(Julkiluettava saarnastuolista).
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
Keisarilliselle Senaatille suodusta oikeudesta lopullisesti ratkaista eräät asiat, jotka tätä ennen ovat olleet Meidän armollisesti tutkittavaksemme alistettavat, sekä asiain käyttelystä Keisarillisessa Senaatissa annettujen määräysten muuttamisesta muutamissa kohdin.
Annettu Helsingissä, Heinäkuun 23 p:nä 1896.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Sittenkuin Suomen Senaattimme, Meidän armollisen käskymme johdosta, on tehnyt alamaisen esityksen Senaatin valtuuttamisesta lopullisesti ratkaisemaan eräät asiat, jotka tähän asti voimassa olleitten säännösten mukaa ovat olleet Meidän armollisesti tutkittavamme, sekä sen ohessa ehdottanut muutamia muutetuita määräyksiä asiain käyttelystä Senaatissa, olemme Me nähneet hyväksi armossa säätää:
1 §.
Senaatin Oikeusosaston lopullisesti päätettäviksi jätetään niiden asiain lisäksi, mitkä mainitaan Keisarilliselle Suomen Senaatille Syyskuun 13 p:nä 1892 annetun ohjesäännön 83 §:ssä, seuraavat asiat:
1) kaikkien sellaisten oikeuskuntaan kuuluvain virkain asettaminen, joihin asianomaiset virastot tekevät virka- ehdotukset, mitkä säädetyn järjestykseu mukaan lähetetään Osastoon, sekä eron myöntäminen mainittujen virkain haltijoille;
2) virkavapauden myöntäminen hovioikeuden presidentille, milloin vapautta ei haeta yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi;
3) hovioikeuksien työjärjestys.
2 §.
Senaatin Talousosaston asiana on, niiden käsiteltäväin lisäksi, mitkä mainitaan Senaatin ohjesäännön 98 §:ssä, edeltäpäin alamaisesti alistamatta:
1) määrätä maalaismaan yhdistämisestä kaupunkiin oikeudellisessa, hallinnollisessa ja kameraalisessa suhteessa, tahi päinvastoin, sekä kihlakuntain ja metsänhoitoalueitten järjestämisestä;
2) määrätä maata pakkoluovutettavaksi valtiotarkoituksiin, milloin korvaussumma ei nouse 25,000 markkaa suuremmaksi, ei kuitenkaan sotilastarpeisin;
3) ilmaantuvissa tapauksissa myöntää huojennusta tahi vapautusta sitoumuksista, joihin takausmies on mennyt kruunun maatiloista tehtyjen vuokrasopimusten täyttämisestä, kuin myöskin samanlaatuisista sitoumuksista, jotka koskevat asukasvelvollisuutta kruununtiloilla, ehtoja, joita on tehty kruunun metsistä ostettaessa puuaineita tahi muita tuotteita, taikka myöskin sovittuja hankinta- tarjoumuksia;
4) mainitun pykälän 17 kohdassa sanottuun tarkoitukseen myöntää määrärahoja apurahastosta sekä samaan tarkoitukseen kruunun viljavarastoista myöntää apua ja lainoja;
5) vahvistaa ehdotuksia muutoksiksi voimassa oleviin
ohjesääntöihin kirkollis-, koulu- ja sotilasvirastojen eläke- laitoksia varten sekä mainittujen laitosten hallintoa varten vahvistettuihin johtosääntöihin ja menosääntöihin kuin myöskin antaa uudet ohjesäännöt, johtosäännöt ja meno- säännöt näitä ja muita yhtäläisiä laitoksia varten;
6) määrätä kruunun kustannuksella tehtävistä uutis- rakennuksista tahi rakennusten lunastamisesta kruunun tarpeisin, milloin meno niistä ei ole 100,000 markkaa suurempi ja ellei kustannukset nouse yli sen mitä valtion menoarviossa on sille vuodelle uutisrakennuksia varten määrätty;
