Pöytäkirja, laadittu siinä tilaisuudessa, jolloin Suomen Suuriruhtinaanmaan yhdennettoista yleiset valtiopäivät avattiin, Keisarillisen Linnan valtaistuinsalissa Helsingissä, 25 päivänä Tammikuuta 1897.
Suomenmaan virkaatekevä Kenraalikuvernööri, Yleisesikunnan Kenraaliluutnantti Stepan Ossipovitsch Gonscharoff, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas Armossa oli määrännyt ja asettauut Keisarillisen Majesteetin puolesta avaamaan Hänen Majeeteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan 20 (8) päiväksi nykyistä Tammikuuta kokoonkutsumat määräaikaiset Suomenmaan Valtiosäätyjen valtiopäivät, saapui, Keisarillisen Majesteetin Armollisimmasti vahvistamain juhlamenoinohjeitten mukaan valtiopäiviä aljettaessa, oltuaan läsnä jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolainkirkossa, kuusi minuuttia ennen yhtä päivällä valtaistuinsaliin, jonne Valtiosäädyt olivat kokoontuneet. Virkaatekevän Kenraalikuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi) Valliopäiväin juhlamenojenohjaaja ja hänen apulaisensa;
2:ksi) Senaatin Jäsenet, kaksi rinnakkain;
3:ksi) Senaatin Talous- ja Oikeusosastojen Varapuheenjohtajat; sekä hänen jälessänsä:
4:ksi) hänen seurueesensa kuuluvat henkilöt.
Saliin tultuansa asettuivat Senaatin Talous- ja Oikeus- osastojen Varapuheenjohtajat sekä Senaatin Jäsenet valtaistuimen ääreen oikealle sekä seurue vasemmalle puolelle valtaistuimen luo.
Maamarsalkki oli asettunut Ritariston ja Aatelin eteen ja muitten Säätyjen Puhemiehet itsekukin oman Säätynsä eteen.
Virkaatekevä Kenraalikuvernöori kävi sijalleen valta- istuimen portaiden viereen. Sen jälkeen virkaatekevä Kenraalikuvernööri luki julki Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan valtiosäädyille antaman, Korkeimmasti omalla kädellä allekirjoitetun venäjänkielisen tervehdys- puheen, joka kuului näin ...
Armollisen puheen julkiluettuansa julisti virkaatekevä Kenraalikuvernööri valtiopäivät avatuiksi; ja sittenkuin virkaatekevä Kenraalikuvernööri oli antanut puheen ruotsiksi ja suomeksi käännettynä Senaatin Talousosaston Jäsenelle, Senaattori ja Vapaaherra Gustaf Axel Samuel von Troil'ille, luki Vapaaherra mainitut käännökset julki valtaistuimen portaiden vieressa,ja kuuluivat ne näin:
"Representanter för Finska Folket!
Då Jag öppnar den under Min regering första landtdagen med Storfurstendendömet Finlands ständer, är det med en innerlig tillfredsställelse Jag för eder, såsom representanter för alla stånd af finska folket, betygar Min tacksamhet och bevågenhet för den orubbliga trohet och hängifvenhet, hvarmed detta folk städse beredt sina Monarker glädje och hvaraf finnarnes undersåtliga välönskningar i anledning af Min Heliga Kröning voro genomträngda.
Vid förestående landtdag skola till eder behandling öfverlämnas många för landets förkofran vigtiga lagstiftnings- och ekonomiska frågor. För att för eder underlätta anskaffandet af medel till militärens och folkskolornas underhåll, har Jag anbefalt att under loppet af kommande tre års finansperiod för detta ändamål af öfverskottsmedel från Storfurstendömets statsfond öfverföra nio miljoner mark.
Fast öfvertygad om eder erfarenhet, eder pligtkänsla och eder samvetsgrannhet uti ett så ansvarsfullt värf som det, hvartill I nu kallats, hyser Jag den förhoppning, att I inom den i lag föreskrifna tid med framgång slutfören det eder förelagda arbete.
Måtte Gud den Högste bistå eder i edra förestående arheten till båtnad för eder fosterbygd.
Jag förklarar landtdagen öppnad.
NIKOLAI."
"Suomen kansan edustajat!
Kun Minä nyt avaan nämä Minun hallitukseni aikana ensimmäiset Suomen Suuriruhtinaanmaan säätyjen valtiopäivät, niin Minä sydämellisellä tyytyväisyydellä ilmoitan teille, Suomen kansan kaikkien säätyjen edusmiehille kiitollisuuteni ja mielisuosioni siitä järkähtämättomästa uskollisuudesta ja alttiudesta, jolla tämä kansa alati on Hallitsijoitaan ilahuttanut ja jota suomalaisten, Minun Pyhän Kruunaukseni johdosta lausumat alamaiset onnentoivotukset huokuivat.
