Sääntö
kalanpyynnin harjoittamiselle Tornionjoen kalastuspiirissä.
Tornionjoen kalastuspiirissä kalanpyyntiä harjoitettaessa on noudatettava mitä tässä alempana on säädetty.
1 §.
Ylempänä mainittuun piiriin kuuluu ei ainoastaan Tornion- ja Muoniojoet sekä niihin laskevat virrat niin pitkälle kuin lohi, taimen tahi muunniminen lohensukuinen kala kuhunkin näistä joista ja virroista todistettavasti nousee, vaan myös kaikki vesi saaristossa Tornionjoen suun edustalla Suomen ja Ruotsin Ala-Tornion pitäjissä; älköön kuitenkaan alempana olevia säännöksiä sovellettako Kaakamon ja Ruottalan kyläläisten erioikeudellisen, Kemijoen suussa Suomen Ala-Tornion ja Kemin pitäjäin välisellä rajalla olevaan »Kaakamonniemenpato« nimisen lohipatoon.
2 §.
Lohen tahi muunnimisen lohensukuisen kalan pyytäminen olkoon kielletty Syyskuun 1 päivästä alkaen siksi kuin jäät keväällä ovat lähteneet, kuitenkin saadaan semmoisissa paikoissa, missä lohta pyydetään jonkun Kruunun puolelta tehdyn luovutuksen perusteella, taimenenpyyntiä kiintonaisissa kalastuslaitoksissa eli padoissa sekä jadoilla saaristossa harjoittaa Syyskuun 24 päivän loppuun asti.
Syyskuun 1 päivästä alkaen siksi kuin jäät keväällä ovat lähteneet älköön siis sillä poikkeuksella, mikä aiheutuu siitä että taimenenpyynti mainituissa paikoissa on luvallinen Syyskuun 24 päivän loppuun saakka - lohen, taimenen tahi muunnimisen lohensukuisen kalan pyyntiä varten tarkoitettuja pyydyksiä, olivatpa ne minkä nimisiä ja laatuisia tahansa, kalaveteen jätettäkö, vielä vähemmin siihen laskettako tahi siinä muulla tavoin käytettäkö.
Mainitunlaisten kalain poikasia, jotka ovat 245 millimetriä lyhempiä, älköön minäkään vuoden aikana ongittako tahi muulla tavoin tahallaan pyydettäkö.
3 §.
Sillä aikana, jolloin lohen, taimenen tahi muunnimisen lohensukuisen kalan pyynti on kielletty, älköön semmoista kalaa kaupaksi tarjottako, ostettako, vastaanotettako tahi paikasta toiseen kuljetettako, ellei voida laillisesti toteen näyttää että se on luvallisella ajalla pyydetty tahi muulla luvallisella tavalla saatu. Mainitunlaisten kalain poikasia, jotka ovat lyhempiä kuin 245 millimetriä, älköön minäkään vuoden aikana kaupaksi tarjottako, ostettako, vastaan- otettako tahi paikasta toiseen kuljetettako.
4 §.
Siianpyyntiä kiintonaisilla kalastuslaitoksilla eli padoilla älköön harjoitettako muuna aikana kuin Heinäkuun 25 päivästä alkaen Syyskuun 24 päivän loppuun asti; älköönkä muutoin siiankalastusta jo'issa Syyskuun 24 päivästä siksi kuin jäät keväällä ovat lähteneet toimitettako muilla pyydyksillä kuin lipolla ja verkolla. Niin sanottua kolkka- nuottaa eli kulletta käytettäköön, myös silloinkin kuin lohen, taimenen tahi muunnimisen lohensukuisen kalan pyynti on luvallista, jo'issa ainoastaan keväällä siksi kuin kalastaminen Kruunun yksityisissä, vuokralle annetuissa kiintonaisissa kalastuslaitoksissa eli niin sanotuissa padoissa on alkanut.
5 §.