7) nimittää sekä kaikkiin virkoihin, joiden asettamisesta virkaehdotukset, säädetyn järjestyksen mukaan, tulevat Osastoon, että niihinkin virkoihin, joiden asettamisesta Osaston tätä ennen on tullut tehdä alamainen esitys, kuin myöskin myöntää virkaero kaikkien näiden virkain haltijoille; tästä kuitenkin erottaen arkkipispan ja pispanvirat, Osaston esittelijäsihteerin- ja kamreerinvirat, Suomen sotaväen ylilääkärintoimen, kuvernöörinvirat sekä maan hallintovirastojen päällikönpaikat;
8) myöntää sotilashenkilöille ja siviili-virkamiehille Suomen sotaväessä, heidän saatuaan virkaero, eläkettä heitä varten annetun eläkesäännön mukaan;
9) tarpeen sitä vaatiessa, ryhtyä toimenpiteisiin, jotka tarkoittavat vähentää tai lisätä sekä Senaatin ja kaikkien sen alaisten virastojen ja laitosten vahtimestarien ja muiden palvelusmiesten, että tullilaitoksen konttoorikirjurien ja ylikatsontamiesten, maan kanavain katsontamiesten, kassöörien, rakennusmestarien ja vaakakirjurien sekä tie- ja vesirakennusten rakennusmestarien lukumäärää niin myös siinä suhteessa tarvittavia määrärahoja, virastojen ja laitosten tarve- ja muita yhtäläisiä rahoja, kuin myöskin määrärahoja apujäsenten ja ylimääräisten palvelusmiesten palkkaamiseksi maan hovioikeuksiin;
10) lisätä tahi vähentää tullilaitoksen patrullivenheitten lukua ja määrätä niiden vartiopiirien järjestelystä;
11) tarvittaessa määrätä perustettavaksi väliaikaisia rinnakkaisosastoja maan alkeisoppilaitoksiin sekä sallia mainittujen oppilaitosten kuin myös seminaarien alimmalle luokalle otettavaksi suurempi määrä oppilaita kuin mitä asetukset myöntävät;
12) myöntää tilapäistä valtioapua kunnallisten sairaanhoito- laitosten perustamiseen ja ylläpitämiseen yhteensä enintään 10,000 markkaa joka vuosi;
13) kun yksityishenkilön metsän hoitoa varten perustetaan metsänhoitajatoimi, hakemuksen johdosta ja asiata tutkittua määrätä, tuleeko palveluksen sellaisessa toimessa tuottaa haltijalle oikeutta virkavuosien lukemiseen;
14) sotilasviraston vuosirahansääntöön pannusta määrä- rahasta sekalaisiin ja edeltäpäin arvaamattomiin menoihin päälle vuosirahansäännön, määrätä maksettavaksi enintään 10,000 markkaa kerrallaan;
15) yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa päättää sellaisista muutoksista ja lisäyksistä Suomen sotaväen varustusluetteloon, joita Keisarikunnan sotajoukoissa armollisimmasti määrätyt vastaavat muutokset aiheuttavat, sekä seuraavan vuoden tarve-ehdotukseen sotilasmeno- säännöksi panna siitä johtuvat määrärahat, kuin myöskin antaa ohjesääntö Suomen sotaväen taloudenhoitoa varten;
16) määrätä kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja;
17) myöntää virkavapautta arkkipispalle ja pispalle ei kuitenkaan kahta kuukautta pitemmältä;
18) myöntää lupa naisoppilaiden ottamiseen alkeisoppi- laitoksiin poikia varten;
19) antaa määräyksiä ajasta, jonka kuluessa postisäästö- pankkiin talletettuja varoja on irtisanottava, niin myos siitä mitenkä talletetuista varoista on korkoa laskettava;
20) myöntää määrärahoja sekä vuokraan ja puihin postitoimistoja varten että kaikellaisten postilaitoksen suoritettavain satunnaisten menojen maksamiseen;
