Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäätyjen päätös,
joka tehtiin ja annettiin määräaikaisilla valtiopäivillä
Helsingissä 1 päivänä Kesäkuuta 1897.
Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäädyt ja Suomen kansan edusmiehet, Ritaristo ja Aateli, Pappissääty, Porvarissääty ja Talonpoikaissääty, jotka nyt olemme määräaikaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että, sittenkuin Suurivaltaisin, Korkeasyntyinen Ruhtinas ja Herra Nikolai Toinen, koko Venäjän Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, j. n. e., j. n. e., j. n. e., Meidän Armollisin Suuriruhtinaamme ja Herramme on armossa katsonut hyväksi avonaisella kirjeellä ja käskyllä Elokuun 5/ Heinäkuun 24 päivältä 1896 kutsua Meidät Tammikuun 20 päivänä tänä vuonna tulemaan kokoon, olemme Me viimemainittuna päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
Toimemme olemme alottaneet, anoen ja rukoillen Kaikki- valtiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me valtaistuin- salissa 25 päivänä viimemainittua kuuta olemme saaneet tiedoksi erinäisiä armollisia esityksiä ja ehdotuksia, jotka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää, olemme Me, keskusteltuamme näistä ja niistä armollisista esityksistä, jotka sittemmin valtiopäiväin kuluessa on käyteltäviksemme annettu, ja sittenkuin Me olemme saaneet kertomuksen Hallituksen toimista niitten Valtiosäätyjen viime valtio- päivillä tekemäin päätösten johdosta, jotka ovat saavutta- neet Keisarillisen Majesteetin armollisen hyväksymisen, sekä siitä, mitä Keisarillinen Majesteetti muutoin vastamainituilla valtiopäivillä tapahtuneiden keskustelujen johdosta on katsonut hyväksi määrätä, tehneet seuraavat päätökset:
1 §.
Kun Me ensi kerran, Keisarillisen Majesteetin Meidän nyt hallitsevan Suuriruhtinaamme, Keisari Nikolai Toisen noustua valtaistuimelle, olemme kokoontuneet valtiopäiville, olemme Me tunteneet hartaan halun alamaisessa adressissa esiin tuoda Suomen kansan järkähtämättömän uskollisuuden ja kunnioituksen Keisarillista Majesteettia kohtaan sekä samalla lausua sen luottamuksen, jota useat Keisarillisen Majesteetin hallitustoimet ovat vahvistaneet, että Suomen kansa yhä edelleen saisi nauttia Keisarillisen Majesteetin armollista mielisuosiota ja Hänen hallitessaan saavuttaa pysyvää edistystä henkisen ja aineellisen vilje-lyksen alalla.
2 §.
Muuttamatta hyväksyttyämme Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee tuulaakimaksun laskemisen perustusta, olemme Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Helmikuun 15 päivältä siitä ilmoittaneet.
3 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa pelikorteista, olemme Me hyväksyneet ja siitä ilmoittaneet alamaisessa kirjelmässä viimekuluneen Maaliskuun 5 päivältä.
4 §.
Kuten Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Maaliskuun 26 päivältä Keisarillisel]e Majesteetllle olemme ilmoittaneet, olemme Me muutamilla pienemmillä muutoksilla hyväksyneet armollisessa esityksessä Meille annetun ehdotuksen asetukseksi vapaaehtoisista huutokaupoista; ja samalla kuin Me olemme huomanneet Meille niinikään jätetyn ehdotuksen asetukseksi huutokaupantoimittajan ammatin harjoittamisesta kaupungissa antavan aihetta niihin lausuntoihin, jotka edellämainittu alamainen kirjelmä sisältää, olemme Me alamaisimmasti ehdottaneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi antaa Meille armollisen esityksen kaupanvälittäjän ammatin harjoittamisen yleisistä perusteista.
5 §.
Armollisessa esityksessä Meille annetun lakiehdotuksen, joka koskee rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuuta olemme Me muutamilla pienemmillä muutoksilla hyväksyneet; josta olemme ilmoittaneet alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Maaliskuun 30 päivältä.