Nyt alkavilla valtiopäivillä annetaan teidän käsiteltäväksenne monta maan edistymiselle tärkeätä lainsäädäntö- ja talousasiaa. Saattaakseni teille helpommaksi varojen hankkimisen sotaväen ja kansakoulujen yllapitämiseen, olen Minä käskenyt ensintulevana kolmen vuoden rahainhoitokautena tähän tarkoitukseen Suuriruhtinaanmaan valtiorahaston liikenevistä varoista siirtää yhdeksän miljoonaa markkaa.
Täysin vakuutettuna teidän kokemuksestanne, velvollisuudentunnostanne ja tunnollisuudestanne niin vastuunalaisessa toimessa kuin se, johon teidät nyt on kutsuttu, Minä toivon että te lain määräämän ajan kuluessa menestyksellä suoritatte tehtäväksenne annetun työn.
Suokoon Herra Jumala teille apuansa nyt alkavissa töissänne synnyinmaanne hyväksi.
Minä julistan valtiopäivät avatuiksi.
NIKOLAI."
Maamarsalkki, Vapaaherra Samuel Verner von Troil ja Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäätyjen Puhemiehet: Savonlinnan hiippakunnan Piispa, Teologiantohtori Gustaf Johansson, Kauppaneuvos Joachim Kurtén ja Talollinen Kaarlo Wärri astuivat senjälkeen esiin, kukin vuorossaan, sekä esiintoivat, jokainen Säätynsä nimessä, seuraavassa puheessa virkaatekevälle Kenraalikuvernöörille Säätyjen alamaisen kunnioituksen Hänen Majesteetille Keisarille ja Suuriruhtinaalle:
Maamarsalkki, Vapaaherra von Troil:
"Herr Generallöjtnant och tjenstförrättande Generalguvernör!
Då Finlands Ständer nu för första gången efter Hans Majestät Kejsarens och Storfurstens thronbestigning församlats till landtdag, höfves det Ridderskapet och Adelni, som jemte de öfriga Stånden vid landtdagarna representerar det finska folket, att med tacksamhet bringa i erinran det framåtskridande och den utveckling inom alla samfundstifvets områden, som kommit vårt land till del under Hans Majestäts Höge Faders den i Gud afsomnade Kejsaren och Storfursten Alexander den Tredjes, Glorvördigst i åminnelse, regeringstid. Uti en mängd af de åtgärder, som för vinnande af detta lyckliga resultat blifvit hos oss vidtagna, har det finska folket genom sina representanter vid landtdag varit i tillfälle att verksamt deltaga, ett deltagande, som i väsentlig mån är egnadt att minska regentens ansvar och i hvarje händelse innebär de säkraste garantier for bedömande af frågan, huruvida föreslagna åtgärder öfverensstämma med folkets önskningar och dess uppfattning af landets behof. Konservativt till sitt skaplynne, håller det finska folket orubbligt fast vid sin af fäderna ärfda kärlek till regent och fosterland, med hvilken känsla oskiljaktigt är förenadt det heligaste, som rörer sig inom nationens hjerta, kärleken till religionen och till landets grundlagar. Lefvande sitt eget nationela lif under institutioner, som i öfverensstämmelse dermed tillkommit, har detta folk icke häller någonsin litit sig påverkas af de samhällsomstörtande läror, hvilka tid efter annan skakat verldens öfriga civiliserade länder, och det var under lyckligt medvetande af att här vara omgifven endast af tacksamhet, trohet och kärlek, som Hans Majestäts Högstsalige Herr Fader äfven älskade att, åtföljd af Dess Höga Familj under längre eller kortare, men för oss alltid lika kärkomna besök i vår skärgärd, här söka hvila frin alla de mångfaldiga regeringsomsorger, hvilka annars togo Hans dyrbara tid i anspråk. Med minnet af Honom, den hänsofne Fridsfursten, förenar sig särskildt i dag, då Finlands Ständer af Hans Son, vår nu regerande högt älskade Kejsare och Storfurste Nikolai den Andre, uti det nyss upplästa throntalet fått emottaga ett nytt och djupt till hjertat gående bevis på Hans Kejserliga Majestäts Nådiga förtroende och välvilja för Dess finska folk, hoppet att åt Hans Majestät måtte förunnas en lång och lyckosam regering till glädje och välsignelse för alla de folk och länder, hvilka lyda under Hans Majestäts mäktiga spira! Finlands Ridderskap och Adel, som i likhet med alla öfriga innebyggare i detta land städse troget skall söka fullgora de förpligtelser, hvilka betingas af Flnlands ställning inom det Ryska riket, tillönskar af fullaste hjerta Hans Kejserliga Majestät helsa, kraft och vishet att rätt sköta det ansvarsfulla kall, som af Gud blifvit åt Hans Majestät anförtrodt, samt nedkallar öfver Hans Kejserliga Majestät, Dess Höga Gemål och hela det Kejserliga Huset den Allsmaktiges Nåd och välsignelse.