Tuohustaminen olkoon kokonaan kielletty. Joka kalanvedessä tavataan, kulkien tuohusvalkealla tahi muutoin tuohustukseen varustettuna, tuomittakoon ja rangaistakoon niinkuin tuohustusta harjoittanut.
6 §.
Langasta kudottujen kalanpyydysten silmät eivät saa olla tiheämpiä kuin että väli solmusta solmuun, pyydyksen ollessa märkänä, tekee, lohen, taimenen tahi muunnimisen lohen- sukuisen kalan pyytämiseen tarkoitetuissa pyydyksissä 75 millimetriä ja siianpyyntiä varten laitetussa pyydyksessä 30 millimetriä.
Vuokralle annetuissa Kruunun vuokrapadoissa käytettäköön luvallisena aikana Syyskuussa pyydyksiä, joilla on tarpeellinen tiheys, ei kuitenkaan tiheämpiä kuin mitä siianpyynnistä nyt on säädetty.
7 §.
Langasta kudotuissa pyydyksissä, joita ahvenia, haukia, mateita, harria (harjuksia), lahnoja, säynäviä ja särkiä rannassa pyydettäessä on lupa käyttää, ei saa, niitten märkänä ollessa, olla enempää kuin 16 silmäkertaa eli solmuväliä (8 silmää) 300 millimetrin verkkomitalla.
8 §.
Kuoreiden (norsien), muikkujen (maivain), seipien, salakkain ja silakkain pyyntiin käytettäköön niissä paikoin, missä semmoista kalastusta tähän asti on harjoitettu, edelleenkin langasta kudottuja pyydyksiä, joitten silmät ovat niin isoja kuin tarve vaatii.
Samoin pyydettäköön vastakin koskissa nahkiaisia sillä ajalla ja tavalla kuin tähän asti on tavallista ollut.
9 §.
Rantapadossa, joka on maanomistajan oma ja jossa ei lohenpyyntiä harjoiteta Kruunun puolesta tehdyn luovutuksen perusteella, älköön käytettäkö lohen, taimenen tahi muunnimisen lohensukuisen kalan pyytämiseen tarkoitettua pyydystä, olipa se minkä niminen ja laatuinen tahansa, älköönkä siis sellaisessa padossa siian tahi muun pienemmän kalalajin pyyntiin käytettäkö mertoja eli lanoja, joissa nielu tai sen sisässä oleva vanne johonkin suuntaan on poikkimitaten 125 millimetriä laajempi.
10 §.
Niin sanottuin isoinrysäin käyttäminen olkoon kokonaan kielletty Tornionjoen suun edustalla olevan saariston vesialueessa siltä kohdalta Suomen rannikkoa, jossa Laivaniemen ja Kaakamon kylän tilukset toisiinsa yhtyvät, Keräsjoen itärannalle sillä kohdalla, missä tämä joki laskee mereen; ja on isonrysän nimellä ymmärrettävä ja siihen luettava kaikenlaiset rysät, jotka joltakin kohdalta ovat korkeammat tahi varustetut korkeammilla aita- ja potku- verkoilla kuin 1,19 metriä.
11 §.
Mateitten pyytämiseen talvella aiottua patoa älköön jokiin rakennettako karsimattomista puista tahi risuista, ja ovat kaikki sellaiseen kalastuslaitokseen käytetyt rakennusaineet ennen jäidenlähtöä keväällä vedestä tarkasti ylösotettavat ja maalle vietävät.
12 §.
Lohen, taimenen tahi muunnimisen lohensukuisen kalan pyytämistä varten laskettujen lankojen tahi verkkojen pitää olla varustetut selvällä, omistajan nimeä ja asuntoa osottavalla merkillä.
13 §.
Kaikki lohen, taimenen tahi muunnimisen lohensukuisen kalan sekä siian pyyntiä varten rakennetut kiintonaiset kalastuslaitokset eli niin sanotut padot ovat 25 p:nä Syyskuuta joka vuonna avattavat, jotta kalat esteettömästi pääsevät niistä läpi kulkemaan. Padoissa käytetyt patoverkot sekä kaikki patopuut eli niin sanotut sarjat ja varvut pitää viimeistään mainitun kuun 29 päivänä oleman vedestä ylösotetut, kuitenkin niin, että patojen kiinteät, niin sanotut valtavaajat saavat jäädä paikoilleen kunnes joki on mennyt jäähän, jolloin sanotut vaajatkin sekä kaikki patorakennuk- seen käytetyt kivet ovat maalle nostettavat.