6 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti armollisessa esityksessä on antanut Meille ehdotuksen, joka koskee Suomen Suuriruhtinaanmaalle 15 (3) päivänä Huhtikuuta 1869 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 11 §:n muuttamista toisinkuuluvaksi, olemme Me, kuten kirjelmässä 1 päivältä viimekulunutta Huhtikuuta alamaisesti olemme ilmoittaneet, yksimielisesti hyväksyneet sanotun lakiehdotuksen, jonka mukaan mainittu pykälä tulisi kuulumaan seuraavasti:
Pappissäätynä ovat: Arkkipiispa ja Piispat, jotka tulevat kokoon Keisarin ja Suuriruhtinaan kutsumuksesta, sekä kunkin hiippakunnan puolesta vähintäänkin seuraava määrä vakinaisessa virassa tahi palveluksessa olevain hiippa- kunnan pappismiesten valitsemia edusmiehiä, nimittäin: Turun hiippakunnan puolesta 10, Porvoon hiippakunnan puolesta 7, Savonlinnan hiippakunnan puolesta 6 ja Kuopion hiippakunnan puolesta 5.
Maan Yliopiston opettajain ja vakinaisten virkamiesten tulee valita yksi valtiopäivämies Pappissäätyyn, kuitenkin sillä oikeudella että saavat, jos tahtovat, panna kaksi. Samoin tulee alkeisoppilaitosten kaikkien vakinaisten opettajain valita valtiopäivämiehiä Pappissäätyyn, yksi kunkin hiippakunnan puolesta, mutta saattavat, jos niin haluavat, määrätä kaksi.
Vaalien tavasta ja järjestyksestä eri hiippakunnissa sopikoot valitsijat keskenänsä.
Sen ohessa Me olemme tahtoneet lausua sen alamaisen luottamuksen, että Keisarillinen Majesteetti siinä julistuskirjassa, joka armollisen esityksen mukaan tulee asiasta annettavaksi, suvaitsisi samoin kuin 1879 ja 1886 vuoden perustuslain muutoksissakin, armollisesti ilmoittaa, että puheena oleva 15 (3) päivänä Huhtikuuta 1869 annetun Valtiopäiväjärjestyksen muutos tehdään Meidän, saman Valtiopäiväjärjestyksen 71 §:n mukaan, siihen muutokseen antamalla myönnytyksellä ja suostumuksella.
7 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta ammattimaisen panttilainausliikkeen harjoittamisoikeudesta olemme Me hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen asiassa kuin Meidän viime kuluneen Huhlikuun 6 päivänä Keisarilliselle Majesteetille siitä antamamme alamainen kirjelmä sisältää.
8 §.
Alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Huhtikuun 13 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet hyväksyneemme meille armollisessa esityksessä annetun ehdotuksen asetukseksi siitä, miten Keisarikunnassa olevan tuomioistuimen tuomio riita-asiassa on Suomessa täytäntöön pantava.
9 §.
Kuten Me a]amaisessa kirjelmässä 21 päivältä Huhtikuuta tänä vuonna olemme ilmoittaneet, olemme Me Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi patenttioikeuden loukkaamisesta sekä patenttia koskevien juttujen oikeudenkäynnistä, puolestamme hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen asiassa, kuin Meidän edellämainittu alamainen klrjelmämme sisältää, jonka ohessa Me olemme antaneet alamaisen lausuntomme sanotussa esityksessä Meille tiedoksi annetun patenttia koskevan asetusehdotuksen johdosta.
10 §.
Niinkuin Me kirjelmässä viime kuluneen Huhtikuun 26 päivältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti olemme ilmoittaneet, olemme Me, Meille annetun armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista Suomen sotaväen kustannusten suorittamiseen vuosina 1898-1900 hyväksyneet vakinaisina menoina 19,263,330 markan määrän sekä ylimääräisinä menoina 1,918,300 markkaa eli yhteensä 21;181,630 markan menomäärän.
11 §.
Kuten Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 6 päivältä olemme ilmoittaneet, olemme Me muutamilla pienemmillä muutoksilla hyväksyneet armollisessa esityksessä Meille annetun ehdotuksen asetukseksi, joka koskee Suomen kreikkalais-venäläisen papiston virkatalojen kirkollisvapauksia.
12 §.
