(Valtion siviilivirkamiesten leski- ja orpokassa, asetus 23.2.)
III LUKU.
Kassaan suoritettavat vuotuiset maksut ja niitä vastaava oikeus pensionin saantiin.
8 §.
1) Jokaisesta virasta, joka tuottaa osallisuutta pensioni- laitokseen, on siitä ajasta alkaen, jolloin virka on vakinaisesti täytetty tahi sijainen sitä on hoitanut nauttien koko palkkaa palkkiona, kassaan suoritettava vuosimaksu, tekevä ensimmäisissä seitsemässä luokassa 15 ja kahdeksannessa luokassa 12 sadalta siitä pensionista, joka 5 §:ssä on määrätty, elikkä
1:ssä luokassa300 markkaa..
8:ssä " 12 "
Tässä on kuitenkin noudatettava, että pensionimaksu sille, joka ensi kerran astuessaan sääntöpalkkaiseen virkaan palvelee vakanssia tahi armovuodensäästöä varten, säästöaikana luetaan vaan puoleksi siitä mitä pensionimaksu tekee siinä luokassa, johon nimitetty kuuluu, sekä että sanotuksi maksuksi kussakin sittemmin saavutetussa virkaylenyksessä tahi siirrossa toiseen virkaan, jossa vakanssi- tahi armovuodensäästöä tapahtuu, pidätetään säästöaikana määrä, vastaava täyttä maksua siltä luokalta, josta ylennys tahi siirto tapahtui.
2) Jos jollakin on kaksi virkaa vakinaisella palkalla, suoritetaan pensionimaksut kummastakin virasta, mutta pensionia ei sentään missään tapauksessa makseta useammalta kuin yhdeltä viralta.
9 §.
1) Jotta kuolleen kassanosakkaan leski ja lapset voisivat heti päästä nauttimaan 5 §:ssä määrättyä pensionia, pitää miehen tahi isän koko siltä ajalta, jona hän on ollut kassan osakkaana, olkoonpa hänellä kuolemaansa asti ollut vakinainen virka taikka hän siitä saanut eron, oleman kassalle suorittanut säädetyt vuosimaksut ja näitten yhteenlaskettuina vastaaman vähintään 150 prosenttia pensionista.
2) Jos virassa oleva kassan osakas kuolee ennenkuin hänen puolestaan suoritetut pensionimaksut ovat nousseet vastamainittuun määrään, 150 prosenttiin 5 §:ssä hänen leskelleen ja lapsilleen säädetystä pensionista, annetaan ainoastaan puoli siitä ja toinen puoli pidätetään siksi kuin kassa siten on saanut korvausta puuttuvista maksuista, jonka jälkeen pensioni täyteen määrään maksetaan leskelle tahi lapsille sillä tavoin kuin alempana sanotaan. Jos leski tahi lapset täyttävät maksujen vajauksen yhtä haavaa kassaan, suoritetaan pensioni heti ilman vähennystä.
3) Jos kassassa osallinen virkamies, jolla viisi vuotta tahi kauemmin on ollut virka vakinaisella palkalla, ottaa virkaeron, olkoon oikeutettu luopumaan enemmästä osallisuudesta pensionilaitokseen, jos hän tämän halunsa ilmoittaa kassan johtokunnalle, jossa tapauksessa hän ei myöskään enään ole velvollinen mitään pensionimaksuja sen jälkeen suorittamaan. Kassa pitää tässä tapauksessa jo suoritetut pensionimaksut, eikä leskellä ja lapsilla ole oikeutta pensionin saantiin hänen jälkeensä. Ellei sellaista luopumusta tapahdu, on osakas velvollinen pensionimaksua asianmukaisesti suorittamaan.
...
10 §.
Virkamies, joka saa virkaeron ennenkuin hän viisi vuotta on ollut siviilivirassa vakinaisella palkalla, älköön olko enempään osallisuuteen pensionilaitoksessa oikeutettu.
12 §.
Osakas, joka ennen Heinäkuun 1 päivää 1859 yhdellä kertaa on siirretty kaksi tahi useampaa luokkaa yli sen, johon hän ennen on kuulunut, ja sen johdosta, silloin voimassa olevain säännösten mukaan, on maksanut kassaan kolmen vuoden pensionimaksun kultakin siten sivuutetulta luokalta, nauttikoon hyväkseen nämät maksut siihen summaan nähden, joka täyden pensionin saamiseksi säädetty on.
...
IV Luku.
Pensionin nauttimisen ja maksamisen perusteet.
17 §.
Pensionikassa on yhteinen kaikille osakkaille, eikä pensionien luku ole missään luokassa määrätty.
18 §.
1) Kun virkamies, joka säädetyllä tavalla on pensioni- laitokseen osaa ottanut, kuolee ja hän itse eläessään tahi hänen kuoltuansa pensionin saantiin oikeutetut ovat täyttäneet kaikki pensionin nauttimista varten säädetyt ehdot, on jälkeen jääneellä leskellä sekä alaikäisillä ja turvattomilla lapsilla, olipa niitä yksi tahi useampia, oikeus yhteisesti kantaa II luvussa määrättyyn summaan nouseva täysi pensioni.
