(Julkiluettava saarnastuolista.)
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
sisältävä erityisiä määräyksiä metsästyksestä.
Annettu Helsingissä 20 p:nä Lokakuuta 1898.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Samalla kuin Me Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tänä päivänä olemme antaneet asetuksen metsästyksestä, olemme Me nähneet hyväksi armossa säätää ja määrätä niinkuin seuraa:
1 §.
Koirashirven metsästäminen olkoon, vaarinottamalla mitä siitä on säädetty tänä päivänä annetun metsästysasetuksen 13 §:ssä, toistaiseksi luvallinen Rannan, Kymin, Lappeen, Jääsken, Äyräpään ja Käkisalmen kihlakunnissa Wiipurin lääniä.
2 §.
Luvan hirvenmetsästykseen antakoon yhdeksi vuodeksi erältään Kuvernööri, jolle luvanhakemus on jätettävä ennen Elokuun 1 päivää.
Oikeudesta harjoittaa sellaista metsästystä suoritetaan, kun luvanantopäätös saadaan, kruunulle menevä viidenkolmatta markan maksu sekä sen jälkeen vieläkin sata markkaa jokaisesta kaadetusta eläimestä. Lupaa annettaessa voidaan myös määrätä, montako hirveä korkeintaan saa kaataa, samoin kuin että maksu joltakin eläinluvulta on edeltäkäsin tallennettava tahi vakuus maksusta asetettava.
Joka on saanut sellaisen luvan, olkoon myös velvollinen ennen Lokakuun 1 päiviä asianomaiselle kruununvoudille lähettämään tunnettuin ja luotettavain todistajain vahvistaman ilmoituksen kaadettujen hirvien luvusta ynnä maksun niistä, ellei sitä jo ole tallennettu.
3 §.
Lupaa metsästää hirveä älköön käytettäkö, ennenkuin luvanantopäätös on näytetty paikkakunnan kruununnimis- miehelle ja, milloin päätöksessä on määrätty että maksu on tallennettava tahi vakuus siitä asetettava, todistus tallentamisesta tahi asianmukainen takaus maksusta hänelle jätetty.
4 §.
Asianomaisten poliisiviranomaisten ja palvelijain sekä Metsänhoitohallituksen alaisten virkamiesten, palvelijain ja metsänvartijain velvollisuus on, mikäli se ei koske yksin- omaisesti yksityisen metsästysoikeutta, valvoa metsästys- asetuksen määräysten noudattamista sekä ottaa taka- varikkoon otukset, jotka luvattomasti on kaadettu tai saatu tahi muuten menetetty; antakoot myös yksityisen metsästys- oikeutta loukattaessa pyynnöstä hänelle tarpeenmukaista virka-apuaan.
Jos kunta on määrännyt jonkun henkilön valvomaan metsästystä sen piirissä, olkoon hänellä samoin kuin laillisesti muodostetun metsästysyhdistyksen asiamiehellä ja valantehneellä metsästyksenhoitajalla niinikään sama valta kuin poliisiviranomaisella.
5 §.
Niistä henkilöistä, jotka, tänä päivänä annetun metsästys- asetuksen 24 §:ssä olevain määräysten mukaisesti, ovat poliisiviranomaiselle ilmoittaneet aikovansa harjoittaa pyyntiä myrkytetyllä syötillä, on mainitun viranomaisen pidettävä luetteloa.
6 §.
Palkinnon, joka, tänä päivänä annetun metsästysasetuksen 25 §:n mukaan, on tapetusta vahinkoeläimestä maksettava yleisistä varoista, suorittaa asianomainen kruununnimismies määrätyn kaavan mukaan tehtyä kuittia vastaan.
Sitä varten tulee kruununnimismiehen jokaiselta vuosi- puoliskolta lähettää Kuvernöörille lasku siitä rahamäärästä, joka tarkoitusta varten katsotaan tarpeelliseksi; ja on hän velvollinen heti vuosipuoliskon loputtua tekemään tilin vastaanottamistaan rahoista.
Sellaista palkintoa pyydettäessä on vahinkoeläimen koko nahka näytettävä ja, ennenkuin se annetaan takaisin, sen päähän korvien väliin lyötävä kolme näkyvää reikää kolmion muotoon tahi selvä pysyväinen leima.
Jos joku palkinnonsaamisoikeuteen vaikuttava seikka on epäilyttävä, saatakoon siitä vaatia selvitys ennenkuin palkinto maksetaan.
7 §.
Vaatimus sellaisen palkinnon saamisesta, joka, tänä päivänä annetun metsästysasetuksen 25 §:n mukaan, kunnan tulee tapetusta vahinkoeläimestä suorittaa, tehdään asian- omaiselle kunnallisviranomaiselle; ja on kunnan annettava ne tarkemmat määräykset, jotka sitä varten katsotaan tarpeellisiksi.
8 §.
Sen vahingon, minkä hirvi on tehnyt kasvavalle viljalle tahi kootuille eloille tahi rehuille, korvaa kruunu.
Tällaisen korvauksen vaatimus on kirjallisesti ilmoitettava paikkakunnan kruununnimismiehelle ja siihen liitettävä tuomioistuimen edessä toimitetun todistajain kuulustuksen kautta saatu selvitys vahingon synnystä ja suuruudesta, jonka jälkeen nimismiehen on heti lähetettävä asiakirjat niiden lisäselvitysten kanssa, joita mahdollisesti on saatavissa, Kuvernöörille, joka oman lausuntonsa ohessa lähettää asian Senaatin tutkittavaksi.
Tämä julistus astuu voimaan samaan aikaan kuin tänä päivänä annettu metsästysasetus.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 20 p:nä Lokakuuta 1898.
Keisarillisen Majesteetin Oman päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
F. W. SCHAUMAN.
G. von TROIL.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
HJALMAR PALIN.
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
ALFR. CHARPENTIER.
Oskar Zitting.