Saatuamme vastaanottaa Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee määrärahoja Keuruun-JyväskylänSuolahden sekä Turun-Karjan rautatierakennusten loppuun saattamista varten, olemme Me puolestamme päättäneet, että se 600,000 markan suuruinen edeltämaksu,joka on osotettu suoritettavaksi kulkulaitosrahaston varoista poisluettavaksi Keuruun-Jyväskylän-Suolahden rautatierakennukseen vielä tarvittavasta määrärahasta, on rahaston tileihin merkittävä jo vuonna 1897 käytettynä lisämäärärahaeränä, sekä että Me olemme määränneet mainitun rautatien valmistamiseen tämän lisäksi tarvittavan 1,435,000 markan suuruisen summan suoritettavaksi sanotun rahaston varoista varainhoitokautena 1898-1900, ja olemme Me sen ohessa samaksi ajaksi kulkulaitosrahaston varoista osottaneet 6,630,000 markan suuruisen summan Turun-Karjan rautatien loppuun saattamiseen; kaikki, kuten Keisarilliselle Majesteetille antamassamme alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 7 päivältä on ilmoitettu.
13 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee paloviinan valmistamisesta suoritettavaa veroa sekä sanotun veron käyttämistä ja jakamista vuosina 1898-1900, olemme Me alamaisessa kirjelmässä viimekuluneen Toukokuun 8 päivältä ilmoittaneet päätöksemme.
14 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista maan kansakoulujen voimassa- pitämiseksi vuosina 1898-1900, olemme Me, kuten alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 12 päivältä Keisarilliselle Majesteetille olemme ilmoittaneet, kansakoululaitoksen kustannusten suorittamiseksi mainittuna varainhoitokautena myöntäneet yhteensä 6,862,600 markan määrärahan, jonka ohessa Me sanotussa kirjelmässä alamaisimmasti olemme anoneet, että niihin eläke-etuihin nähden, jotka eläkerahan antamista kaupunki- ja maalaiskansakoulujen opettajistolle koskevassa armollisessa asetuksessa 5 päivältä Elokuuta 1886 ovat kansakoulujen mies- ja naisopettajille säädetyt, noudatettaisiin sitä laskuperustusta, että miesopettajan täysi-eläke tekisi 1,000 ja naisopettaian 750 markkaa, kuin myös että mainittuun asetukseen tehtäisiin tästä aiheutuva muutos.
15 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille antaman ehdotuksen asetukseksi ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä Suomen maalaiskunnissa olemme Me hyväksyneet niillä muutoksilla, jotka Meidän asiasta antamamme alamainen kirjelmä Toukokuun 17 päivältä 1897 sisältää, jonka ohessa Me tämän yhteydessä olemme alamaisesti anoneet että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi armossa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joita asianhaarat vaativat kansakoulunopettajain puutteen poistamiseksi, ja toimituttaa ehdotuksen uudeksi asetukseksi maan kansakoulutoimelle sekä antaa mainitun ehdotuksen ensiksi kokoontuvien Valtiosäätyjen käsiteltäväksi sitä myötävaikutusta varten, kuin asian eri kohdat vaativat.
16 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta siitä, että muutamat pykälät 10 päivänä Toukokuuta 1886 annetussa asetuksessa pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, muutettaisiin toisin kuuluviksi, olemme Me, jotka emme ole voineet hyväksyä armollista esitysta muuttamatta, puolestamme hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen asiassa, kuin Meidän 17 päivänä viime Toukokuuta tästä antamamme vastauskirjelmä osottaa, jonka ohessa Me alamaisesti olemme anoneet, että erityiset sanotussa kirjelmässä mainitut näkökohdat, mitä valvomistapaan pankin konkurssissa tulee, otettaisiin huomioon konkurssilainsäädäntöä uudesta laadittaessa.
17 §.
Hyväksymällä Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta, olemme Me hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen asiassa, kuin Meidän viime kuluneen Toukokuun 19 päivänä antamamme alamainen kirjelmä osottaa.
18 §.
Samalla kuin me muutamilla muutoksilla olemme hyväksyneet armollisessa esityksessä Meille annetun ehdotuksen uudeksi holhouslaiksi, olemme Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 19 päivältä tästä ilmoittaneet.
