45 §.
Tutkittuamme sekä säädyissä nostettuja muita säätyesitys- ehdotuksia että Meillä tehtyjä anomusehdotuksia, olemme Me, osittain kaikkien neljän säädyn yksimielisen, osittain kolmen säädyn yhtäpitävän päätöksen nojalla erityisissä alamaisissa kirjelmissä Keisarilliselta Majesteetilta anoneet:
1) että ensinkokoontuville valtiopäiville annettaisiin armollinen esitys niin hyvin siitä, että elinkeinoista Maaliskuun 31 päivänä 1879 annetun armollisen asetuksen 5 § muutettaisiin siten, että oikeus kaupan harjoittamiseen kaduilla ja toreilla 15 vuotta nuorempien lasten kautta voidaan erittäin säädetyssä järjestyksessä annetuilla määräyksillä edesvastauksen uhalla kieltää, kuin myöskin, että kysymyksen tällaisten määräysten antamisesta voivat panna vireille kaupunginvaltuusmiehet, joitten asiasta tekemä päätös lähetetään asianomaiselle kuvernöörille, joka oman lausuntonsa ohessa toimittaa päätöksen Senaatin Talousosaston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi;
2) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi sekä hankituttaa selvitystä niistä puutteista, joita mahdollisesti on nyt voimassa olevassa lainsäädännössä ehdoista lasten ja nuorten henkilöiden käyttämisestä tehtaissa, käsitöissä ja muissa teollisuusammateissa, että sen johdosta laadittaa ja armollisessa esityksessä Valtiosäädyille antaa ehdotuksen asetukseksi asiassa;
3) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi yhteydessä paraikaa tapahtuvan vesioikeus-lainsäädännön tarkastuksenkanssa tutkituttaa ojituslautakuntien perustamisesta lausutut toivomukset;
4) että teknillinen ja taloudellinen tutkimus kapearaiteista rautatietä varten Kemin kaupungista Rovaniemen kirkonkylään toimitettaisiin ennen ensi valtiopäiviä;
että jos Raahen kaupunki, joku yksityinen henkilö tai yhtiö saa myönnytyksen kapearaiteisen rautatien rakentamiseen Lapin asemalta Oulun rautatieltä Raaheen ja sen satamaan, yrityksen kannatukseksi myönnettäisiin Meidän sitä tarkoitusta varten määräämistämme varoista 400,000 markan suuruinen summa
että jos Uudenkaarlepyyn kaupunki tahi yksityinen yhtiö ennen ensi valtiopäiviä saa myönnytyksen sivuradanrakentamiseen Kovjoen asemalta Oulun radalta Uudenkaarlepyyn kaupunkiin ja sen satamaan, tälle yritykselle Keisarillisen Majesteetin määräämillä ehdoilla annettaisiin 150,000 markan suuruinen valtioapu siihen tarkoitukseen osotetuista varoista;
että ennen ensitulevia valtiopäiviä toimitettaisiin taloudellinen tutkimus sopivinta rautatiesuuntaa varten Seinäjoen asemalta Tampereen-Vaasan rautatieltä johonkin kohtaan Porin rautatielle sekä Kristiinankaupunkiin tai Kaskisiin rakennettavaa sivurataa varten; että se linja, joka semmoisessa tutkimuksessa huomataan taloudellisessa suhteessa edullisimmaksi, koneellisesti tutkittaisiin kapea-raiteisen rautatien rakentamista varten; sekä että armollinen esitys annettaisiin ensinkokoontuville Valtiosäädyille Seinäjoen aseman ja Kristiinankaupungin tahi Kaskisenvälisen, puheena olevan rautatienosan rakentamisesta;
että jos ennen ensi valtiopäiviä perustetaan osake-yhtiö Loviisan ulkosatamasta Vesijärvelle menevän kapearaiteisen rautatien rakentamista ja käyttämistä varten, tälle yhtiölle, Keisarillisen Majesteetin tarkemmin määräämillä ehdoilla, myönnettäisiin valtiovaroista kannatusta 750,000 markkaa;
