Keisarillisen Majesteetin Armollinen kirje
Hämeenlinnan läänin Kuvernöörille uudesta järjestyksestä, jota on noudatettava Tampereen kaupungin puolesta valittaessa valtiopäiväedusmiehiä Porvarissäätyyn.
Annettu Helsingissä, 12 p:nä Lokakuuta 1896.
Hämeenlinnan läänin Kuvernöörille.
NIKOLAI Toinen, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Sittenkuin ne Tampereen kaupungin asukkaista, jotka ovat oikeutetut olemaan osallisina valtiopäiväedusmiehiä valittaessa seu kaupungin puolesta, Maistraatin edessä Marraskuun 1 p:nä 1895 pidetyssä kokouksessa ovat hyväksyneet tehdyn ehdotuksen uudeksi järjestykseksi, jonka mukaan sanotun kaupungin puolesta on valtiopäiväedus- miehiä valittava, ja Te alamaisuudessa olette tänne lähettäneet mainitun ehdotuksen armollisesti vahvistettavaksi, olemme Me, nojaten Suomen Suuriruhtinaanmaalle Huhtikuun 15 (3) päivänä 1869 annetun armollisen valtiopäiväjärjestyksen 12 §:ään, sellaisena kuin tämä § kuuluu armollisessa julistuskirjassa Maaliskuun 20 (8) päivältä 1879, nähneet hyväksi armossa vahvistaa mainitun ehdotuksen, joka kuuluu näin:
1 §.
Saatuansa virallisen tiedon Keisarin ja Suuriruhtinaan antamasta määräaikaisten valtiopäiväin kutsumuksesta, tulee Maistraatin julkisella kuulutuksella kiireimmiten kutsua kaikki kaupungin vaalioikeutetut asukkaat raastuvan- kokoukseen määrättynä päivänä ja hetkenä sekä vähintään kuukautta ennen valtiopäiväin alkua valitsemaan säädetty luku valtiopäivämiehiä kaupunkia edustamaan.
2 §.
Tämä kuulutus, jonka tulee sisältää valittavain edustajain lukumäärää ja vaalilipun kelpaavaisuutta koskevat tiedot, on vaalin alkamiseen asti pidettävä Maistraatin ovella sekä julaistava kirkossa ja kaikissa kaupungin suomen- ja ruotsin kielisissä sanomalehdissä ensi kerran vähintään neljä viikkoa ennen vaalipäivää.
Samassa kuulutuksessa on myöskin ilmoitettava, koska ja missä vaalioikeutetuilla on tilaisuus tarkastella vaali- luetteloa sekä tehdä siihen muistutuksiansa.
3 §.
Saatuansa virallisen tiedon valtiopäiväin kutsumisesta tekee Maistraatti heti viimeisessä kunnallistaksoituksessa tehdyn veroäyriluettelon mukaan sarakkeilla varustetun ääni- luettelon. Ensimmäiseen sarakkeesen kirjoitetaan samassa järjestyksessä kuin kunnallistaksoitusluettelossakin kaikkien valtiopäivämiesvaaliin oikeutettujen asukasten etu- ja suku- nimi sekä ammatti tai virka; toiseen sarakkeesen kullekin valitsijalle liikkeestä, palkasta tai muusta tulosta taksoitettujen veroäyrien koko määrä ja kolmanteen kunkin valitsijan äänimäärä, laskettuna veroäyrien mukaan niin, että vasta kahdesta veroäyristä tulee yksi ääni, kolmesta veroäyristä kaksi ääntä, mutta neljästä veroäyristä neljä ääntä, viidestä viisi ja niin edespäin aina kymmeneen ääneen asti, jota suurempaa äänimäärää ei kellään saa olla. Vaali- luettelossa tulee vielä olla tyhjä sarake, johon vaalissa merkitään, kuka on vaalilippunsa jättänyt.
4 §.