Jos padon haltijat eivät määrätyssä ajassa täytä mitä ylempänä on säädetty, olkoon virallisella syyttäjällä tahi kalastusten katsastusmiehellä, missä semmoinen on asetettuna, valta palkkaamalla teettää laiminlyöty työ ja palkkausmaksu otettakoon laillisessa järjestyksessä niskoittelijalta ulos.
14 §.
Joka rikkoo mitä tässä säännössä on kielletty taikka laiminlyö mitä siinä on käsketty, rangaistakoon vähintään kahdeksankolmatta ja enintään seitsemänkymmenen markan sakolla.
Saman edesvastauksen alainen olkoon se, joka patolaitosta purettaessa viskaa kiviä veteen. Kielletyn kalanpyydyksen käyttäminen kalanpyynnissä sekä semmoisen kalanpyynnin harjoittaminen rauhoitusaikana, joka silloin on lakkautettu, tuottavat, paitsi sakkoedesvastausta, myöskin pyydysten ja saaliin menetyksen. Mainitunlaiset kalat yiinä niiden poikaset, joita vastoin 3 §:n säännöstä kaupaksi tarjotaan, ostetaan, vastaanotetaan tahi paikasta toiseen kuljetetaan, olkoot myös menetetyt.
15 §.
Virallisen syyttäjän ja kalastusten katsastusmiehen, missä semmoinen on asetettuna, olkoon asia syytteesen saattaa tässä säännössä yleiseksi hyödyksi annettujen määräysten rikkomiset, ja on heillä sama suoja ja todistusvoima kuin lain ja erityisten asetusten mukaan tulee niille, jotka Keisarin, Hänen virkamiestensä tahi Oikeuden asioilla ovat. Muutoin olkoon itsekullakin oikeus sellaisia rikkomuksia syytteesen panna.
16 §.
Jos virallinen syyttäjä, kalastusten katsastusmies tahi kalan- pyynnin osakas tapaa itse teossa sen, joka rauhoitusaikana harjoittaa luvatonta kalastusta tahi kalastuksessa käyttää pyydyksiä, jotka ovat kiellettyä laatua, olkoon hänellä valta siltä ottaa, paitsi pyydettyjä kaloja, myöskin kalanpyydykset ja ne hallussaan pitää kunnes Oikeus on lauseensa antanut.
Virallinen syyttäjä ja kalastusten katsastusmies olkoot myös oikeutetut, milloin joku tämän säännön mukaan kielletty tahi muutoin luvaton kalanpyydys tavataan kalavedessä, veneessä, avonaisessa ranta-aitassa tahi muualla kalaveden läheisyydessä, ottamaan saman pyydyksen takavarikkoon.
17 §.
Kalastuksia varten asetettujen virkamiesten tulee valvoa, että tässä säännössä annettuja määräyksiä noudatetaan. Sekä he että kalastusten katsastusmiehet ja virallinen syyttäjä katsastakoot myös kaikki kalastuspiirissä käytännössä olevat pyydykset ja jos sinetitys katsotaan tarpeelliseksi estämään nuottain käyttämistä kielletyllä ajalla, olkoon heillä valta varustaa ne semmoisella.
18 §.
Oulun läänin Kuvernööri sekä Kuninkaan Käskynhaltija Norrbottenin läänissä antakoot, jos kalanpyynti kiellettyllä ajalla tieteellistä tarkoitusta tahi kalan siitoksen toimittamista varten tulee kysymykseen, siihen luvan; kuitenkin niin, että yhdessä sen kanssa annetaan soveliaita ohjeita väärinkäytösten estämiseksi.