21) tarpeen mukaan hankkia postin kuljetusta varten valtion- rautateillä tarvittavia vaunuja;
22) myöntää lupa kruunun ylöskantomiesten vailinkien poistamiseen tileistä, ollen kuitenkin varteenotettava että poistamisesta, jos määrä on 10,000 markkaa suurempi, on alamainen ilmoitus tehtävä;
23) vaikuttavain syiden antaessa aihetta, myöntää alennusta armollisista avonaisista kirjeistä, valtakirjoista sekä muista toimituskirjoista säädetyistä maksuista tahi niistä kokonaan vapauttaa, tastä kuitenkin erottaen leimasuostunnasta annetun asetuksen nojalla menevät maksut;
24) maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen edistämiseksi myöntää kuluvaa vuotta varten määrärahoja kaikkiaan 15,000 markkaa kunakin vuonna, kuitenkin sillä ehdolla, ettei tämä meno nouse valtion tulo- ja menoarvioon pantua määrärahaa suuremmaksi;
25) määrätä vapaapilettien antamisesta valtionrautateillä vissiksi ajaksi;
26) antaa lupa lyödä mitaljeja, joita aijotaan käyttää palkintoina maassa pidettävissä näyttelyissä;
27) harkinnan mukaan ilmaantuvissa tapauksissa myöntää teollisuudenharjoittajille oikeutta korvauksen saamiseen sellaisista tullimaksuista, joita on suoritettu todistettavasti ulkomaan paikkaan kuljetettujen teosten valmistamiseen käytetyistä tavaroista ja muista tarveaineista, sekä antaa niitä lähempiä ohjeita, joita väärinkäytösten ehkäisemiseksi tahi muutoin ehkä siinä suhteessa katsotaan tarpeellisiksi;
28) määrätä kruunun sairaanhoitolaitoksissa olevain vapaapaikkain luku.
Kaikki tässä edellä luetellut asiat ovat käsiteltävät Osaston yleisissä kokouksissa; jota vastoin Senaatin ohjesäännön 100 §:n 22 kohdassa mainitut kirkolliset valitusasiat tästä lähtien ovat otettavat jaostolla käyteltäviksi.
Ellei Kenraalikuvernööri jossakin tämän asetuksen 1 ja 2 §:ssä mainituista asioista ole samaa mieltä kuin Senaatin enemmistö, on asia säädetyssä järjestyksessä alistettava armollisesti tutkittavaksi.
3 §.
Jos senaattori pätevästä syystä tarvitsee virkavapautta yli sen kesäloman, mikä hänelle tulee Senaatin ohjesäännön 42 §:n mukaan, saa Kenraalikuvernööri myöntää sellaista vapautta enintään yhden kuukauden ajaksi.
4 §.
Toimituskunnille Senaatin ohjesäännön 131 §:n 6 ja 7 kohdan mukaan myönnetty toimintavalta lavennetaan siten, että kukin Toimituskunta saapi, edeltäpäin Senaatissa ilmoittamatta:
1) määrätä vähemmistä uutisrakennuksista, muutoksista ja korjauksista kruunun varalle, jos kustannukset kussakin eri tapauksessa eivät nouse korkeampaan kuin 5,000 markan määrään eivätkä vuodelta yhteenlaskettuina ole sitä summaa suuremmat, jonka Senaatti yleisistä rakennus- ja korjausmäärärahoista on kullekin Toimituskunnalle jakanut;
2) myöntää menoja päälle vuosirahansäännön kaikenlaisiin satunnaisiin yleisiin tarpeisin, sillä ehdolla että määrä kultakin eri kerralta ei nouse enempään kuin 2,500 markkaan ja semmoisten menojen summa vuodelta ei ole niitä määrärahoja suurempi, jotka sitä tarkoitusta varten ovat Toimituskunnan käytettäviksi osotetut; jonka ohessa kukin Toimituskunta oikeutetaan:
3) asetusten mukaisesti myöntämään eläkettä alaistensa virastojen palvelusmiehille, heidän erotessaan virastaan.