Ridderskapet och Adeln anhåller vördsamt, att dess nu uttalade undersåtliga känslor måtte genom Eders Excellens till Hans Majestät frambäras."
Piispa, Teologiantohtori Johansson.
"Teidän Ylhäisyytenne!
Syvällä luottamuksella lähestyy Pappissäaty valtaistuinta ja pyytaa Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle esiintuoda Säädyn alamaisimman kunnioituksen ja vilpittomän uskollisuuden.
Wiime vuosien suuret tapaukset ovat valtavalla voimalla yhä lujemmin yhdistäneet Suomen kansaa korkeaan Hallitsijaansa. Raskaalla murheella seisoi Suomen kansa hengessä Rauhanruhtinaan haudalla. Levottomana aikana piti Suomen kansa Häntä maallisena tukenaan, ja rakkaana säilyy hänen korkea muistonsa kiitollisen kansan sydämmessä. Kun Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas nousi esi-isäinsä mainerikkaalle valtaistuimelle, ja kun Heidän Keisarilliset Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas ja Keisarinna viettivät korkeat häänsä, silloin iloitsi Suomessa matalimmankin majan asukas, ja hän rukoili Jumalalta siunausta ja onnea korkean Hallitsijan perheelle.
Koko luomakunnassa vallitsee moninaisuus, jota ykseys hallitsee. Vuosituhansien kuluessa muodostuu kasvi lajinsa kaltaiseksi, eikä se särje kasvikunnan perusmuotoa. Hengenkin piirissä riippuu elämän raittius siitä, että ykseys ja moneus sovussa kehittyvät. Kansallisuus on Jumalan säätämä omituisuus, jota kansan tulee säilyttää ja jalostaa. Mitä pienempi kansa on, ja mitä vaikeampi sen asema, sitä kalliimpana pitää se kansallisuutensa. Perusvoimana siinä rakkaudessa, jolla Suomen kansa on kiintynyt lakeihinsa, ei ole itsekkyys, vaan elävä tietoisuus siitä, että kansa ainoastaan edellisen kehityksen perustuksella voi oikein kehittyä ja Jumalan säätämää tehtävää toimittaa, ja meidän kansamme on varmasti siitä vakuutettu, että se parhaiten voi tällä tiellä työssä ja totuudessa osoittaa vilpitöntä uskollisuuttaan sille suurelle valtakunnalle, josta meidän isänmaamme on eroittamaton osa ja jonka Korkeana Hallitsijana Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on.
Ellei tätä luontaista kehitystä olisi Suomen kansalle suotu, olisi se varmaan kuihtunut. Kauniina kukkii kasvi Suomen kukkapenkerellä, mutta jäätävä pohjoistuuli sen päivässä turmelee. Vilja vihantelee ihanana Suomen vainioilla, mutta Pohjolan hallayö kaataa sen maahan. Arempi on hengen vainio Suomessa, kuin luonnon. Sentähden on Suomen kansan kiitollisuus niin suuri jalomielisiä Hallitsijoitaan kohtaan, jotka ovat sen kehitystä valvoneet. Tämä kansan kiitollisuus ei ole ainoastaan kiitollisuus yksityisistä suurista hyvistä töistä, vaan se on kiitollisuus koko kansan, jonka olemassa-ololle kansana Korkeat Hallitsijat ovat antaneet ja säilyttäneet omien perustuslakien vakavan turvan. Pienoinen on Suomen kansan kukka Heidän Majesteetteinsa suuressa kukkatarhassa, ja Luoja istutti sen kylmään ilmanalaan ja karuun maahan, mutta Jumalan siunauksen alla tahtoo kasvaa iloksi Jumalalle ja Heidän Majesteeteillensa Keisarille, meidän Suuriruhtinaallemme, ja Keisarinnalle.
