Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
työntekijäin apukassoista.
Annettu Helsingissä, 2 p:nä Syyskuuta 1897.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Tehdystä alamaisesta esityksestä olemme Me työntekijäin apukassoista nähneet hyväksi armossa säätää, niinkuin seuraa:
1 §.
Ne apukassat, joita tässä asetuksessa tarkoitetaan, ovat sairaskassat ja eläkekassat.
Työntekijäin sairaskassalla tarkoitetaan sellaista käsi- työläisiä, ammatti- ja muita työntekijöitä tahi heihin verrattavia henkilöitä varten aiottua yhdistystä tahi laitosta, jonka tarkoituksena on osakkaiden suoritettavia maksuja vastaan vakuuttaa heille eläkeapua sairauden sattuessa, lääkärinapua, rohtoja, sairaanhoitoa, hautausapua tahi muuta sellaista etua ja jonka vaikutus ei rajoitu määrättyihin, kassaa perustettaessa nimitettyihin henkilöihin.
Työntekijäin eläkekassalla tarkoitetaan muuten samallaista yhdistystä tahi laitosta, josta edellisessä kohdassa mainitaan, mutta jonka tarkoituksena on antaa osakkaille elatusapua vauhuuden tahi kestävän työhön kykenemättömyyden varalle tahi suorittaa apua kuolleen osakkaan leskelle ja lapsille.
2 §.
Apukassaa varten ovat säännöt laadittavat yhtäpitäviksi tämän asetuksen kanssa ja tulee niiden erittäin sisältää määräyksiä seuraavissa kohdissa:
1:o) kassan nimi ja tarkoitus;
2:o) ehdot kassan osakkaaksi pääsemiseen ja ne syyt, joista seurauksena voipi olla osallisuuden menettäminen;
3:o) maksut, jotka ovat kassaan suoritettavat;
4:o) apurahat ja muut edut, jotka tulevat osakkaan tahi kuolleen osakkaan lesken ja lasten osaksi;
5:o) rahastojen perustaminen, jos sellaiset ovat tarpeen kassan toiminnan turvaamiseksi;
6:o) kassan asiain hoito, vuosikokous ja hallitus sekä tilintarkastus ja hallituksen olopaikka;
7:o) kassan varojen hoito sekä kirjanpito ja tilivuosi;
8:o) tapa, miten muutoksia sääntöihin on aikaansaatava; sekä
9:o) missä tapauksessa ja miten kassa lakkautettakoon sekä kuinka ne varat ovat käytettävät, jotka mahdollisesti jäävät jälelle, sittenkuin kassan kaikki sitoumukset ovat suoritetut.
Jos apukassa on perustettu teollisuuslaitokseen tahi muuhun liikeyritykseen taikka muutamiin sellaisiin laitoksiin tai yrityksiin yhteisesti, tulee, paitsi ennen mainittuja määräyksiä, sellaisen kassan säännöissä olla säädettynä:
10:o) kuinka on meneteltävä, jos liike laitoksessa tahi yrityksessä pitemmäksi tahi lyhyemmäksi ajaksi keskeytetään.
3 §.
Jos maksut kassaan ja siitä suoritettavat apurahat määrätään vissiksi säännöissä vahvistetuiksi summiksi, on pidettävä huolta siitä, että kassan käypi mahdolliseksi täyttää sen suoritettavina olevat velvollisuudet.
4 §.
Jos työntekijäin eläkekassan säännöt sisältävät sellaisen määräyksen, että osakas vaihtaessansa ammattia tahi työpaikkaa taikka muuttaessaan seudulta on pakoitettu eroamaan kassasta, ja jos sellainen osakas on määrätyn, säännöissä vahvistetun ajan kuluessa suorittanut kassaan säädetyt maksut, on hänelle tahi hänen leskellensä ja lapsillensa annettava suoritettuja vuosimaksuja vastaava, säännöissä määrätty eläke kassalle voimassa olevain yleisten perusteiden mukaan.
Ylempänä mainittua aikaa älköön missään tapauksessa määrättäkö pitemmäksi kuin viideksi vuodeksi.
5 §.
