin ei mahda yxikän tottumatoin sisällekirjoitettu Mies, isse tähtens, rauhan aikana, laimilyödä kulkea Merellä eli Suolameren kalanpyynnösä.
4.
(Se kuin Amiralitetin alla on enrollerattu on vapa kaikista personnelle ulosteoista itse, vaimons, ja kotona olevaisten lasten edestä.)
Jokaissen, kuin Meidän Amiralitetim alle on jo enrolerattu eli sisällekirjoitettu taikka tästälähin anda issens sisällekirjoitta, pitä oleman vapaan kaikista personelle ulosteoista isse, ja hänen vaimons, nijn myös kotona olevaisten lastens edestä, jotka hänen tykönäns saavat elatuxens ja ylöspitämisens, jos ei hänellä ole muuta elatuxenkeinoa, ainoastans että hän joka vuosi todistuxella osotta, että hän tosin kulkee Kauppalaivain päällä Merellä, eli on Suolameren kalanpyynnösä.
Jne.
HEINÄKUUSA.
Ylösluetan ainoastans Raja Maaisa.
Kuning:sen Maij:tin Aviamasta Armolisesta Asetuxesta jonga kautta ne nijn kutsutut Tattarit eli Mustalaiset ja Zigenarit, kuin myös irralinen ja Joutilas väki, kieletän kulkemasta ymbäri Maata, Annettu s. 24 p. Maaliskuusa 1748.
Tämä Kuning. Asetus, kuin ennen on sisälleotettu Maaliskuusa, että sinä Kuusa, Yli koko Valdakunnan Ylösluetan, mutta täsä Kuusa tule ainoastans Raja Maaihin kulutetta, löyty Bladi 23.
ELOKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maij:tin Kieldo, ettei Yxikän Ulosmittaja mahda vaatia jotain ulosmittamisen vaivastaan koska he Yhteisen Kansan ja Alammaisten, luonna Ulostekoja eli muita Kruunun velkoja ulosmittavat, Annettu Stockholmisa se 28 p. Syyskuusa 1694.
Ylösluetan yli koko Valdakunnan, paitsi niisä paikkakunnisa, kusa ulosannettuin Asetusten kautta, erittäin on käsketty, ja joisa tämä Asetus ej ollengan vaikuta.
Kuning:sen Maj:tin käsky ja Asetus, kuinga Pappein ylöskando, Yhteiseldä Kansalda Kihlauxisa, Lasten ristimisisä, Vaimoin kirkkoon ottamisisa, Ruumisten hautamisisa, nijnkuin myös heidän Saatavansa Talon Isändäin ja Emändäin kuoleman jälken, Kymmenexet ja mitä Kappalaisten ja Lukkarein ylöspitoon tule, pitä ulostehtämän ja maxettaman.
ME KARL Jumalan Armosta, Ruotsin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Teemme tiettäväxi jne. että Me olemme hyväxi löytänet Korkiast Autuan Kuningas GUSTAF ADOLPHIN Asetuxesta, joka Pappein ylöskannosta tehtin Örebrosa Vuonna 1617, ja sijtä Päätöxestä, joka samasta asiasta Viburin Hippakunnalle tehtin Vuonna 1644, anda ulosvetä kaikki kuin taita Yhteiselle Kansalle olla ojennuxexi, koska he tahtovat täyttä velvollisuudensa heidän Sieluinsa Paimeneita vastaan, sen päälle että nijn hyvin Pappein tästedes ej pidä saaman vaatia enemmin ja tämän ylitse heidän Sanankuulioildansa, kuin myös Sanankuuliain ei pidä vastahakoiset oleman sijnä kuin heidän Opettaillensa Oikeudella ja tämän Asetuxen jälken tule: Kuitengin kaikki huonetvaivaiset ja viheliäiset Ihmiset tästä eroitetut sen jälken kuin seuravaisisa punkteisa löyty ulospanduna.
1.
(Papit Maalla nauttivat Kolmannen osan sijtä Kymmenexestä, kuin vuodentulon jälken langea kaikesta Elosta.)
