Pöytäkirja, joka tehtiin Suomen Suuriruhtinaanmaan yhdensiätoista yleisiä Valtiopäiviä lopetettaessa Keisarillisen Linnan valtiosalissa Helsingissä, 1 p:nä Kesäkuuta 1897.
Suomenmaan virkaa-toimittava Kenraalikuvernööri, Yleisesikunnan Kenraaliluutnantti Stepan Ossipovitsch Gontscharoff, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas Armossa on valinnut ja määrännyt Keisarillisen Majesteetin puolesta lopettamaan Valtiopäivät ja laskemaan Suomen Valtiosäädyt kotiin, tuli, Hänen Majesteettinsa Valtiopäiväin lopettajaisia varten Armollisimmasti vahvistamain juhlamenojen-ohjeitten mukaan, oltuansa läsnä jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolainkirkossa, kello yksi ja kolmekymmentä minuuttia jälkeen puolen päivän valtiosaliin, jolloin virkaa-toimittavan Kenraalikuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi) Valtiopäiväin Juhlamenojen-ohjaaja ja hänen Apulaisensa;
2:ksi) Senaatin Jäsenet, kaksi aina rinnakkain;
3:ksi) Senaatin Talousosaston Varapuheenjohtaja;
sekä hänen jäljessänsä:
4:ksi) seurueeseen kuuluvat henkilöt.
Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäädyt Puhemiehinensä olivat, oltuansa läsnä jumalanpalveluksessa Nikolainkirkossa, ennen virkaa-toimittavan Kenraalikuvernöörin tuloa valtiosaliin, sinne kokoontuneet.
Saliin tultuansa asettui virkaa-toimittava Kenraali- kuvernööri valtaistuimen portaiden viereen. Senaatin Talousosaston Varapuheenjohtaja sekä Senaatin Jäsenet kuin myös seurueeseen kuuluvat henkilöt kävivät heille määrätyille sijoille.
Sen perästä astuivat esiin Maamarsalkki, Vapaaherra Samuel Werner von Troil ja muiden Säätyjen Puhemiehet: Savonlinnan hiippakunnan Piispa, Jumaluusopin Tohtori Gustaf Johansson, Kauppaneuvos Joachim Kurtén ja Talollinen Kaarlo Wärri, kukin vuorostaan, sekä toivat esiin, itsekukin Säätynsä nimessä, seuraavissa virkaa-toimittavalle Kenraalikuvernöörille pitämissään puheissa Säätyjen alamaiset kunnioituksen osotukset ja onnentoivotukset Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle.
Maamarsalkki, Vapaaherra von Troil:
"Herr Generallöjtnant och tjenstförrättande Generalguvernör:
Finlands Ständer hafva i dag uti den Allsmäktiges helgedom hemburit Honom, all god gåfvas gifvare, tack och lof för den välsignelse och nåd, som alltid och särskildt under tiden för denna landtdag vederfarits vårt land och folk. Våren, förhoppningarnas tid, har härunder kommit, medförande de bästa utsigter för en god skörd, och ostörda af annars förekommande misstydningar och angrepp emot vår statsförfattning och våra samhällsförhållanden i allmänhet har det förunnats folkets representanter att i lugn få arbeta på en lagbunden lösning af många för vårt lands utveckling vigtiga spörsmål. Tillfredställelsen öfver att härutinnan samvetsgrant hafva sökt uppfylla sin pligt ökas genom medvetandet af att det finska folket sålunda än ytterligare gjort sig förtjent af Hans Majestät Kejsarens, vår högt älskade Storfurstes förtroende och kärlek. Lifligt berörda af de Nådiga och djupt till hjertat gående ord, hvarmed Hans Majestät behagade helsa Ständerna vid landtdagens öppnande, har minnet deraf i väsentligt grad varit egnadt att upprätthålla representanternas krafter vid fullgörandet ansvarsfulla, mödosamma värf. Ridderskapet och Adeln, som är öfvertygadt, att den finska landtdagen aldrig skall gifva Hans Majestät anledning till berättigadt missnöje med Finland och dess folk, anhåller förbindligast, att Eders Exellens ville till Hans Kejserliga Majestät frambära uttrycken af Ridderskapet och Adelns orubbliga, undersåtliga vördnad, trohet och kärlek, jemte de bästa välönskningar för Hans Majestät och Dess Höga Familj.