2) Jos eivät lapset asu äidin luona taikka jos löytyy turvattomia lapsia isän entisistä naimisista, jotka eivät ole äitipuolen hoidettavina, saakoon äiti kaksi osaa ja kukin lapsi yhden osan pensionista, mutta lapsipuolilla älköön olko oikeutta pensionin osallisuuteen isäpuolen jälkeen.
3) Jos leski on elossa lapsetonna taikka jos kuollut osakas ei jätä jälkeensä leskeä, vaan kaksi tahi useampia turvattomia lapsia, ottakoon edellisessä tapauksessa leski yksinään ja jälkimmäisessä lapset yhteisesti koko pensionin.
4) Jos ainoastaan yksi lapsi on elossa kuolleen osakkaan jälkeen, joka ei ole jättänyt jälkeensä leskeä, saapi se 2/3 osaa koko pensionista.
5) Leski nauttii pensionia kaiken elinalkansa taikka siksi kuin hän menee toiseen naimiseen, jonka jälkeen pensioni kokonansa lankee lapsille, jos niitä on kaksi tahi useampia alaikäisinä ja turvattomina; mutta jos ainoastaan yksi semmoinen lapsi on elossa, saakoon se 2/3 osaa pensionista sillä tavoin kuin 4 kohdassa sanottu on ja loppu pidätetään kassalle.
6) Pensioni jaetaan tasan pojan ja tyttären välillä ja ensimmäisissä seitsemässä luokassa saa poika pensionia täytetyn 21 vuoden ikään asti tahi siksi kuin hän sitä ennen on saanut viran vakinaisella palkalla, mutta tytär niin kauan kuin elää naimatonna eikä natlti vakinaista palkkaa sekä 8:ssa luokassa siksi kuin poika tahi tytär on täyttänyt 18 vuotta; pensionia nauttikoot kuitenkin poika ja myöskin 8:ssa luokassa tytär kuolemaansa asti, jos ovat mielipuolia, tahi niin raajarikkoja ja viallisia, että määrättyyn ikään jouduttuaan eivät voi itseänsä elättää eikä heillä ole muuta elatuksen varaa. Jos ei pensioninnauttijan vakinainen palkka ole niin iso kuin pensioni, saakoon hän yhä edelleen kassasta mitä hänelle muuten tulevasta pensionisummasta puuttuu.
7) Kassan osakas, joka on viralta pantu, olkoon sen kautta myöskin enemmästä pensionilaitoksen osallisuudesta pois suljettu; hänen kuoltuansa annettakoon kuitenkin leskelle ja lapsille takaisin mitä hän pensionikassaan vuotuisina maksuina on suorittanut ynnä siitä kasvanut korko neljän mukaan sadalta vuodessa, ei kuitenkaan korkoa korolta.
8) Sekä leski että lapset kadottavat pensionioikeutensa tekemällä semmoisen rikoksen, joka tuottaa heille kansalaisluottamuksen menettämisen.
...
20 §.
Pensionihakemus annetaan johtokunnalle ja pitää sitä seurata:
a) todistus siitä hakijan mies- tahi isävainajan vakinaisesta virasta, joka hänellä viimeksi oli;
b) papinkirja, joka ilmoituksen ohessa miehen tahi isän kuolinpäivästä, lesken sekä turvattomain lasten nimestä, iästä ja sukupuolesta selvittää heidän maineensa, onko leski mennyt uuteen naimiseen sekä ovatko lapset yhdestä vai useammista naimisista;
c) lääkärintodistus, jos joku lapsista on raajarikko, mielipuoli tahi parantumattoman taudin alainen, niin ettei se voi itse elättää itseään, jossa tapauksessa todistus myöskin on esiin tuotava siitä että muita varoja sen elatukseen ei ole; sekä
d) todistus että viimeksi kuluneitten kahdentoista kuukauden maksut ovat pensionilaitokseen suoritetut.
Näitä todistuksia ovat asianomaiset virastot ja virkamiehet velvolliset ilman lunastusta antamaan.
21 §.
Pensionit määrää johtokunta maksettaviksi kaksi kertaa vuodessa, nimittäin Kesäkuussa ja Joulukuussa lähinnä edelliseltä puolelta vuodelta, ja saa pensioninnauttija itse tahi hänen asiamiehensä ne johtokunnasta tahi läänien lääninrahastoista periä, kun alkuperäinen pensionikirja ja asianmukainen 19 §:ssä mainittu papinkirja esille tuodaan.
22 §.
Älköön pensionia missään tapauksessa etukäteen maksettako älköönkä pensioninnauttijan veloista takavarikkoon pantako tahi ulosotettako; eikä myöskään pensionista lueta senttonaalia tahi muuta vähennystä.
...