että jos ennen ensi valtiopäiviä Haminan kaupunki, osakeyhtiö tai yksityinen henkilö hankkii myönnytyksen normaaliraiteisen sivuradan rakentamiseen joltakin sopivalta kohdalta Kouvolan-Kotkan rautatieltä Haminan kaupunkiin, yritykselle annettaisiin valtiovaroista Keisarillisen Majesteetin määräämillä ehdoilla 400,000 markan suuruinen apuraha;
että Päijänteen ja Karjalan radan välinen maakunta taloudellisesti tutkittaisiin, jotta saataisiin selville, millä tavalla se soveliaimmin olisi varustettava uusilla rautateillä, ja että soveliaiksi huomatut rautatielinjat silmävaraisesti tarkastettaisiin; että rataosat Heinola-Lahti ja Savonlinna-Kurkijoki sen ohessa tutkittaisiin koneellisesti, ja että niitä varten tehtäisiin vaihtopuoliset rataehdotukset ja kustannusarviot sekä kapeaa että normaaliraidetta varten; kuin myöskin että ensi valtiopäiville annettaisiin armollinen esitys rautatien rakentamisesta Savonlinnasta Elisenvaaran tahi Alhon aseman kautta Karjalan radalla Kurkijoen satamaan Laatokan rannalle; sekä
että aikanaan toimitettaisiin taloudellisia tutkimuksia Keskipohjanmaalla, jotta saattaisiin selville, miten tämän maakunnan tarve saada rautateitä soveliaimmin voitaisiin täyttää.
5) että ensinkokoontuville Valtiosäädyille annettaisiin armollinen esitys asetukseksi siihen suuntaan että, huolimattakunkin eri paikkakunnan puolipäiväpiirin keskiajasta maankaikkien seutujen aika sekä oikeudellisessa että yhteis-kunnallisessa suhteessa laskettaisiin koko maalle yhteisen keskiajan mukaan, kuin myös siitä, että esityksessä tulisi olla ehdotus siitä puolipäiväpiiristä, jonka mukaan mainittu keskiaika soveliaimmin olisi määrättävä;
6) että saksan ja ranskan kielten opettajavirat klassillisissa lyseoissa ja normaalilyseoissa yhdistettäisiin ja muodostettaisiin, edellisissä saksan ja ranskan kielten kolleegan- ja normaalilyseoissa lehtorinviroiksi, jolloin kelpoisuuteen ja palkkaetuihin nähden olisi voimassa, mitä laki tällaisista viroista säätää;
7) että, Marraskuun 27 päivänä 1885 annetussa armollisessa asetuksessa tyttökouluja varten säädettyä palkkaussääntöä muuttaen, ne palkkionlisäykset, jotka määrättyjen vuosien nuhteettomasta palveluksesta annetaan tyttökoulujen johtajattarille ja vakinaisille opettajattarille, määrättäisiin 400 markaksi 5, 10 ja 15 vuoden palveluksesta;
8) että maan talous- ja maanviljelysseuroille, metsänhoito- kysymyksen kiireellisyyteen nähden ja siitä alkuunpanosta riippumatta, johon Hallitus on asiassa ryhtynyt, annettaisiin riittäviä rahamääräyksiä metsänhoidon parantamisen edistämiseksi;
9) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi, tarkemman selvityksen asiasta hankittuansa, ensituleville valtiopäiville antaa armollisen esityksen Rak. K. 24 Luvun 4, 5 ja 6 §:n sekä 4 päivänä Huhtikuuta 1864 annetun sanottujen lainkohtien muuttamista koskevan asetuksen kumoamisesta;