Näin valmistettua vaaliluetteloa kirjoitetaan kolme yhtäläistä kappaletta, joista yhtä on pidettävä kuulutuksessa ilmoitettuna aikana kahdeksan päivää edellä ja jälkeen puolen päivän jossakin julkisessa paikassa vaalioikeutettujen nähtävänä. Tämän ajan kuluttua ja vähintään kolme päivää ennen vaalia tarkastetaan vaaliluettelo raastuvan- kokouksessa, johon vaalioikeutetut ovat kutsuttavat samalla kuulutuksella kuin itse vaaliinkin. Tarkastuksessa tehtyjä suullisia tai kirjallisia muistutuksia tulee Maistraatin tutkia ja antaa niistä päätöksensä. Tarkastuksen jälkeen älköön vaaliluetteloon enää tehtäkö mitään muutoksia.
5 §.
Vaaliluettelon tarkastettua määrätään samassa raastuvan- kokouksessa, niinkuin Valtiopäiväjärjestyksen 20 § säätää, valtiopäivämiesten palkka, ja on tämä palkka, samoinkuin muutkin kaupungin suoritettavat valtiopäiväkulut, maksettava vaalioikeutettujen koko senvuotisen taksoituksen veroäyrimäärän mukaan, jota vaaliluetteloa tehdessä on noudatettu.
6 §.
Vaalitoimituksen alussa on luettava valtiopäiväkutsumus, Maistraatin vaalikuulutus sekä Valtiopäiväjärjestyksen §§ 12, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21.
Itse vaali toimitetaan suljetuilla lipuilla, jotka jätetään huudon mukaan. Lippujen jättäminen ja vastaanotto tapahtuu siten, että Maistraatin esimies ja kaksi jäsentä ottaa kukin kappaleensa vaaliluetteloa ja toinen jäsenistä huutaa vaaliluettelon mukaan kunkin vaalioikeutetun. Jos vaalioikeutettu huudettaissa on saapuvilla, jättää hän vaalilippunsa puheenjohtajalle, joka vaaliluettelosta toistaa valitsijan nimen ja äänimäärän, merkitsee äänimäärän vaalilipun ulkopuolelle tahi päällystään ja antaa sitten vaali- lipun toiselle Maistraatin jäsenelle, joka vaaliluettelonsa mukaan tarkastaa, että merkitseminen on oikea ja panee vaalilipun vieressään olevaan, kaikille nähtävään, lukittuun vaaliuurnaan tahi laatikkoon. Tämän laatikon pitää oleman semmoisen, ettei vaalilippuja, jotka siihen pistetään kannessa olevasta kapeasta aukosta, muuten saa pois kuin kantta avaamalla, ja on kansi, ennenkuin vaalilippuja ruvetaan ottamaan, kolmella taatulla lukolla suljettava, joiden avaimista yhden ottaa kokouksen puheenjohtaja ja toiset kaksi jätetään kahdelle valitsijalle. Vaalilippua, joka ei ole suljettu, ei oteta vastaan.
Niille, jotka huudettaessa eivät olleet saapuvilla tai joiden vaalilippua ei otettu vastaan, on annettava tilaisuus heti vaaliluettelon loppuun luettua ja huudon päätyttyä antaa vaalilippunsa, joiden vastaanotossa menetellään samoinkuin huudettaessa jätettyjenkin.
7 §.
Vaalilippujen jättämisen päätyttyä alkaa äänten lukeminen. Laatikko avataan nyt ja vaalintoimittajat lukevat tarkoin vaaliliput sekä merkitsevät kunkin kelvolliseksi havaitun vaalilipun äänimäärän kahteen, sarakkeilla varustettuun eri jäsenen pitämään ääniluetteloon kunkin vaalilipussa mainitun nimen kohdalle.
8 §.