Papit jotka Maalla asuvat, pitä saaman heidän Sanankuulioildansa, nijn hyvin Talonpojilda kuin muilda jotka maata viljelevät, mikä vieläkin olis heidän elatuskeinons Kolmanen osan sijtä Kymmenexestä, joka vuoden tulon jälken langea kaikesta Elosta, niinkuin Nisuista, Rukijsta, Ohrista, Kauroista, Herneistä ja Pavuista; ja Kymmenesosan Humaloista, Hampuista, Pellavista, Naureista ja Kaalista; Kuitengin nijn että se itse kalusa annetan, ja ej jyvixi muuteta.
(Kymmenexet Sikeimestä.)
Samalla tavalla Kymmenexet kaikesta Sikeimestä, kuin on Varsa, Vasikka, Karitsa, Vohla, Porsas, Hanhi, ja Voita yhden Naulan joka Lehmäldä. Ja pitä Voikymmenexen oleman tuotuna Olofvin päivänä nijn monelda Talosa, joilla lehmiä on, sillä kusa ej lehmiä ole, sieldä ej ole myös Papilla oikeutta että voita vaatia: Karitsa ja Vohla Laurin päivänä; Pellavaiset, Hampu, Naurijt ja Kaali kahta vijkkoa ennen Mikkeliä; Humalat seuravat Jyväkymmenexen kansa, ja pitä kaiken Kymmenexen oleman sisällä Pyhäinmiesten päivänä; jos Sikeindä ej tule, että Pappi Kymmenestä sais, nijn pitä Hänelle annettaman Kymmenesosa hinnasta kaiken sen sikeimen edestä, kuin sinä vuonna tullut on, nimittäin Vasikalda kaxi äyriä, Karitsalda eli Vohlalta yxi äyriä, Hanhelda eli Porsaalda puoli äyriä, kaikki Hopiarahaa.
(Meren rannalla asuvaiset Talonpojat pitä keväillä andaman 4 sidetta kaloja ja Syxyllä nelikon Silakoita.)
Mutta ne jotka meren rannalla asuvat ja joilla vähän peldoa on, heidän pitä sen siaan andaman, joka Talonpoika jolla oma Paatti on, keväillä neljä sidettä kaloja ja syxyllä nelikon Silakoita, koska Papin muista Nuotta vedoista tule yhden osan saada.
2.
(Hautajaisulostegosta.)
Mitä Hautajais ulostekoon tule, nijn olemma Me sijtä nijn säätänet, että ne joilla kuusi lehmää on, pitä andaman ylipään yhden lehmän Talonpojan eli Emännän jälkeen, ne joilla vähemmin nijnkuin neljä eli vijsi lehmää on, andakoot Kaxi Dahleria Hopia rahaa, ja nijldä joilla vähemmin kuin neljä on, annetan yxi Dahleri Hopia rahaa. Sitte yhden Lapsen edestä 8 äyriä, Perillislapsen edestä 16 äyriä ja Palkollisen edestä 8 äyriä kaikki Hopia rahaa.
3.
(Pääsiäisrahoista.)
Pappein pitä myös saaman Pääsiäisrahaa yhden äyrin Hopia rahaa vuodesa joka Hengeldä kuin Ripille ja Herran Ehtoolliselle käypi, nijn hyvin Pojilda, Tyttärildä ja Vävyildä, kuin Vaimoilda, Palvelioilda ja Pijkoilda: ja pitä tämän kautta peräti poisheitetty ja kielletty oleman, että panna rahaa liinalle eli Rippirahaa anda, koska tästedes myös kaikki Rippikingerit maalla Yhteisen Kansan tykönä pitä poisheitettämän, kuitengin tämä ej ymmärrettävä Sairasten etsimisistä.
Mitä Virkamiehijn tule, ja muihin jotka Maalla asuvat, joilla ej Peldoa ejkä Poltomaata ejkä karjaa ole, mutta kuitengin omaa erinäistä elatustansa harjoittavat, nijn pitä heidän kaikkiastansa andaman kaxi Markkaa Hopia rahaa, mutta jos he peldoa eli poltomaata viljelevät, nijnkuin myös jos heillä karjaa on, nijn maxakoot he sen edestä yhden verran Talonpojan kansa.
Jne.
Ylösluetan ainoastans Hämenlinnan Läänisä.
Kuning:sen Maij:tin Armollinen Asetus Pappein Ylöskannosta ja Sisälletuloista Yhteiseldä Kansalda Turun Hiippakunnasa. Annettu Stockholmisa sinä 23 p. Helmekuusa Vuonna 1694.