Eläkkeen hankkimiseksi työntekijäin eläkekassan osakkaalle tahi hänen leskellensä ja lapsillensa suoritettakoon osakkaan kassaan menevät maksut, kassan välityksellä, osakkaan hyväksi sellaiseen elinkorkolaitokseen tahi elinkorko- vakuutusyhtiöön, jonka päähallinto sijaitsee Suomessa. Jos siinä tarkoituksessa tehdään sopimus elinkorkolaitoksen tahi elinkorkovakuutusyhtiön kanssa, pantakoon myös ehdoksi, että kassa on oikeutettu määrättyyn vähennykseen osakkaan kassaan suoritettavasta vuosimaksusta tahi muuhun etuuteen, kuitenkin niin etteivät eläke-edut sen kautta mainittavammassa määrässä vähene siitä mitä osakas suoraan maksamalla elinkorkolaitokseen tahi elinkorko- vakuutusyhtiöön olisi saavuttanut.
Säännöissä tulee tätä tapausta varten olla tarpeelliset määräykset.
Eläke-etu, joka nyt mainitulla tavalla on vakuutettu osakkaalle tahi hänen leskellensä ja lapsillensa, on katsottava vastaavan sitä, mitä heille 4 §:ssä olevan määräyksen mukaan muuten olisi tullut.
6 §.
Apukassan hallituksen ja tilintarkastajat valitsevat kassan osakkaat, joko välittömästi tahi valitsijamiesten kautta.
Jos apukassa, joka on perustettu teollisuuslaitokseen tahi muuhun liikeyritykseen, työnantajalta nauttii varmaa, säännöissä määrättyä apulisää, olkoon työnantaja oikeutettu valitsemaan osan hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajista, ei kuitenkaan useampia kuin puolet.
7 §.
Apukassan varoja älköön käytettäkö muihin tarkoituksiin kuin sellaisten, säännöissä mainittujen apurahain antamiseen, joista 1 §:ssä puhutaan, sekä hallinto- kustannusten suorittamiseen ja tarpeellisten rahastojen perustamiseen.
Jos sairaskassa ja eläkekassa ovat perustetut toistensa yhteyteen, tulee kummallakin kassalla olla eri sääntönsä ja ovat niiden varat eriksensä hoidettavat ja kirjoihin pantavat.
Sama koskee työntekijäin apukassaa, joka on perustettu sellaisen yhdistyksen, laitoksen tahi kassan yhteyteen, jolla on muu kuin 1 §:ssä mainittu tarkoitus.
8 §.
Jos työntekijäin apukassa lakkautetaan, ovat kassan varat, kun muut sitoumukset ovat suoritetut, etupäässä käytettävät turvaamaan sitä saatavaa, mikä itsekullekin, joka on oikeutettu määrättyyn etuun kassasta, on tehtyjen maksujen perusteella sääntöjen mukaan tuleva.
Ylijäämä, joka siten mahdollisesti syntyy, käytettäköön ainoastaan sellaiseen tarkoitukseen, joka vastaa kassan yleistä tarkoitusperää tahi muutoin tavoittaa työväestön parasta, vaan älköön sitä missään tapauksessa jaettako osakasten kesken.
9 §.
Työntekijäin apukassan toiminta älköön alkako ennenkuin kassan säännöt ovat vahvistetut.
Säännöt työntekijäin apukassalle, jonka tarkoituksena on toimia ainoastaan yhdessä läänissä, ovat läänin Kuvernöörin harkittavat ja vahvistettavat ja on, ennenkuin vahvistus myönnetään, Teollisuushallituksen lausunto asiaan hankittava.
Jos apukassan toiminta on aiottu ulotettavaksi useampaan lääniin, ovat säännöt alistettavat Senaatin tutkittaviksi ja vahvistettaviksi, sekä sitä varten jätettävät sen läänin Kuvernöörille, jossa kassan hallitus tulee sijaitsemaan, Kuvernöörin, oman lausuntonsa ohessa, Senaattiin annettaviksi.
Jos apukassa on perustettu ennenkuin tämä asetus astuu käytäntöön, ovat kassan säännöt saatettavat yhden- mukaisiksi tämän asetuksen määräysten kanssa ja on huolimatta siitä, ovatko kassan säännöt aikaisemmin saaneet viranomaisten vahvistuksen, vuoden kuluessa siitä kuin tämä asetus on astunut voimaan, hankittava vahvistus säännöille. Jos se laiminlyödään, kieltäköön asianomainen Kuvernööri, kunnes vahvistus on hankittu, joko uusien osakkaiden ottamisen kassaan tahi, jos asianhaarat vaativat, kassan toiminnan.