19 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti armollisessa esityksessä, joka koskee osittaisia muutoksia oikeudenkäymiskaareen, on antanut Meille ehdotukset
asetukseksi erityisten oikeudenkäymiskaaren pykälien muuttamisesta toisin kuuluviksi,
asetukseksi haastomiehistä; sekä
asetukseksi, joka sisältää erityisiä määräyksiä muutoksen hakemisesta alioikeuksien tuomioihin ja päätöksiin,
olemme Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 21 päivältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti ilmoittaneet erinäisillä muutoksilla hyväksyneemme edellämainitut ehdotukset...
20 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille jättänyt armollisen esityksen siitä, että kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä Joulukuuta 1873 annetun armollisen asetuksen 10 ja 28 § muutetaan toisin kuuluvaksi, olemme Me muutamilla pienemmillä muutoksilla hyväksyneet sanotussa esityksessä olevan asetusehdotuksen asiassa ja olemme Me vastauskirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 21 päivältä tästä alamaisesti Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet.
21 §.
Armollisessa esityksessä Meille annetun ehdotuksen asetukseksi, joka koskee edesvastausta valtiosalaisuuksien ilmaisemisesta, olemme Me muutamilla pienemmillä muutoksilla hyväksyneet, kuten Meidän Keisarilliselle Majesteetille tämän johdosta antamamme alamainen kirjelmä viime kuluneen Toukokuun 21 päivältä osottaa.
22 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on antanut Meille armollisen esityksen, joka sisältää asetusehdotuksen maallaolevain taajaan asuttujen yhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa, olemme Me viime kuluneen Toukokuun 24 päivänä muutamilla pienemmillä muutoksilla hyväksyneet mainitun ehdotuksen, josta Me sanottuna päivänä antamassamme vastauskirjelmässä Keisari]liselle Majesteetille olemme tehneet alamaisen ilmoituksen.
23 §.
Armollisessa esityksessä on Keisarillinen Majesteeti antanut Meille ehdotuksen uudeksi asetukseksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta; ja olemme Me, kuten kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 25 päivältä alamaisesti olemme ilmoittaneet, muutamilla muutoksilla ja lisäyksillä hyväksyneet sanotun asetusehdotuksen, jonka ohessa Me alamaisimmasti olemme anoneet, että Keisarillinen Majesteetti armossa suvaitsisi ryhtyä sellaiseen toimen- piteeseen, että Kuninkaallisessa kirjeessä Tammikuun 5 päivältä 1808 olevat talous- ja järjestysasioista annettujen päätösten tiedonantoa koskevat säännökset tarpeen- mukaisesti täydennettäisiin.
24 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esitykseen, joka sisältää ehdotuksen asetukseksi metsästyksestä, olemme Me erinäisillä muutoksilla hyväksyneet, josta Me kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 25 päivältä olemme alamaisesti ilmoittaneet, jonka ohessa Me sanotussa kirjelmässä olemme antaneet alamaisen lausunnon armollisessa esityksessä Meille tiedoksi annetusta julistusehdotuksesta,joka sisältää ne säännökset asiassa, jotka ovat aiotut hallinnollista tietä annettaviksi.
25 §.
Käsitellessämme Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 ja 8 §:n sekä 6 luvun 4 §:n muuttamisesta olemme Me muutamilla muutoksilla hyväksyneet esityksessä olevan asetusehdotuksen sekä tästä ilmoittaneet alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 25 päivältä.
26 §.
Käsiteltäessä Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä, joka koskee oikeudenkäyntiasiamiehiä ja asianajaja- yhdistyksiä, ei ole voitu saavuttaa sellaista yksimielisyyttä, kuin laillisen Valtiosäätyjen päätöksen saavuttamiseen tarvitaan, josta Me alamaisessa kirjelmässä viiine kuluneen Toukokuun 25 päivältä Keisarilliselle Majesteetille olemme ilmoittaneet.