10) että Keisarillinen Majesteetti armossa suvaitsisi sen lisäksi, mitä tätä nykyä on myönnetty, yleisistä valtiovaroista määrätä vähintäänkin 120,000 markkaa vuosittain, Hallituksen harkinnan mukaan jaettavaksi maan talous- ja maanvlijelysseurojen kesken niiden maanviljelyksen parantamista tarkoittavan toiminnan auttamiseksi; sekä vähintäänkin 80,000 markkaa vuosittain etupäässä talous- ja maanviljelysseurojen välityksellä käytettäväksi sekä nautakarjan palkitsemista että muita nautakarjanrodun parantamista tarkoittavia toimenpiteitä varten;
11) että Geoloogiselle toimistolle valmistettaisiin tilaisuus arvokkaiden malmilajien etsimistä varten Lapinmaassa toimeenpanna siellä geoloogisia tutkimuksia;
12) että pääasiallisesti varattomia keuhkotautisia varten aiottu sanatoorio yleisillä varoilla perustettaisiin; ja että Hallitus raha-avulla edistäisi keuhkotautisia varten aiottujen hoitolaitosten syntymistä yksityisten toimesta; sekä edistäisi tietojen levittämistä suojeluskeinoista tuberkuloosia vastaan;
13) että Hallitus viipymättä ryhtyisi niin tehokkaisiin toimenpiteisiin kuin mahdollista tuberkuloosin leviämisen ehkäisemiseksi maan karjassa;
14) että naiselle myönnettäisiin oikeus suku puolensa estämättä hakea sekä taitonsa ja ansionsa mukaan saada lehtorinvirkoja naisseminaareissa sekä uusien kielten-, piirustuksen-, kaunokirjoituksen- ja laulunopettajan palkkiovirkoja lyseoissa ja alkeiskouluissa sekä että, jos saksan ja ranskan kielten palkkio-opettajavirat, Meidän näillä valtiopäivillä tekemämme alamaisen anomuksen mukaan, tulevat muodostetuiksi normaalilyseoissa lehtorin- ja muissa klassillisissa lyseoissa kolleegan viroiksi, nainen samoilla ehdoilla kuin mies olisi oikeutettu hakemaan näiden aineiden kolleegan virkoja puheenalaisissa lyseoissa;
15) että valtio ottaisi kokonaan huostaansa Joensuun yksityisen suomenkielisen tyttökoulun, sekä että Joulukuun 11 päivänä 1884 annetun armollisen julistuksen 1 § muutettaisiin siihen suuntaan, että suurempia apurahoja kuin 2,000 markkaa ylempiä ja 1,000 markkaa alempia luokkia varten voitaisiin myöntää sellaisille yksityisille tyttökouluille, jotka ovat osottautuneet todellisen tarpeen vaatimiksi;
16) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi tutkituttaa, eikö sellainen veronvähennys, kuin armollisessa kirjelmässä Toukokuun 11 päivältä 1896 säädettiin, ole tarpeen vaatima muillakin kuin sanotun armollisen kirjelmän mainitsemilla Turun ja Porin läänin rannikko- ja saaristoseuduilla, varsinkin Navon, Korpon ja Houtskarin pitäjissä ynnä Kuusiston kappelissa, sekä armossa käskeä veronvähennystä ulotettavaksi siinä määrin kuin mainittu tutkimus osottaa tarpeelliseksi, kuin myös määrätä että Muonionniskan pitäjä Lapin kihlakuntaa verotukseen nähden asetettaisiin samalle kannalle kuin kihlakunnan muut kunnat;
17) että Keisarillinen Majesteetti vuosittain antaisi jakaa palkintoja ansiokkaille kaunokirjailijoille, jätettyään joka kerta Suomalaisen ja Ruotsalaisen kirjallisuuden seuroille tilaisuuden laatia ehdotus näiden palkintojen jakamiseksi;
18) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi, asianhaarain vaatiessa, myöntää valtionvaroista määrätyksi ajaksi maalaiskunnille taikka yksityisille yhdistyksille apua ensimmäisen kiertelevän sairaanhoitajattaren palkkaamista varten, jonka tulisi piiri- tai kunnanlääkärin valvonnan alaisena maksuttomasti hoitaa kunnan sairaita, ja että semmoista palkkausapua etusijassa myönnettäisiin sellaisille kunnille, joissa on kunnanlääkäri;
