(Julkiluettava saarnastuolista).
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa antama
Plakaatti
neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka koko Suomen Suuriruhtinanmaassa ovat juhlallisesti pidettävät ja vietettävät vuonna 1899.
Annettu Helsingissä 1 p:nä Marraskuuta 1898.
Sen voiman ja vallan nojalla, jonka Keisarillineu Majesteetti on Keisarilliselle Suomen Senaatille suonut,
Tahtoo Keisarillinen Senaatti ilmoittaa evankelis- lutherilaista uskoa tunnustaville Suomenmaan asukkaille!
Tulevan vuoden vaiheissa kajahtaa taaskin kristinuskon herättävä ääni: "tehkäät parannuksen soveliaita hedelmiä". Tämä Johanneksen ääni, joka ratkaisevien tapahtumain valmistuessa hämmästytti valittua kansaa, pyytää herättää Suomenkin kansaa vakavaan itsensä-koettelemiseen. Kuten tämä herätyshuuto lähinnä tarkoittaa yksityistä ihmistä, niin se myöskin tähtää jokaista ihmisellistä yhdyskuntaa, suuria ja pieniä, perhettä, kuntaa, kansakuntaa ja koko ihmiskuntaa, ja teroittaa kaikille yhteisesti sitä totuutta että, tarkoin punnittuna, niin yksityisen ihmisen kuin yhteiskunnankin onni tai onnettomuus, on kasvua siitä siemenestä, mitä kukin on itse kylvänyt. Tämä samalla kertaa nöyryyttävä ja ilostava totuus osoittaa voimansa luonnonlain ponnella sekä sisällisissä että ulkonaisissa olosuhteissa. Sydämmestä elämä lähtee. Kuten sydän hallitsee ruumiin elämää, samoin sydämmessä valmistuu ihmis-elämän hyvä tai paha hedelmä. Täällä ihmishengen keskustassa, sen sisimmässä salatussa työpajassa, pitää parannuksen alkaman, parannuksen, joka etsii Herran kasvoja, ja joka näiden pyhittävässä ja laupiaassa armon valossa saapi aikaan uudistuksen ja ohjaa oikealle uralle kehityksen, minkä synti on väärään vienyt. Ilman tätä parannusta ja ilman sitä taistelua pahaa vastaan, mikä siitä on seurauksena, kansakunta turhaan saapi odottaa, että sen laitokset olisivat pysyväisiä, tai toivoa voivansa kestäväisenä olla historian tuomiossa. Mutta onnellinen se maa ja kansa, joka vakaasti tekee parannuksen soveliaita hedelmiä. Sen elämä on taattu, sillä se leipä, joka taivaasta tuli alas, on sen elämä Etsimysten aikoinakin, joita ei voi välttää, on se asuva majassansa hyvässä turvassa, sillä sen maja on perustettu "valitulle kalliille kulmakivelle", jota vastaan hyökylaineet sortuvat. Sillä "Herra on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat". Parannuksen hedelmiä on sekin, kun ottaa kaikki vastaan Jumalan kädestä ja tuskan aikana antaa kunnian Jumalalle Kristuksessa Jesuksessa.
Tulevana vuotena ja niissä tärkeissä tapahtumissa, joita tuleva aika helmoissaan kantaa, tulee Herra etsimään keskuudestamme parannuksen hedelmiä. Älkäämme peitelkö omaa syntiämme ja toinen toisemme syntiä, vaan, pukeutuen Jumalan sota-aseihin, käykäämme täydellä todella taisteluun syntiä vastaan yksin mielin uskossa ja yhdistetyin innoin. Herra silloin antaa kasvonsa valaista meitä ja siunaa meitä, niin että kiitollisella mielellä saamme tunnustaa: "Herra sinä olet mahdollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman".
Kristityn ihmisen koko elämä tosin on parannuksen hedelmäin tekemistä; mutta erittäin tähän ovat sopivia ne juhlapäivät, jotka muinaisista ajoista asti nimitetään yhteisiksi kiitos-, katumus- ja rukouspäiviksi. Sentähden on Keisarillinen Senaatti tahtonut vuodeksi 1899 säätää neljä semmoista päivää, vietettäviksi sunnuntaina Helmikuun 26:nä, Toukokuun 14:nä, Elokuun 13:nä ja Lokakuun 15:nä päivänä sekä saarnojen johdoksi edellämainittuina rukouspäivinä määrätä myötäseuraavat Jumalan sanasta valitut tekstit. Ja kehoitetaan siis kaikkia evankelis- lutherilaista uskoa tunnustavia Suomen Suuriruhtinanmaan asukkaita, ketään pois eroittamatta, olkoonpa mitä säätyä ja arvoa hyvänsä, oikein pyhittämään nämät yhteiset rukouspäivät, niin hyvin käymällä jumalanpalveluksessa Herran huoneessa kuin myöskin hiljaisissa ja hartaissa Jumalan sanan tutkimisissa kunkin kodissa, ollen kaikkien asianomaisten velvollisuutena säännöllisesti julistuttaa tämä käsky ja tarkasti valvoa sen noudattamista. Helsingissä, Marraskuun 1 p:nä 1898.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
G. von TROIL.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
LENNART GRIPENBERG.
Frans Nordlund.