27 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti armollisessa esityksessä on antanut Meille sekä ehdotuksen uudeksi laiksi kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen että ehdotuksen asetukseksi, jolla Huhtikuun 15 päivänä 1889 yksityisistä rautateistä yleistä keskuusliikettä varten annetun asetuksen 7, 8, 10, 11 ja 12 § muutetaan toisin kuuluvaksi, olemme Me hyväksyneet sanotun asetusehdotuksen erinäisillä muutoksilla sekä tästä ilmoittaneet alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 28 päivältä.
28 §.
Keisarilliselle Majesteetille viime kuluneen Toukokuun 29 päivänä antamamme alamaisen kirjelmän mukaanolemme Me, Hänen Majesteettinsa armollisen esityksen johdosta, joka koskee isoajakoa ja verollepanoa Kuusamon, Kemijärven ja Kuolajärven pitäjissä Oulun läänissä, puolestamme hyväksyneet sellaisen asetusehdotuksen asiassakuin mainittu kirjelmä osottaa, jonka ohessa Me alamaisesti olemme lausuneet sen toivomuksen, että sanotun ehdotuksen 2 §:ssä mainittujen yhteismetsien järjestämisestä ja metsäopillisesta silmälläpidosta johtuvat kustannukset kymmenenä ensimmäisenä vuotena osaksi suoritettaisiin, osaksi korottomina lainoina myönnettäisiin yleisistä varoista.
29 §.
Meille armollisimmasti annetun leimasuostuntaa koskevan esityksen johdosta olemme Me ottaneet suorittaaksemme leimasuostuntaveroa myöskin varainhoitokautena 1898-1900 ja siinä tarkoituksessa hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen asiassa kuin Meidän viime kulunen Toukokuun 29 päivänä Keisarilliselle Majesteetille antamamme alamainen kirjelmä sisältää, jonka ohessa Me alamaisesti olemme anoneet että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi hankituttaa seikka- peräisiä tilastollisia tietoja sekä niistä summista, joita perunkirjoituskirjojen ja testamenttien leimamaksuista joinakuina vuosina on saatu, että myös muista asian- haaroista, jotka perintöveroa vastedes järjestettäessä saattavat huomiota ansaita.
30 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on antanut Meille armollisen esityksen, joka sisältää ehdotuksen laiksi hevosten otosta sotatarpeeseen, sekä samalla tiedonantoa varten jättänyt Meille ehdotuksia eräiksi sen kanssa yhteydessä oleviksi hallinnollisiksi asetuksiksi, olemme Me, pääasiallisesti yhtyen armolliseen esitykseen, puolestamme hyväksyneet sellaisen lain hevosten otosta sotatarpeeseen, kuin Keisarilliselle Majesteetille tästä antamamme alamainen vastauskirjelmä viime kuluneen Toukokuun 29 päivältä sisältää.
31 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen, joka koskee valtiopäivi]lä vuonna 1897 pyydettyjä määrärahoja valtiopäiväkustannusten suorittamiseen, maan kansakoulujen ja Suomen sotaväen voimassa pitämiseen sekä keinoja niiden määrärahojen hankkimiseksi, sekä sittenkuin Meidän Valtiovaliokuntamme Valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n nojalla sanotun armollisen esityksen johdosta on antanut Meille mietinnön, olemme Me, kuten Meidän viime kuluneen Toukokuun 29 päivänä Keisarilliselle Majesteetille asiasta antamamme alamainen kirjelmä lähemmin osottaa, päättäneet, että sanotussa alamaisessa kirjelmässä mainittujen suostuntakulunki- arvioon vuosiksi 1898-1900 merkittyjen menojen suorittamiseen, mikäli niitä ei oteta sotilasrahaston vakinaisista varoista, käytetään ei ainoastaan ne 9,000,000 markkaa, joista 3,000,000 markkaa vuosittain on aiottu yleisestä valtiorahastosta suostuntarahastoon siirrettäväksi, vaan myös viimeksi mainittuun rahastoon pantu paloviinaveron osuus 