Piispa, Jumaluusopin Tohtori Johansson:
"Teidän Ylhäisyytenne!
Valtiopäivätyön päätettyä on pappissääty kokoontunut valtaistuimen eteen ilmituomaan Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle alamaisen kunnioituksensa ja vilpittömän uskollisuutensa.
Suomen kansa on aina rukouksissaan yhdistänyt Ruhtinaan, Ruhtinattaren ja isänmaan. Niinkuin se ylhäältä pyytää armoa ja apua armaalle isänmaalleen, niin rukoilee se Jumalan siunausta rakkaalle Keisarilleen ja Suuriruhtinaalleen ja rakkaalle Keisarinnalle ja Suomen kansa kiittää kaikesta sydämestä Keisaria ja Suuriruhtinasta siitä, mitä Hänen Majesteettinsa on ollut ja tehnyt Suomen kansan hyväksi.
Vuosisadan iltahetki on tullut, mutta levottomuutta on kansoissa, eikä ehtootaivas ennusta tyyntä tulevan vuosisadan aamulle. Levoton oli viimeisenkin vuosisadan loppu ja nykyisen alkuaika. Historian aalto oli laskenut. Epäuskon halla teki tuhojaan hengen viljavainioilla ja sodan liekit liekuivat kaikkialla. Napoleon ensimmäinen nousi kansojen vitsaksi, mutta Venäjän jalomielinen Keisari, Aleksanteri ensimmäinen, taittoi sen ikeen, joka Eurooppaa rasitti. Ihmeteltävällä uljuudella taisteli Venäjän sotilas isänmaansa puolesta, ja Moskovan raunioilla sortui Napoleonin voima. Etupäässä oli se Keisari Aleksanterin ansio, että Euroopan olot jälleen järjestyivät. Vapaamielisenä ohjasi hän ruhtinasten toimia ja antoi kansallisuuksille heidän arvonsa. Historian aalto nousi. Kansojen mieli alkoi kääntyä Jumalaan, joka oli heitä auttanut ja monipuolinen edistys syntyi kaikilla aloilla.
Mutta vuosisadan loppupuolella on aalto taas ollut laskemassa. Moninaisissa puuhissaan ei nykyinen sukupolvi jouda olemaan kotonaan omassa olennossaan, se ei jouda tekemään täällä työtä, vaikka tämä työ on perustustyö. Sentähden vieraantuu ihminen Jumalasta, ja ne korkeat määrät, jotka luultiin olevan pian saavutettavissa, siirtyivät kaukaisuuteen. Pessimismin epätoivo laskee kalpean huntunsa aikakauden kasvoille. Loistavat ovat edelleenkin ulkonaiset voitot, mutta ne eivät hengen tyhjyyttä peitä. Sisällinen onnettomuus on kansojen suurin vaara. Jumalaan täytyy ihmisen kääntyä ja omaan itseensä. Jumal'ihminen Jeesus Kristus on historian keskus ja hänestä riippuu ihmiskunnan onni.
Kansan sisällistä onnea tahtoi rakastettu ruhtinas-vainaja, Keisari ja Suuriruhtinas Aleksanteri Kolmas, rakentaa rauhan tiellä, ja tätä korkeaa tehtävää on Hänen Majesteettinsa pitkittänyt. Kaikesta sydämestä toivoo pappissääty Jumalan apua ja voimaa rakkaalle ruhtinaalleen, niin että korkean Hallitsijan toivo voisi pysyä lujana vaikeassa työssä laajan valtakunnan sisällisen onnen hyväksi. Ei ole tämä työ turha, sillä vaikka nykyajan varjopuolet esiintyvät suurina, tiedämme kuitenkin sen ajan tulevan, jona kansat takovat keihäänsä sirpiksi ja miekkansa viikatteeksi, jona he suurena veljeskuntana elävät onnellisina maan päällä. Silloin koittaa oikea onnen ja vapauden päivä ja Jumalan suoja on ihmisten keskellä. Synti häiritsee tätä kehitystä, mutta Jumalan maailmansuunnitelman toteuttamista se ei voi estää, sillä Jumala on johdattava koko luomakunnan määräänsä asti. Pappissääty pyytää Heidän Majesteeteilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle ja Keisarinnalle Jumalan runsainta siunausta Heidän korkeassa tehtävässään. Suojelkoon ja auttakoon Kaikkivaltias Heidän Majesteettiaan! Asukoon taivaan rauha virvoittavana rakkaan Keisarimme ja Suuriruhtinaamme ja rakkaan Keisarinnamme korkeassa kodissa!
