Keisarillisen Majesteetin Armollinen Johtosääntö
maatilojen osittamisia ja tilusvaihtoja toimitettaessa.
Annettu Helsingissä, 23 p:nä Maaliskuuta 1896.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Annettuamme 12 p:nä Kesäkuuta 1895 Armollisen asetuksen maatilojen osittamisesta Me olemme nähneet hyväksi, tarkemmin määrätäksemme miten osittamis- ja tilusvaihtotoimitukset ovat tehtävät, vahvistaa seuraavan johtosäännön:
1 §.
Mitä tätä ennen on säädetty maanmittaustoimitusten järjestyksestä ylimalkaan, tilusten mittaamisesta, karttain ja selitysten tekemisestä, rajain käynnistä, laillisesta lohko- jaosta, maanjako-oikeuksista ja veronpanosta noudatettakoon soveltuvissa kohdin myöskin maatilojen osittamisia ja tilusvaihtoja toimitettaessa, ellei armollisessa asetuksessa maatilojen osittamisesta 12 p:ltä Kesäkuuta 1895 tahi tässä alempana toisin määrätä.
2 §.
Maamittari olkoon oikeutettu ilman edelläkäypää kuulutusta tai muuna aikana kuin kuulutuksessa on ilmoitettu alkamaan ja toimittamaan maatilojen osittamista ja tilusvaihtoa, jos kaikki ne asianomistajat, joita toimitus koskee, siitä sopivat.
Jos aljettu toimitus keskeytetään ja siinä voidaan määrätä minä päivänä se tulee jatkettavaksi, ilmoittakoon toimitus- mies tästä asianomaisille kokouksessa, eikä sellaisessa tapauksessa vaadita erityistä kuulutusta toimituksen uudestaan alkamista varten.
3 §.
Kunkin osittelussa syntyvän tilan nimi pitää määrättämän asiallisten kanssa siitä keskusteltua, vaarin ottamalla, että jollekulle tiloista annetaan ositettavana olevan tilan entinen nimi, jossa tapauksessa päätösvalta, elleivät asialliset voi siitä sopia, tulee toimitusmiehille. Nimet merkitään pöytä- kirjaan, kartalle ja jakokirjaan, eikä niitä saa jälkeenpäin muuttaa.
4 §.
Jos halkomalla jaettavasta tilasta on ennen erotettu yksi tai useampia palstatiloja, luetellaan ne halottavana olevan tilan nautintoselityksen loppusumman jälestä ja merkitään myöskin jakokirjan alkuun, mutta niitten aloja ei oteta halkomisessa lukuun.
5 §.
Kun halkomisessa nousee kysymys siitä, mille osalle palsta- tilasta tuleva palkintovero on annettava, ja sen tilaosan manttaali ja vero, jolle palkintovero annetaan, sentähden on vastaavassa suhteessa korotettava ja toisen osan vähennettävä, pitää asiallisten vaatimukset ja sopimukset ynnä toimitusmiesten lausunto näistä seikoista täydellisesti toimituspöytäkirjaan merkittämän. Siten määrätyillä perusteilla on manttaalin korotus ja vähennys laskettava sillä tavoin, että palstatilaa vastaava manttaali ensin vähennetään jaettavana olevan tilan manttaalista ja jäännösmanttaali jaetaan tilaosien mukaan kullekin osalle, jonka jälkeen sille tilaosalle, jolle palkintovero annetaan, lisätään mainittu palstatilaa vastaava manttaali.
Manttaalin korotus ja vähennys määrätään kymmenmurto- luvuissa, neljää kymmenysnumeroa käyttämällä.
Elleivät asialliset voi sopia, mille osalle palkintovero on annettava, jätetään tämän asian ratkaiseminen Kuvernöörille sillä tavoin kuin 20 §:ssä ylempänä mainittua Armollista asetusta 12 p:ltä Kesäkuuta 1895 siitä säädetään. Ja pitää toimitusmaamittarin, lopullisesta päätöksestä tiedon saatuaan, jakokirjan loppuun tehdä tästä semmoinen merkintö kuin jakokirjan kaava lähemmin osottaa.
6 §.
Sittenkuin 5 §:ssä sanottu halkominen on maarekisteriin merkitty, tulee lääninmaamittarin ilmoittaa siinä syntyneitten tilojen manttaalimuutokset Kuvernöörille, joka antakoon merkitä ne kihlakunnan henkikirjaan.
7 §.
Lohkomisessa ja palstatilaa erotettaessa syntyväin tilain osuussuhde maakirjataloon verraten ynnä manttaalin ja veron jaoitus lasketaan ylimalkaan jyvityksen perustuksella. Mutta jos joku osa on saanut ainoastaan tahi enimmäkseen huonoja metsämaita, taikka jos tilukset ennen ovat ainoastaan luokitetut, laskettakoon sanottu osuussuhde ja veron jaoitus mieluimmin luokituksen perustuksella.
Tilojen osuussuhde ja manttaali lasketaan kymmenmurto- luvuilla, neljää kymmenysnumeroa käyttämällä.
8 §.
Palstatilan erottamisessa käydään ja pyykitetään emätilan piirirajoista ainoastaan ne, jotka koskevat palstatilaan ja joita tarvitaan sellaisten kiinteitten yhtymäkohtien merkitsemistä varten palstoituskartalle, että erotetun alan rajat niiden johdolla voidaan kedolla löytää ja panna emätilan karttaan.
Emätilalle jääneet tilukset merkitään palstoitustoimitus- kirjaan ainoastaan summittain.
9 §.
Osittamis- ja tilusvaihto-asiakirjoja laatiessa tulee maa- mittarin noudattaa tähän liitettyjä kaavoja.
10 §.
Maatilojen osittamisia koskeviin toimituskirjoihin on liitettävä maakirjan tai henkikirjan ote, joka osottaa tilan nykyisen nimen, numeron, omistajat, manttaalin ja veron, sekä lohkomisessa ja palstatilan erottamisessa myöskin asianmukaisesti todistetut kopiot kauppakirjasta ja emätilan omistajan kiinne-, perintö- tahi imissionikirjasta taikka pöytäkirja hänelle myönnetystä lainhuudosta.
11 §.
Halkomisessa, lohkomisessa ja palstoittamisessa syntyneet kartat ja asiakirjat, jotka asian tutkimista varten ovat jätetyt Kuvernöörille, tulee Kuvernöörin heti asian päätettyänsä palauttaa lääninmaamittarille.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 23 p:nä Maaliskuuta 1896.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
C. TUDEER.
A. A. JÄRNEFELT.
O. GADD.
H. MOLANDER.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
G. E. Fellman.