1,980,000 markkaa; kuin myös että samaan tarkoitukseen osotetaan sekä tulot seuraavista suostunnoista, nimittäin leimasuostunnasta ynnä mallasjuoma- ja pelikorttisuostunnoista yhteensä 6,411,000 markkaa, että myös tarvittava määrä Suomen Pankin nykyään käytettävinä olevista voittovaroista mahdollisesti aina 4,665,230 markkaan, nostettavaksi enintään 1,560,000 markan suuruisissa vuotuisissa määräerissä. Mainitussa kirjelmässä olemme Me sen ohessa katsoneet pitävämme alamaisuudessa lausua että Me arvioidessamme yleisen valtiorahaston varoja tulevaksi varainhoitokaudeksi olemme saaneet tukea sille olettamukselle, että nämät varat sitäkin seuraavana varainhoitokautena riittävät tyydyttämään melkoista osaa suostuntakulunkiarvioon kuuluvia valtiotarpeita, sekä että Me luottamuksella toivomme hyvän rahaasiallisen tilan pysyväisesti kestävän, siinä tapauksessa että Suuriruhtinaanmaan tärkein tulolähde, tullitaksa, ei joudu muiden kuin sellaisten muutosten alaiseksi, jotka soveltuvat maan omiin taloudellisiin oloihin. Ja olemme Me lopuksi alamaisimmasti anoneet että Keisarillinen Majesteetti armollisesti suvaitsisi määrätä kulkulaitosrahastoon siirrettäväksi jonkun osan siitä ylijäämästä, joka ensintulevana varainhoitokautena saattaa syntyä yleiseen valtiorahastoon sen lisäksi, niitä harkitaan olevan tarpeen muihin valtiotarkoituksiin.
32 §.
Sen mukaan kuin Me kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 31 päivältä Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti olemme ilmoittaneet, olemme Me, arnlollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista 1900 vuoden valtiopäiväin kustannusten suorittamiseen, määränneet ei ainoastaan 440,000 markan suuruisen summan Valtiopäiväjärjestyksen 82 §:ssä mainittujen yleisten kustannusten suorittamiseen 1900 vuoden valtiopäivistä, kuin myös säätytalon sekä Valtiosäätyjen arkiston ja kirjaston hoitoon ja kunnossa- pitoon varainhoitokautena 1898-1900, vaan myös ennen vuotta 1885 pidetyillä valtiopäivillä syntyneitten pöytä- ja asiakirjain a]otetun painatuksen jatkamiseen 30,000 markan suuruisen summan samoinkuin tähän asti Pankkivaltuus- miesten valvonnan alla käytettäväksi sanottuna varainhoito- kautena, josta Pankkivaltuusmiehille erityisessä kirjelmässä on ilmoitettu.
Sen ohessa olemme Me niillä perusteilla, jotka ensinmaini- tussa kirjelmässämme esitetään, alamaisesti ehdottaneet että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ottaa armollisesti harkittavakseen, mihin toimiin Hallituksen puolelta voitaisiin ryhtyä valtiopäivien töiden tarkoituksenmukaisemmin järjestämiseksi.
33 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on antanut Meille armollisen esityksen uusista rautatierakennuksista maassa, olemme Me, kuten Meidän viime kuluneen Toukokuun 31 päivänä antamamme alamainen kirjelmä osottaa, puolestamme päättäneet, että normaaliraiteinen rautatie rakennetaan Oulusta Kemin kaupunkiin ja sieltä edelleen Tornionjoen itäiselle rannalle, Tornion kaupungin läheisyyteen; että työt tällä radalla alotetaan niin pian kuin sopivia työnjohtajia siihen voidaan saada; sekä että sillat Iin, Kemin ja Rauman jokien yli rakennetaan niin, että käy mahdolliseksi ajoneuvoilla kulkea niillä, sekä että Haukiputaan ja Simon yli rakennettavat sillat niinikään laitetaan saman tarkoituksen mukaisiksi, jos tienteko- velvolliset johtavat maantien siltapaikoille; ja olemme Me tätä rakennusta varten, jonka kustannukset ovat lasketut nousevan 9,190,000 markkaan, varainhoitokaudeksi 1898-1900 osottaneet 4,500,000 markkaa.