19) että Keisarillinen Majesteetti ottaisi harkittavaksi, miten maan kirkonarkistot ja muut paikalliset, julkista laatua olevat arkistot entistä paremmin voitaisiin turvata häviöltä ja asettaa tutkijain käytettäviksi;
20) että Keisarillinen Majesteetti lääkärinhoitoa maaseudulla uudestaan järjestettäessä ottaisi erityisesti huomioonsa Oulun läänin tässä suhteessa kovaosaisimmat seudut ja, ennenkuin lopullinen järjestäminen toimitetaan, ryhtyisi tarpeellisiin väliaikaisiin toimiin näiden seutujen lääkärinhoidon tarpeen tyydyttämiseksi;
21) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ennen ensinkokoontuvaa kirkolliskokousta teettää ehdotuksen nyt käytettyin valankaavain uskonnollisen osan muuttamiseksi siten kuin viime kirkolliskokouksessa ehdotettiin sekä, sittenkuin tulevan kirkolliskokouksen lausunto on hankittu, antaa ensinkokoontuville Valtiosäädyille semmoista muutosta tarkoittavan armollisen esityksen;
22) että Keisarillinen Majesteetti myöntämällä apua yleisistä varoista edistäisi uuden ajanmukaisen rakennuksen aikaansaamista suomalaiselle teaatterille Helsingissä;
23) että ensinkokoontuville Valtiosäädyille annettaisiin armollinen esitys sellaisen muutoksen tekemisestä palkkaussääntöön 30 päivältä Tammikuuta 1865 sekä elinkeinoasetukseen 31 päivältä Maaliskuuta 1879, että niiden ravintolain ja anniskelupaikkain isännät, missä väkijuomia tarjotaan, eivät saisi liikkeessään palvelijoina käyttää nuorukaisia tai tyttöjä, jotka eivät ole täyttäneet 21 ikävuotta, kuitenkin sellaisella poikkeuksella, että kun vanhempien tai holhoojan kirjallinen suostumus siihen on hankittu, alaikäinen henkilö 18 ikävuodesta alkaen saataisiin tällaiseen palvelukseen ottaa;
24) että valtio ottaisi haltuunsa Maarianhaminan kolmiluokkaisen yksityisen koulun ja yhdistäisi sen jo toimessaolevan kaksiluokkaisen alkeiskoulun kanssa viisiluokkaiseksi oppilaitokseksi, jossa olisi sekä reaali- että klassillinen osasto ja päättyvät kurssit, sekä että kouluun saataisiin ottaa oppilaiksi sekä poikia että tyttöjä; kuin myös että valtio ottaisi huostaansa Sortavalan yksityislyseon ja laajentaisi sen täydelliseksi suomenkieliseksi klassilliseksi tai reaalilyseoksi;
25) että suostuntavaroista 3,000 markan suuruisia vuotuisia apurahoja myönnettäisiin niille maan kansanopistoille, jotka kaksivuotisena toiminta-aikana opetuksensa laadulla ovat näyttäneet edistävänsä käytännöllistä kansalaissivistystä, jonka ohessa Me olemme ilmoittaneet puheena olevaan tarkoitukseen vuosiksi 1898-1900 myöntäneemme 24,000 markkaa vuodessa, eli kaikkiaan 72,000 markkaa;
26) että asiantuntevista henkilöistä asetettaisiin komitea, jolla olisi tarkoituksena tutkia ja antaa lausuntonsa, mitenkä siveellisessä suhteessa huonosti hoidetuille ja pahantapaisille lapsille valtion puolelta hankittaisiin sovelias kasvatus, sekä että Hallitus, saavutetun selvityksen johdolla, ryhtyisi siitä aiheutuviin lainsäätämis- ja muihin toimiin;
27) että valtionvaroista myönnettäisiin maalaiskunnille kansakoulurakennuksia varten kuoletuslainoja korkeintaan viidenkymmenen vuoden kuoletusajaksi ja enintään kolmen prosentin korkoa vastaan;
28) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi toimituttaa tutkimuksen siitä, olisivatko ja missä määrin leipurin- ammatin työaikaa koskevat lakimääräykset tarpeen vaatimia sekä sittemmin esittää Valtiosäädyille sellaisen laki- ehdotuksen, johonka toimitettu tutkimus mahdollisesti antaa aihetta;
29) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi tutkituttaa, voitaisiinko ja missä määrin lakimääräyksiä säätää siinä tarkoituksessa että kotieläimien teurastus näille tuottaisi niin vähän kipua kuin mahdollista sekä, jos tutkimus siihen antaa aihetta, asiasta laadituttaa armollisen esityksen ensin- kokoontuville Valtiosäädyille annettavaksi;
30) että kumottaisiin Kansliatoimituskunnan kirjoituksessa Maaliskuun 29 päivältä 1889 säädetty kielto mooseksen- uskolaisten lapsille jäädä maahan avioliittoon mentyänsä; että juutalainen nainen, joka menee Aviollittoon juutalaisen, asianomaisella luvalla maassa oleskelevan miehen kanssa, saisi nauttia samaa oikeutta maassa oloon kuin mies; sekä että mooseksenuskolaisille myönnettäisiin oikeus määrätyissä, Hallituksen heille sellaiseen tarkoitukseen osottamissa kaupungeissa perustaa synagoogeja ja pitää niissä rabbiini ynnä tarpeellista palvelusväkeä;
31) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi taloudellisesti, sekä tarvittaessa myöskin teknillisesti tutkituttaa Vuoksen virran aliosan kanavoimista Kiviniemen kosken ja Taipaleen virran kautta Laatokkaan, sekä, jos huomataan yrityksen tuottavan kustannuksia vastaavan hyödyn, aikanaan antaa toimeenpanna puheena olevan kanavoimistyön;
32) että Keisarillien Majesteetti ottaisi harkittavaksi, eikö armollinen asetus Maaliskuun 15 päivältä 1880 vaatisi muuttamista siihen suuntaan, että taiteilijoille ja valo- kuvaajille vakuutettaisiin laajempi tekijäoikeus työnsä tuotteisiin, ja jos olot vaatisivat sellaista muutosta, antaisi ensinkokoontuville Valtiosäädyille esityksen asiasta;
33) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ensituleville valtiopäiville antaa armollisen esityksen maan evankelis- luterilaisten seurakuntain lukkarien palkkain järjestämisestä;
34) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi laadittaa sääntöehdotuksen siitä mitä siirtolaisten vieraaseeu maanosaan toimittamiseen nähden on vaarinotettava sekä antaa ensinkokoontuville Valtiosäädyille armollisen esityksen asiasta;
35) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ottaa armollisesti harkittavaksi, kävisikö laatuun että niiden palvelusaika vakinaisessa väessä, jotka eivät nauti helpotusta asevelvollisuuden täyttämisessä, supistettaisiin kahdeksi vuodeksi, asianhaarain mukaan sovitetulla lyhennyksellä niille asevelvollisille, jotka ovat oikeutetut semmoista helpotusta saamaan, ja voitaisiinko reservin harjoitusaika samoin jakaa ainoastaan kahdelle vuodelle; sekä että, jos Keisarillinen Majesteetti harkitsisi että sellainen lievennys asevelvollisuuden täyttämisessä sotilaskasvatusta haittaamatta voidaan myöntää, armollinen esitys niistä muutoksista voimassaolevaan Asevelvollisuuslakiin, jotka tämän johdosta kävisivät tarpeellisiksi, jätettäisiin ensinkokoontuville Valtiosäädyille;