Päällekandamisen ja valitusten suhten, sen erinäisyden ylitse, kuin pitä löytymän Pappein Sisälletuloin ulostekemisesä, on Kuning:nen Maij:ti löytänyt hyväxi ja Oikeuden kansa yhteen sopivaisexi, että nijn hyvin Pappein kuin yhteisen kansan Ojennuxexi Turun Hiippakunnasa, säätä ja asetta nijnkuin tästä jälistä seura: Kuitengin kaikki Huonevaivaiset ja viheliäiset tämän alla ej ymmärrettävät.
1.
(Jokaitsen Tynnerin kylvön edestä peltomaasa, pitä anettaman 8 Kapaa selkeitä Jyviä Kymmenexexi, josta Pappi saapi kolmannen osan.)
Mitä itse Kirkkokymmenexen ulostekoon tule, nijn löytä Kuning:nen Maij:ti kohtuullisexi, että nijn hyvin Papit kuin Yhteinen Kansa sijnä asettavat itsellensä Ojennuxexi Kuning:sen Maij:tin sinä 20 p. Syyskuusa Vuonna 1681, ulosannetun Armollisen Resolutionin, ja heidän oman toivotuxensa jälkeen molemmin puolin, sen vanhan ja hamasta Kuningas Johannexen ajasta seuratun tavallisuden; jonga jälkeen joka Tynnyrin kylvön edestä peldo Maasa pitä annettaman 8 Kappaa selkeitä Jyviä Kymmenexexi, josta Pappi saapi kolmannen osan tykönsä Asundopaikallensa, mutta Talonpojan pitä sitte oleman vapaan kaikesta ulostegosta Hänen Poltomaansa edestä: ja jos joku uskottava ajatus olis että Talonpoika usiamman Tynnyrin Maan pellosansa kylvä, kuin hän Kymmenexen maxaa, nijn pitä se asia Maanherralda visusti kuulusteldaman ja peräänkatsottaman.
(Säteritaloin Kymmenexestä.)
Mitä Säteritaloihin tule, nijnkuin ne, ynnä muiden kansa, Jumalan ja Maallisen Lain ja Järjestyxen jälkeen, ovat velkapäät andamaan Papille Hänen oikian Kymmenexensä; Nijn pitä myös heidän, Kuning:sen Maij:tin sijtä asiasta ulosannettuin Resolutionein jälkeen, senkaltaisen Heidän Kymmenexensä joka vuosi puuttumata ulostekemän; Muutoin tule Maanherran, koska Asianomaiset Hänen edesänsä sen ylitse valittavat, vikapäät Laillisten välikappalden kautta sijhen vaatia.
2.
(Kymmenexet Nisuista, Kauroista, Herneistä, Pellavista ja Hampuista jne.)
Nijnkuin Kuning:sen Maij:tin Asetuxet, nimittäin se Yhteinen sijtä 8 p. Helmekuusa 1681 ja se joka Suomen Maalle erinäinen on sijtä 20 p. Syyskuusa samana Vuonna, selkiästi sisällä pitävät ja ulosnäyttävät, Kuinga ja millä tavalla Kymmenes Nisuista, Kauroista, Herneistä, Pellavista, Hampuista, Humaloista, Naureista, Kaalista, ja nijn edespäin ulostehtämän pitä; Nijn anda myös Kuning:nen Maij:ti nyt sen asian nijn pysyä, nijn että koska Talonpoika jotain mainituista kaluista metsäsä kylvä, nijn pitä hänen, samain Asetusten jälkeen, itse kalusa ja puuttumata andaman Kirkkoherrallensa ja Opettajallensa Hänen oikian osansa sijtä Hedelmästä ja Siunauxesta, kuin Jumala hänelle andanut on; Mutta sitä vastan pitä Papeille peräti kieltty oleman, että ymbäri kulkemisella eli muutoin vaatia Yhteiseldä Kansalda Joulu eloa taikka muuta Ruokakalua, nijkuin muutamisa paikoisa tähän asti kuulu tapahtuneen, kuin myös että rasitta Kansaa ulostegolla Nisusta, Kauroista, Herneistä, Pellavista, Hampusta, Humaloista, Naureista ja Kaalista, koska nijtä Talosa ej ole kylvetty ejkä saatu; vielä vähemmin pitä Pappein nijtä kenellekän velaxi lukeman.
Jne.