Sitä paitse kuuluu Siviilitoimituskunnan tehtäviin, sen lisäksi mitä Senaatin ohjesääuuön 123 §:ssä mainitaan, Senaatissa edeltäpäin ilmoittamatta:
1) määrätä sen korvauksen maksamisesta, mikä vaivaishoidosta voimassa olevain säännösten perusteella on yleisistä varoista tuleva vaivaishoitoyhdyskunnalle;
2) antaa etukäteen maksaa korvausta niiden Suomen asujanten elättämisestä ulkomailla ja sieltä kotiin lähettämisestä, jotka ovat joutuneet vaivaishoidon rasitukseksi.
Kamaritoimituskunnan tulee, sen lisäksi mitä Senaatin ohjesäännön 125 §:ssä mainitaan, Senaatissa edeltäpäin ilmoittamatta, ratkaista asiat, jotka koskevat:
2) metsänpalosta tahi kuivuudesta vahingoittuneiden puuaineiden sekä hiomopuiden myymistä kruununmetsästä;
3) lupaa puuaineiden kolomiseen kruununmetsässä;
4) määrärahain myöntämistä pienempäin viljelystöiden toimeen panemista varten metsänvartijatorpissa;
5) apua metsänvartijoille, joille raatelijaeläimet, kato tahi muu tapaturma ovat tuottaneet vahinkoa; jolloin apuraha kussakin eri tapauksessa ei saa olla sataa markkaa suurempi;
6) rahapalkkioita metsänvartijoille, jotka uutteruudella ja tarkkuudella ovat täyttäneet velvollisuutensa;
7) määräystä metsäkonduktöörille tarvittaessa olemaan apuna asianomaisille hoitoalueen-metsänhoitajille;
8) määräystä metsänarvaajalle toimittamaan arvaamistöitä;
9) kruunulle kuuluvain tie- ja silta-osuuksien kunnossa-pitämisestä huutokaupassa tehtyjen tarjoomusten hyväksymistä.
Kirkollisasiain-toimituskunnan tulee, sen lisäksi mitä Senaatin ohjesäännön 127 §:ssä mainitaan, Senaatissa edeltäpäin ilmoittamatta, ilmaantuvissa tapauksissa antaa lupa haudata ruumiita hautausmaahan, jota muutoin ei enää saada siihen tarkoitukseen käyttää.
Maanviljelystoimituskunnan tulee, sen lisäksi mitä Senaatin ohjesäännön 128 §:ssä mainitaan, Senaatissa edeltäpäin ilmoittamatta:
1) määrärahoista maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen edistämiseksi myöntää vähempiä summia, sillä ehdolla että nämät yhteenlaskettuina eivät nouse päälle 25,000 markan vuodessa;
2) tutkia ja vahvistaa viljelyssuunnitelmat niille kruunun maatiloille, joille maaviljelyskouluja on sijoitettu, sekä talous- ja vartioehdotukset niiden metsiä varten, kuin myös muutoin antaa määräyksiä niiden tilain talouden järjestämisestä, sikäli kuin nämä ehdotukset eivät tuota kruunulle mitään menoa yli sen, mitä siihen tarkoitukseen on osotettu;
3) hakemuksesta myöntää meijerilainoja siihen tarkoitukseen osotetuista varoista enintään 3,000 markan summa kutakin meijerihanketta varten;
4) määrätä tutkittavaksi vesiperäisiä maita niiden kuivaamista varten sekä tähän tarpeellisten kustannusten korvaamisesta siihen tarkoitukseen osotetuista varoista;
5) määrätä se kruununoriiden määrä, mikä kunakin vuonna on ostettava;
6) vahvistaa Kalastustentarkastelijan, tämän apulaisen sekä Hevoishoidonneuvojan matkasuunnitelmat;
7) kalastuselinkeinon edistämistä varten menosääntöön pannusta rahamäärästä vuosittain antaa palkintoja arvokkaiden kalalajien istuttamisesta yhteensä 1,500 markan summa vuoteensa.