Pappissääty toivoo ja rukoilee, että Jumala aina olisi Heidän Majesteetteinsa kanssa, että Jumala voimallaan tukisi ja vahvistaisi Korkeaa Hallitsijaa sillä vaikealla tiellä, jolla oikeutta valvovan Ruhtinaan aina täytyy horjumatta kulkea; että Jumala antaisi runsaimman siunauksensa Heidän Majesteetteinsa korkealle kodille, taivaan rauhan ja virvoituksen, ja että Jumalan Henki ja armo suojelisi, siunaisi ja johdattaisi Heidän Majesteettejansa Keisaria ja Suuriruhtinasta ja Keisarinnaa läpi pitkän maallisen elämän Isän kotihin asti ylhäällä.
Syvä ja vilpitön on Pappissäädyn rakkaus ja uskollisuus Heidän Majesteettejansa Keisaria, meidän Suuriruhtinastamme ja Keisarinnaa, Leski-Keisarinnaa ja Hänen Keisarillista Korkeuttansa Perintöruhtinasta ja koko Korkeaa Keisarillista Perhettä kohtaan.
Pappissääty sulkeutuu Teidän Ylhäisyytenne suosioon ja pyytää Teidän Ylhäisyyttänne Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle esiintuomaan tämän Pappissäädyn alamaisimman kunnioituksen ja uskollisuuden osoituksen."
Kauppaneuvos Kurtén:
"Eders Excellens!
Då Finlands Ständer nu på Hans Majestäts Nådiga kallelse sammankommit till landtdag för första gången efter Hans Majestät Kejsar Nikolai II:s uppstigande på sina ärorika Fäders thron, anhåller Finlands Borgareständ, dertill manadt såväl af sina uppriktiga undersåtliga känslor som af grundlagens bud, att få till Hans Majestät, vår älskade Storfurste, framburna uttrycken af sin undersåtliga vördnad, trohet och tillgifvenhet.
Hans Majestäts med anledning af thronbestigningen afgifna Nådiga försäkran till Finlands folk har trängt djupt i folkets hjertan och der befäst de känslor af kärlek och hängifvenhet för Monarken, som af ålder slagit rot hos detta folk. Det finska folket ar nämligen lifligt öfvertygadt om, att de framsteg kultur och välstånd, som landet under detta sekel uppnått, äro naturliga frukter deraf, att detsamma, under hägn af en oupplöslig förening med det maktiga Kejsaredömet, förunnats bibehålla och utveckla sin ärfda samhällsforfattning, sådan den finnes beskrifven i de grundlagar och privilegier, som genom Hans Majestats Nådiga försäkran yttermera bekräftats.
Då Hans Majestät nu genom Nådigt påbud uppkallat folkets förtroende män till samarhete med Sig för landets välfärd, skola desse för visso uppbjuda alla krafter för att finna de medel, hvarigenom denna välfärd bäst kan befordras och derefter till Hans Majestäts upplysta pröfning och afgörande öfverlemna resultaten af sitt arbete.
Med de uppriktigaste och varmaste önskningar för Deras Majestäters och det Kejserliga Husets lycka och sällhet utber sig Finlands Borgarestånd att få vara inneslutet i Hans Majestäts Nådiga ynnest och bevägenhet."
Talollinen Wärri:
"Teidän Ylhäisyytenne!
Jumala, jonka tiet ovat tutkimattomat ja jonka viisaus on määräämätöin, on ikuisiin rauhan majoihin kutsunut lempeän ja oikeutta rakastavan Keisari-Suuriruhtinaamme Aleksanteri II:nen. Syvä suru on sen kautta kohdannut lähinnä Hänen Armasta Puolisoansa sekä nykyistä Armollista Keisari-Suuriruhtinastamme ja koko Korkeata Keisarillista huonetta. Sydämmen hartaudella tästä surusta osallisina monilukuiset alamaiset siunaavat Hänen muistoansa, Hänen, rauhanrakastajan, joka Suomenkin kansalle turvasi rauhan ja menestyksen, julistaen tahtovansa säilyttää ne perusteet, joille tämän kansan elämä ja onni halki vuosisatojen on ollut rakennettuna.