Sulkeutuen Teidän Ylhäisyytenne suosioon, pyytää pappissääty että Teidän Ylhäisyytenne suvaitsisi Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle esittää pappissäädyn syvän, alamaisimman kunnioituksen ja horjumattoman uskollisuuden."
Kauppaneuvos Kurtén:
"Eders Excellens!
Det finska folkets representanter hafva för denna gång slutfört det värf, som varit dem ombetrodt. De öfverlemna nu till Hans Majestät Kejsaren och Storfursten resultaten af sitt arbete, åt hvilket de med uppbjudande af all omsorg och insigt egnat den kärleksfulla och osparda möda, som värfvet kräfver och folket har rätt att af dem fordra. Öfvertygade om att de lagar, i hvilkas stiftande de under denna landtdag deltagit, och de önskningsmål, dem förunnats till Hans Majestät frambära, äro afpassade efter folkets behof och rättsåskådning samt egnade att befordra dess väl, våga de for dem utbedja sig Hans Majestäts Nådiga bifall och stadfästelse.
Innan Ständerna åtskiljas tillåter sig Borgareståndet ännu vördsamt anhålla, det täcktes Eders Excellens till Hans Majestät Kejsaren och Storfursten öfverbringa försäkran om Finlands Borgarestånds undersåtliga trohet, vördnad och tillgifvenhet, och dess från hjertat gående önskan, att Försynen måtte hägna och med all sällhet och välgång begåfva Deras Majestäter och hela det Kejserliga Huset."
Talollinen Värri:
"Teidän Ylhäisyytenne!
Valtiopäiväin työ on tällä kertaa loppunut ja Säätyjen tehtävänä on ainoastaan Hänen Majesteetilleen Keisarille ja Suuriruhtinaallemme esiintuoda niitä järkähtämättömiä uskollisuuden ja rakkauden tunteita, jotka Säätyjä, niinkuin koko Suomen kansaa, elähyttävät.
Monta huolen hetkeä ovat Hänen Majesteetillensa varmaankin tuottaneet ne sodan uhkapilvet, jotka tätä aikaa valtiollisen taivaan rannalla liikkuvat. Huolehtien monien kansojen rauhallista kehitystä, hänen Majesteettinsa on ottanut näitä turmion pilviä torjuaksensa. Palkitkoon rauhan Jumala rauhan ruhtinaan siunatuita toimia rauhan hyväksi!
Helpoksi on näillä valtiopäivillä käynyt raha-asiain järjestäminen, sittenkuin Hänen Majesteettinsa on suvainnut yleisistä valtio varoista runsasta raha-apua kansakoulujen ja sotaväen ylläpitämiseksi siirtäyttää.
Tuntien ja tunnustaen mitä suuria etuja Suomen kansa Keisarikunnan yhteydessä nauttii, tämä kansa myös tuntee ja tunnustaa velvollisuutensa voimiensa mukaan ottamaan osaa valtakunnan puolustukseen. Sotajoukkojen liikkeellepanon helpoittamiseksi Säädyt yksimielisesti ovat hyväksyneet Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisen esityksen hevosten-otosta sotatarpeeseen, ainoastaan muutamilla semmoisilla muutoksilla, joita maamme erinäiset olot vaativat, hartaasti toivoen, ettei näiden tähden mitään vaikeuksia syntyne sotavoimaa liikejalalle pantaessa.