36) että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi tutkia, mitenkä pienitilallisia varten voitaisiin saada aikaan luottolaitoksia, joista niille annettaisiin pitkäaikaisia kuoletuslainoja helppoa korkoa vastaan;
37) että ensitulevilla valtiopäivillä annettaisiin armollinen esitys siitä, että Kuninkaallinen julistus 17 päivältä Helmikuuta 1803, joka koskee maan- tahi tilanomistajain vastuuta heidän tiluksillaan asuvaiu itselllsten ynnä muiden sellaisten henkilöiden kruununmaksujen suorittamisesta, kumottaisiin;
38) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi toimituttaa tarkan tilastollisen tutkimuksen teollisuusammattien työväen oloista, sekä tarkemmin määrätyillä ehdoilla avustaa alkeisopetuskursseja, jotka ovat aiotut sellaista mies- ja naispuolista työväkeä varten, joka ei enää ole kouluiässä, jos semmoiset kurssit ovat näyttäyneet tarkoituksenmukaisiksi ja nauttivat asianomaisen kunnan apua;
39) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi, liiaksi supistamatta kansakoulunopettajien oikeutta yhtaikaa hakea useampia virkoja, antaa ryhtyä toimenpiteisiin niiden epäkohtien poistamiseksi, jotka nykyään voimassa olevien määräysten vallitessa johtuvat mainitusta oikeudesta;
40) että yhtiöi]le tai yhdistyksille, joilla on tarkoituksena terveellisten asuntojen rakentaminen maan kaupunkien työväestölle, niiden lainojen lisäksi, joita yhtiöt tahi yhdistykset ovat voineet yksityiseltä taholta saada, yleisistä valtionvaroista kiinnitysvakuutta vastaan annettaisiin lisälainoja, jotka vastaavat noin kolmatta osaa kiinteistön arvioidusta arvosta, niin että yhteenlaskettu lainasumma nousee enintään seitsemäänkymmeneenviiteen prosenttiin mainitusta arvosta;
41) että maan karttateosta varten tarpeelliset perustavat geodeettiset ja tähtitieteelliset työt niin pian kuin mahdollista pantaisiin toimeen sekä että samalla perustettaisiin erityinen geodeettinen kommissiooni, joka toimittaisi nämä työt sekä tarkkavaakitukset;
42) että tukinkuljetusväylä Saimaan vesistöstä Kymijoen vesistöön yleisillä valtionvaroilla laitettaisiin ja ylläpidettäisiin sekä määrätystä maksusta yleisön käytettäväksi annettaisiin;
43) että Joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa annettu armollinen asetus ja asetus Elokuun 15 päivältä 1883, joka sisältää erityisiä muutoksia ensinmainittuun asetukseen, tarkastettaisiin niissä kohdin, mitkä koskevat kunnallisen verotuksen perusteita ja tapaa, ja että armollinen esitys, joka sisältäisi ne mainittuin asetusten muutokset, jotka sanotnssa suhteessa voidaan katsoa tarpeellisiksi, niin pian kuin se saattaa tapahtua, Valtiosäädyille annettaisiin;
44) että kyytirättärintoimet niissä paikkakunnissa maata, joissa sellaisia on olemassa, lakkautettaisiin, sekä että talot vapautettaisiin näiden virkojen ylläpitämiseen menevien kappamaksujen suorittamisesta;
45) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi antaa sitä varten asetettavan komitean tutkittavaksi kysymyksen irtaimen väestön asuttamiseu edistämisestä sekä muita tämän yhteydessä olevia asianhaaroja, kuin myös aikanaan ilmoittaa Valtiosäädyille mainittujen tutkimuksien tuloksista ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joihin asianhaarat antanevat aihetta, sekä siinä suhteessa, mikäli Valtiosäätyjen myötävaikutusta näihin toimenpiteisiin tarvitaan, antaa armollisen esityksen asiasta;