Yleviä todistuksia on Suomen kansalle antanut jalomielinen nuori Hallitsijamme, Hänen Majesteettinsa Nikolai II siitä, että samat korkeat periaatteet Suomenkin kansan onnesta, jotka perintönä ovat kulkeneet polvesta polveen ikimuistettavan Aleksanteri I:n ajoista asti, elähdyttää Hänen Majesteettiansa niinkuin Hänen Korkeita Esi-Isiänsäkin. Hänen Majesteettinsa antama uudistettu vakuutus perustuslakiemme pyhyydestä, Säätyjen kokoonkutsuminen kolmen vuotisen väliajan jälkeen ja ne armolliset sanat, joilla Hänen Majesteettinsa on Säätyjä tervehtänyt, ovat Suomen kansalle kallisarvoisia takeita vastaisesta, suokoon Jumala, kauan kestävästä, häiritsemättömästä kehityksestä Keisarimme ja Suuriruhtinaamme Nikolai II:n mahtavan valtikan alla.
Suomen kansa toivoo hartaasti, että sille suotaisiin onni ennen pitkää kasvoista kasvoihin nähden rakastettua Hallitsijaansa ja Hänen Korkeata Puolisoansa alamaisimmasti tervehtää.
Hänen Majesteettinsa armollisesta käskystä kokoontuneena valtiopäiville pyytää Talonpoikaissääty Teiden Ylhäisyytenne kautta Hänen Majesteetillensa esiin viedyiksi Talonpoikaissäädyn vilpittömimmät, sisimmästä sydämmestä lähtevät ikuisen uskollisuuden ja rakkauden tunteet. Talonpoikaissääty rukoilee Jumalan runsasta siunausta, pitkää ja onnellista hallituskautta rakkaalle Suuriruhtinaallensa Keisarille Nikolai Toiselle."
Maamarsalkki, Vapaaherra von Troil liuusi tämän jälkeen korkealla äänellä: "Eläköön Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas", mihin eläköönliuutoon vastattiin kestävillä ja yksimielisillä "hurra-" ja "eläköön-" huudoilla.
Virkaatekevä Kenraalikuvernööri antoi sen jälkeen Valtio- säädyille tiedoksi ne esitykset, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas oli tahtonut valtiopäiviä avattaessa Armossa antaa Säätyjen käsiteltäviksi. Sitä varten Senaattori, Vapaaherra von Troil luki julki ensin ruotsin- ja sitten suomenkielellä seuraavan luettelon:
Luettelo Keisarillisen Majesteetin Armollisista esityksistä, jotka valtiopäiviä avattaessa Helsingissä vuonna 1897 annetaan Suomenmaan Valtiosäädyille:
1) koskeva ylempien kansakoulujen edistämistä Suomen maalaiskunnissa;
2) osittaisista muutoksista oikeudenkäymiskaareen;
3) Suomen Suuriruhtinaanmaalle 15 (3) p:nä Huhtikuuta 1869 annetun valtiopäiväjärjestyksen 11 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi;
4) isostajaosta ja verollepanosta Kuusamon, Kemijärven ja Kuolajärven pitäjissä Oulun läänissä;
5) kaupunkien huutokauppa-monopolin lakkauttamisesta;
6) koskeva asetusta kunnallishallinnosta maalla;
7) varain osottamisesta kustannusten suorittamiseen vuonna 1900 pidettävistä valtiopäivistä;
8) siitä, miten Keisarikunnassa olevan tuomioistuimen tuomio riita-asiassa on Suomessa täytäntöön pantava;
9) tuulaakimaksun laskemisen perustuksesta;
10) siitä, että muutamat §§ 10 p:nä Toukokuuta 1886 annetussa Armollisessa asetuksessa pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, muutettaisiin toisin kuuluviksi;
11) koskeva suostuntaveroa pelikorteista;
12) sisältävä ehdotuksen asetukseksi siitä, että kunnallishallituksesta kaupungissa 8 p:nä Joulukuuta 1873 annetun Armollisen asetuksen 10 ja 28 § muutetaan toisin kuuluviksi;
13) oikeudesta harjoittaa panttilainausliikettä ammattina;
14) rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta;
15) siitä verosta, joka paloviinan valmistamisesta Suomessa on suoritettava, sekä paloviinaveron käyttämisestä ja jakamisesta;
16) koskeva suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta;
17) sisältävä ehdotuksen asetukseksi patenttioikeuden Ioukkaamisesta sekä patenttia koskevien juttujen oikeudenkäynnistä;
18) uuden holhouslain hyväksymisestä.
Tämän tapahduttua virkaatekevä Kenraalikuvernööri läksi valtaistuinsalista, saatettuna kuten sisäänastuessaankin, jonka jälkeen Valtiosäädytkin erkanivat sieltä.
Kaikkeinarmollisimman määräyksen mukaan:
E. Johnsson.