Sen ohessa olemme Me päättäneet, että saman teknillisen ohjelman mukaan kuin Savon rata rakennetaan Kuopiosta Iisalmeen rautatie, jonka kustannus on arvioitu 6,224,000 markaksi, ja että työt sillä ovat pantavat alkuun heti kun voidaan saada joutilaita työpäälliköitä, johon tarkoituksen nyt olemme osottaneet 4,000,000 markkaa; että Porin rata jatketaan aina Mäntyluodolla oleviin satamalaitoksiin asti saman teknillisen ohjelman mukaan, jota on noudatettu mainittua rataa rakennettaessa; mihin työhön,joka olisi heti alkuun pantava, on kulkulaitosrahaston varoista osotettu 1,200,000 markkaa; sekä että Helsingistä Karjan asemalle tahi muuhun sopivaan kohtaan Hangon radalle, kuitenkaan ei Kirknientä idempään, saman teknillisen ohjelman mukaan, joka on säädetty Turun-Karjan par'aikaa rakennettavaa rataa varten, rakennetaan rautatie, joka on laskettu maksavan 6,224,500 markkaa, ja että työt aletaan ennen ensi valtiopäiviä; jonka ohessa tätä rautatietä varten on osotettu 2,000,000 markkaa varainhoitokaudeksi 1898-1900.
Edellämainitussa kirjelmässä olemme Me lopuksi Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anoneet, että ... semmoisia täydellisiä taloudellisia ja niistä aiheutuvia
34 §.
Keisarillisen Majesteetiu annettua Meille armollisen esityksen, joka koskee kulkulaitosrahastoa, olemme Me, kuten Me alamaisessa kirjelmässä viime kuluneen Toukokuun 31 päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, sanottua rahastoa varten tehneet kirjelmässä olevan tulo- ja menoarvion vuosiksi 1898-1900 sekä päättäneet, että sanotuille vuosille on osotettava ja kulkulaitosrahaston menoihin otettava: 6,500,000 markan suuruinen määräraha valmiilla rautateillä toimitettaviin uutisrakennuksiin, Hallituksen harkinnan mukaan käytettäväksi, pääasiallisesti yhtäpitävästi tällaisista töistä tehdyn luettelon kanssa; sekä 5,600,000 markan määräraha rautateitten liikkuvan kaluston lisäämiseen, niin että 2,000,000 markkaa käytetään vuonna 1898 ja loput seuraavina vuosina, jonka yhteydessä Me myöskin olemme lausuneet ajatuksemme Pietarin lähellä olevan rautatien uudestaan rakentamisesta sekä osottaneet, kuinka tärkeätä on, ettei uusien rautatierakennusten kustannusarvioita laadittaessa ratojen varustusta, varsinkaan mitä liikkuvaan kalustoon tulee, arvioida liian niukaksi. Sen ohessa olemme Me valtuuttaneet maan Hallituksen sopivana aikana ja etupäässä ulkomaisia rahamarkkinoita käyttämällä ottamaan niin suuren, enintään puolenneljättä prosentin korkoakasvavan ja kuudessakymmenessä vuodessa suoritettavan kuoletuslainan, että se vastaa 2,000,000 markanvuotuismaksua; ja olemme Me osottaneet tämän lainankorkojen ja kuoletuksen suorittamiseen vuotuisen 2,000,000 markan suuruisen määrärahan kulkulaitosrahaston tuloista; sekä päättäneet määrätä kaikki vuosina 1882 ja 1886 otettuihin valtiolainoihin kuuluvat suorittamattomat obligatsioonit, irtisanomisen tapahduttua, lunastettaviksi uuden lainan kautta tulevilla varoilla ja jäljellä olevan osan näitä varoja pantavaksi kulkulaitosrahastoon; Ja olemme Me lopuksi niillä perusteilla, jotka edellä mainitussa kirjelmässämme tuodaan esiin, alamaisesti anoneet, että kollegiaalinen järjestelmä valmisteltavana olevassa rautatiehallituksen uudessa ohjesäännössä pysytettäisiin etupäässä yhtäpitävänä voimassa olevan Elokuun 31 päivänä 1888 annetun ohjesäännön säännösten kanssa; sekä että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ottaa armollisesti harkitaksensa, eikö valtiorautateille postinkuljetuksesta syntyviä kustannuksia olisi korvattava vuosittain siirtämällä yleisestä valtiorahastosta kulkulaitosrahastoon se summa, joksi mainitut kustannukset kohtuuden mukaan arvioidaan.
...