Ne monet tärkeät toimet, joita Hänen Majesteettinsa jo on ennättänyt maamme hyväksi aikaansaattaa, ovat varmana takeena siitä että Suomen kansan onni ja menestys on Hänen Majesteetilleen, niinkuin Hänen korkeille edeltäjillensäkin, kallis, ja Säädyt voivat sentähden luottamuksella jättää toimitetun työnsä Hänen Majesteettinsa isällisen ratkaisun alaiseksi.
Suokoon Jumala, kansojen korkein kaitsija, Hänen Majesteetilleen rakkaalle Keisari Suuriruhtinaallemme ja koko Hänen korkealle perheellensä runsaimman siunauksensa, pitkää ikää ja onnellista hallituskautta Suomenkin kansan iki-iloksi ja onneksi.
Talonpoikaissääty pyytää Teidän Ylhäisyytenne kautta saada Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaallemme esiintuoda nämät syvimmät alamaisuuden ja uskollisimman rakkauden tunteensa."
Sittenkuin Maamarsalkki ja Puhemiehet olivat astuneet virkaa-toimittavan Kenraalikuvernöörin eteen, antoi Maamarsalkki virkaa-toimittavalle Kenraalikuvernöörille Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäätyjen päätöksen, joka on tehty ja annettu yleisillä Valtiopäivillä Helsingissä 1 p:nä Kesäkuuta 1897 sekä kirjoitettu Ruotsin ja Suomen kielillä.
Virkaa-toimittava Kenraalikuvernööri luki sen perästä Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Valtiosäädyille antaman, Korkeimmasti omalla kädellä allekirjoitetun venäjänkielisen puheen, joka oli näin kuuluva:
Sittenkuin virkaa-toimittava Kenraalikuvernööri oli tämän Armollisen puheen Ruotsin ja Suomen kielille käännettynä antanut Senaatin Talousosaston Jäsenelle, Senaattorille ja Vapaaherralle Gustaf Axel Samuel von Troil'ille, luki Vapaaherra mainitut käännökset valtaistuimen portaiden vierestä ja kuuluvat ne tähän otettuina näin:
"Representanter för finska folket!
Då den för eder verksamhet bestämda tid nu tilländagått, tackar Jag eder for edert af insigtsfullt förutseende och uppriktig sträfvan för landets välfärd kännetecknade arbete äfvensom för de af eder upprepade gånger å finska folkets vägnar uttalade känslor af hjertlig tillgifvenhet för Mig och Mitt Hus.
Anbefallande eder och hela Mitt trogna finska folk i den Högstes nåd, förklarar Jag landtdagen afslutad och förblifver eder oförändertigt välbevågen.
NIKOLAI."
"Suomen kansan edustajat!
Kun teidän toimellenne määrätty aika nyt on loppuun kulunut, kiitän Minä teitä teidän järkevää ennalta-harkintaa ja vilpitöntä maan menestyksen harrastusta ilmaisevasta työstänne, niin myös teidän, Suomen kansan puolesta, useasti lausumistanne sydämellisen rakkauden tunteista Minua ja Minun Huonettani kohtaan.
Sulkien teidät ja koko Minun uskollisen Suomen kansani Kaikkivaltiaan armoon, Minä julistan valtiopäivät päättyneiksi ja pysyn teille muuttumattomasti suosiollisena.
NIKOLAI."
Maamarsalkki, Vapaaherra von Troil huusi tämän jälkeen: "Eläköön Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas", joka eläköön-huuto vastaanotettiin pitkältä kestävillä ja yksimielisillä "hurra- ja eläköön" -huudoilla.
Virkaa-toimittava Kenraalikuvernööri lähti, edellänsä Senaatin Jäsenet sekä Senaatin Talousosaston Varapuheen- johtaja ja sitä paitsi seurueensa saatossa, valtiosalista kello viisi minuuttia yli kahden, jonka perästä Valtiosäädytkin astuivat pois.
Kaikkein-armollisimman määräyksen mukaan:
E. Johnsson.