Senaatin ohjesäännön 129 §:n 4 kohdan mukaan Kulkulaitos- toimituskunnalle myönnettyä valtaa Senaatissa edeltäpäin ilmoittamatta Rautatiehallituksen esityksestä määrätä matkustajajunain lukumäärä ja kulkusuunnitelma saapi Toimituskunta käyttää sikäli kuin ei uusia menoja eikä häiriöitä postin kulussa siten synny; ja on saman §:n 5 kohdassa olevaa säännöstä vapaapileteistä valtionrauta- teillä käytettävä niissä tapauksissa kuin vapaapiletti annetaan vissiä matkaa varten ilmoitettujen paikkain välillä.
5 §.
Talousosaston kanslian käsiteltäväksi jätetään, paitse Senaatin ohjesäännön 136 §:ssä mainittuja asioita:
1) valtiopäivistä johtuvia muotopuolisia toimenpiteitä koskevat kysymykset;
2) kertomus Hallituksen toimenpiteistä niiden päätösten johdosta, jotka on tehty valtiopäivillä;
3) kysymykset alamaisen esityksen laatimisesta hakemusten johdosta, jotka koskevat ylimääräiseen menosääntöön pantavia eläkkeitä ja apurahoja, mitkä Senaatti on käsitellyt asianomaisista Toimituskunnista tapahtuneessa esittelyssä, ollen tästä kuitenkin erotettu sellaiset eläkkeet ja apurahat, mitkä maksetaan sotilasvaroista;
4) Valtiosihteerinvirastoa, Suomen Pietarissa olevaa passitoimistoa ja Kenraalikuvernöörin-kansliaa koskevat kysymykset, sikäli kuin ne lykätään Talousosastoon eivätkä kuulu mihinkään Toimituskuntaan;
5) kansainväliset kysymykset, jotka eivät koske minkään Toimituskunnan toimintapiiriin, kuin myös muut asiat, jotka kuuluvat Osaston käsiteltäviiu eivätkä kuulu mihinkään Toimituskuutaan;
6) tätä ennen Siviilitoimituskunnalle kuuluneet valtioarkistoa ynnä siitä erotettuja painotuotteita koskevat kysymykset; joten myös valtioarkisto tämän jälestä on oleva Talousosaston kanslian alaisena;
7) kysymykset uskollisuuden- ja kuuliaisuuden- sekä virkavalan tekemisestä Osaston edessä.
Talousosaston varapuheenjohtaja ottaa toimeen ja siitä erottaa Senaatin taloudenhoitajan kuin myös Senaatintalon palvelusväen.
6 §.
Senaatin molempain Osastojen tulee, ilman edelläkäynyttä alamaista esitystä, kokoontua Yhteiseen täysi-istuntoon käsittelemään asioita, jotka koskevat: 1) perustuslain, 2) yleisen siviili- ja rikoslain, 3) evankelis-lutherilaista kirkkoa koskevan kirkkolain, 4) asevelvollisuuslain ja sotaväenrikoslam, sekä 5) merilain säätämistä, muuttamista, kumoomista ja selittämistä.
Yhteisen täysi-istunnon tulee myös kokoontua:
valitsemaan jäsen Senaatista ottamaan osaa kirkolliskokoukseen; sekä
ratkaisemaan kumpaisenko Osaston on asia käsiteltävä, kun siitä syntyy epäilystä.
Kenraalikuvernöörin ollessa estettynä olemasta läsnä Yhteisessä täysi-istunnossa, johtaa siinä puhetta ensimäinen saapnvilla oleva jäsen.
Yhteisen täysi-istunnon pöytäkirjoista pitää huolta se Toimituskunta, jonka esiteltäviin käsiteltävänä oleva asia kuuluu; ja ovat nämä pöytäkirjat säilytettävät Talousosaston kansliassa, jonne asianomaisen Toimituskunnan siis tulee ne jättää.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 23 p:nä Heinäkuuta 1896.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
THEODOR CEDERHOLM.
AUGUST NYBERGH.
S. W. HOUGBERG.
K. F. IGNATIUS.
ISAK FELLMAN.
HENR. BORENIUS.
LUDVIG CLOUBERG.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
Eugen Idestam.