46) että maanviljelystilasto maassa niin pian kuin mahdollista järjestettäisiin ajanmukaiselle kannalle;
47) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ottaa harkitta- vaksi, olisivatko ne asiamiehet, jotka pitävät toimenansa hankkia paikkoja palkollisille ja muille sekä omassa maassa että sen ulkopuolella, toimintansa puolesta asetettavat laissa säädetyn tarkastuksen alaisiksi, sekä, jos sellainen tarkastus katsottaisiin tarpeelliseksi, asiasta antaa armollisen esityksen Valtiosäädyille;
48) että Hallitus riittävästi avustaisi oppilaitoksia, joiden tarkoituksena on jatkaa viisiluokkaisten tyttökoulujen oppimäärää ja laajentaa oppilaiden tietoja siihen määrään, että he saattavat jatkaa opintojansa korkeammissa sivistyslaitoksissa;
49) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ensi valtiopäiville antaa Valtiosäädyille armollisen esityksen juoksevien velkakirjain sekä muiden haltija- ja orderipaperien kuolettamisesta;
50) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ottaa tutkiakseen, millä tavoin ne Valliopäiväjärjestyksen säännökset, jotka koskevat aatelittomien säätyjen kokoonpanoa, saataisiin selvennetyiksi ja kehitetyiksi siihen suuntaan, että poistettaisiin se epäselvyys, joka on olemassa 11 §:n sanoissa "vakinaisessa virassa tahi palveluksessa olevain hippakunnan papismiesten" ja 12 §:n säännöksessä niistä kaupunkikuntain jäsenistä, jotka ovat äänioikeutta vailla, että sellaiset maan väestön ryhmät, jotka eivät ole edustuskunnassa edustettuina, mikäli mahdollista, saisivat oikeuden ottaa osaa valtiopäivämiehen vaaliin ja tulemaan siksi valituksi; ja että Valtiopäiväjärjestykseen otettaisiin määräys sekä alimmista vuosituloista, jotka oikeuttavat äänioikeuteen Porvaris- ja Talonpoikaissäätyjen vaaleissa että siitä tulojen määrästä, joka tuottaa korkeimman ääniluvun vaalissa äskensanottuihin kahteeu säätyyn, kuin myöskin ääniasteikko; että Keisarilliuen Majesteetti sen ohessa suvaitsisi ottaa tutkiakseen, saatettaisiinko ja missä määrin erittäinkin Pappissäädyn edustajia valittaessa myöntää n. s. suhteellisia vaaleja, kuu äänioikeutetut sellaisesta vaalitavasta suostuvat; sekä että tässä asiassa annettaisiin Valtiosäädyille esitys ensinkokoontuville valtiopäiville;
51) että ryhdyttäisiin siihen toimenpiteeseen, että luterilaisen kirkon jäsenien kastamattomat lapset tulisivat merkityiksi viralliseen luetteloon, jonka tulee sisältää ilmoitus heidän iästänsä, maineestansa sekä sukulaisuus- ja avioliitto- suhteistansa;
52) että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi valmistuttaa ja maan Valtiosäädyille esittää lain, joka käsittäisi säännöksiä siitä, miten Suomen mies, joka pitkän aikaa on ollut kadoksissa, ilman että hänestä on tietoa saapunut, voidaan tuomioistuimen toimesta julistaa kuolleeksi.
Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme määränneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen Suuriruhtinaanmaan kaikki Säädyt, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet, joka tapahtui Helsingissä ensimmäisenä päivänä Kesäkuuta vuonna Vapahtajamme Jesuksen Kristuksen syntymän jälkeen tuhat kahdeksansataa yhdeksänkymmentä seitsemän.