Vaalilippu, joka saa olla painettukin, on yleensä niin tehtävä, ett'ei tule epäilystä, kelle valitsija on tahtonut äänensä antaa, ja tulee sen siis sisältää valittavan sekä etu- ja sukunimi että ammatti, virka tai sääty. Epätietoisuus yhden tai useamman valittavan suhteen ei kuitenkaan tee vaalilippua muissa kohdin kelpaamattomaksi.
Hyljättävä sitävastoin on vaalilippu, jossa on nimitetty useampia tai vähemmän henkilöitä kuin Maistraatin kuulutuksen mukaan on valittava, tahi jos joku siinä mainittu henkilö ei ole vaalikelpoinen. Valitsijan nimellä varustettu vaalilippu on myöskin kelpaamaton.
9 §.
Maistraatti tutkii ja päättää kaikki asiat, jotka koskevat vaalilippujen kelpaavaisuutta, mutta Maistraatin menettelystä saa valittaa säädetyssä järjestyksessä.
10 §.
Kaikki vaaliliput ovat valtiopäiväin loppuun asti säilytettävät sinetillä lukituissa koteloissa, hyväksytyt erikseen ja hyljätyt erikseen. Koteloissa jätetyt vaaliliput kiinnitetään koteloihinsa yhdessä säilytettäviksi.
11 §.
Hyväksytyillä vaalilipuilla annetut äänet, jotka ääniluettelon sarakkeihin merkittiin, lasketaan nyt ja tulos verrataan jätettyjen lippujen lukumäärään. Jos kaksi tai useampi valittava olisi saanut saman verran ääniä ja arpominen käynyt välttämättömäksi, toimittaa Maistraatti arpomisen.
12 §.
Vaalitoimitus on, jos suinkin mahdollista, keskeytymättä saatettava päätökseen ja tulos julaistava läsnäoleville valitsijoille. Mutta jos Maistraatin syystä tai toisesta täytyy siirtää toimituksen jatkaminen toistaiseksi, tallettakoon vaaliliput ja muut vaalia koskevat asiakirjat niin, etteivät ne joudu kenenkään yksityisen käsiin; ilmoittakoon myöskin läsnäoleville keskeytyksen syyt, sekä milloin toimitusta jatketaan, ja on tämä ilmoitus myöskin saatettava poissa olevien valitsijain tietoon Maistraatin ovelle naulatulla kuulutuksella.
13 §.
Maistraatin pöytäkirjan tulee sisältää lyhykäisen kertomuksen vaalitoimituksen menosta, tarkan selon sen tuloksista ja jätettyjen vaalilippujen lukumäärästä, hyväksyttyjen erikseen ja hyljättyjen erikseen, sekä yhteen lasketut äänet; mainittakoon myöskin erittäin, miksi kukin vaalilippu on hyljätty. Vaaliluettelo ja ääniluettelo säilytetään Maistraatin arkistossa kolme vuotta.
14 §.
Väliaikaisille valtiopäiville edusmiehiä valittaessa saattaa Maistraatti tämän vaalijärjestyksen aikamääräyksissä tehdä sellaisia muutoksia, kuin lyhempi aika valtiopäivä- kutsumuksen ja valtiopäiväin alkamisen välillä ehkä tekee tarpeelliseksi ja soveliaaksi, mutta muissa kohdissa on tätä vaalijärjestystä noudatettava. Niinikään noudatetaan tätä silloinkin, kun valittu edustaja syystä tai toisesta on estetty valtiopäivämiestoimesta ja toinen hänen sijaansa valitaan.
15 §.
Tätä vaalijärjestystä muutettaessa on raastuvankokouksen kuuluttamisessa ja muissa soveltuvissa kohdissa meneteltävä tämän vaalijärjestyksen mukaan.
Tämä Teidän tiedoksenne ja asianomaisten tietoon saatettavaksi täten armossa ilmoitetaan. Helsingissä, 12 p:nä Lokakuuta 1896.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
H. MOLANDER.
AUGUST NYBERGH.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
G. von TROIL.
J. G. SOHLMAN.
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
E. A. Forssell.