Muutos apukassan sääntöihin ei ole laillinen ennenkuin sille on vahvistus saatu.
Jos sääntöehdotus tahi muutos sääntöihin on yhtäpitävä yleisen lain ja tämän asetuksen kanssa, älköön vahvistusta kiellettäkö.
Jos apukassan sääntöjä, joko niihin ehtoihin nähden, mitkä ovat määrätyt varoja lahjoitettaessa kassaan, tahi muusta syystä, ei ole voitu laatia tarkasti yhdenmukaisiksi tämän asetuksen määräysten kanssa, tulee Senaatin harkinnasta riippumaan voidaanko sellaista apukassaa varten ehdotettuja sääntöjä kuitenkin vahvistaa, jossa tarkoituksessa Kuvernööri, oman lausuntonsa ohessa, lähettäköön Senaattiin asiassa kerääntyneet kirjat.
Apukassaa varten vahvistetut säännöt tulee asianomaisen viraston lähettää Teollisuushallitukselle.
10 §.
Apukassan hallituksen tulee joka vuosi ennen Toukokuun loppua asianomaisen Kuvernöörin kautta lähettää Teollisuushallitukselle selvitys kassan toiminnasta edellisenä tilivuotena. Selvityksen tulee olla laadittu
Teollisuushallituksen vahvistaman kaavan mukaan ja sisältää myöskin ilmoitus siitä, miten kassan varat ovat sijoitetut, jonka ohessa siihen on liitettävä vahvistettu jäljennös sen vuosikokouksen pöytäkirjasta, jossa hallituksen selvitys mainitulta vuodelta sekä tilintarkastajain lausunto ovat olleet käsiteltävinä, ja ovat hallituksen jäsenten nimet siinä myöskin mainittavat.
11 §.
Jos Teollisuushallitus havaitsee, että apukassaa ei hoideta sen sääntöjen ja tämän asetuksen määräysten mukaisesti, tahi että kassa ilmeisesti ei tarjoa tarpeeksi varmuutta sitoumustensa täyttämiseen nähden, ilmoittakoon siitä asianomaiselle Kuvernöörille, jonka tulee käskeä kassan hallitusta ottamaan asia keskusteltavaksi ensi vuosi- kokouksessa tahi kassan osakasten kanssa pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa. Ote kokouksessa asian johdosta tehdystä pöytäkirjasta on viipymättä toimitettava Kuvernöörille, joka sittemmin saattaa sen Teollisuus- hallituksen tietoon.
Ellei sellaisen käskyn johdosta ryhdytä asianmukaisiin toimenpiteihin huomautettujen epäkohtain poistamiseksi, olkoon Kuvernöörin vallassa kieltää, siksi kuin epäkohdat ovat tyydyttävästi korjatut, ottamasta kassaan uusia osakkaita, tahi, jos asianhaarat vaativat, kassaa jatkamasta toimintaansa.
12 §.
Jos apukassa on päätetty lakkauttaa, on tästä kuin myös siitäkin, mihin kassan varoja on aiottu käyttää, annettava tieto Kuvernöörille, jonka tulee siitä ilmoittaa Teollisuus- hallitukselle.
Jos liike teollisuuslaitoksessa tahi muussa sellaisessa liikeyrityksessä, johon on apukassa perustettu, joksikin aikaa lakkautetaan, on myös siitä samalla lailla Teollisuus- hallitukselle ilmoitettava.
13 §.
Apukassan laillinen tuomioistuin on alioikeus siinä paikka- kunnassa, jossa kassan hallitus sijaitsee. Kassan puolesta puhukoon ja vastatkoon sen hallitus.
14 §.
Jos apukassan hallitus jättää noudattamatta mitä 10, 11 ja 12 § määräävät, vetäkööt hallituksen jäsenet sakkoa kukin enintään viisikymmentä markkaa.
15 §.
Se, joka on tyytymätön Kuvernöörin antamiin päätöksiin yllämainituissa kysymyksissä, valittakoon siitä siinä järjestyksessä, kuin talousasioihin nähden yleensä on määrätty.
16 §.
Tämä asetus astuu voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1898 ja on Senaatin asiana antaa nlltä lähempiä määräyksiä, jotka sen käyttämiseen ehkä ovat tarpeen.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, Syyskuun 2 p:nä 1897.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
O. GADD.
H. MOLANDER.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
Fredr. Palmroth.