Järjestyssääntö
liikenteelle Perniön pitäjän Strömman kanavan kautta.
I. Määräyksiä, joita tulee noudattaa kanavaa käytettäessä.
1 §.
Strömman kanava luovutetaan sekä höyrylaivain että muiden alusten maksutta käytettäväksi niin myöskin metsän- tuotteitten lauttaamiseen, ollen silloin noudatettava alempana mainittavia järjestysohjeita.
2 §.
Kun avoin leveys kanavan yli rakennetun kääntösillan maakiinnikkeitten välillä on 16,7 metriä ja vedensyvyys kanavassa veden ollessa tiettävästi matalimmallaan 4 metriä, saa kanavaa käyttää alukset, jotka ovat enintään 15 metriä leveät ja 3,85 metrin syvällä käypiä.
3 §.
Kääntösilta kanavan yli on purjehduskautena avattava laivaliikkeelle joka aikaan vuorokautta. Pimeän vallitessa on kaksi lyhtyä vihreällä valolla, jotka osottavat kääntösillan läpikulkuaukkoa, pidettävä sytytettynä ja samoin yksi kääntösillalle sen eteläpuoliseen sivuun kohtalaisen korkealle asetettu lyhty, joka, kääntösillan ollessa suljettuna, näyttää punaista valoa kanavan kumpaankin suuntaan sekä, sen ollessa avoinna, valkoista valoa molempiin näihin suuntiin ja punaista valoa kanavaa vastaan.
4 §.
Laivan tahi lauttatavaran lähestyessä kanavaa, on vauhtia hiljennettävä; ja olkoon päällikkö kielletty laskemasta kanavaan, jos siinä silloin on toinen laiva tahi lautta matkalla vastakkaiseen suuntaan. Sama olkoon asia, jos matkustajalaiva silmän kantamalla lähestyy kanavaa jommaltakummalta suunnalta.
Jos tämä laiminlyödään ja siten aikaansaadaan viivykettä tahi vahinkoa, olkoon sakko 15 markkaa ja laiminlyöjä palkitkoon vahingon.
5 §.
Laivat ja tukkilautat pääsevät kulkemaan kanavan kautta siinä järjestyksessä, jossa ne ovat saapuneet; kuitenkin olkoot matkustajahöyrylaivat ennen muita odottavia aluksia ja nämä ennen lauttoja oikeutetut saamaan kulkuvuoron.
Jos laiva lähestyy kanavaa yhtaikaa kummaltakin puolelta, tulee siltavahdin kohottamalla punainen pysähtymismerkki varoittaa kaukaisempaa laivaa, kunnes toiselta puolelta tuleva ehtii kulkea, jolle jälkimmäiselle laivalle merkki on valkoinen, tarkoittaen "kaikki selvää".
Sellaista merkinantoa varten on vahtituvan viereen pystytetty semafoori kahdella haarakkeella, jotka ovat maalatut yhdeltä puolen punaisiksi ja toiselta puolen valkoisiksi.
6 §.
Höyrylaivat tahi muut alukset, jotka ko'oltaan ovat niin vähäiset että ne esteettömästi pääsevät kulkemaan kääntö- sillan alatse, olkoot siihen oikeutetut, kuitenkin sillä ehdolla että niiden omistajat ovat velvolliset korvaamaan kaiken sen vahingon, mikä sen kautta saattaa kohdata siltarakennusta.
7 §.
Purjelaivat eivät saa kulkea kanavaa purjeita käyttäen, vaan tulee kauttakulun, jollei hinaajalaivaa käytetä, vitkastelematta, sittenkuin kääntösilta on täydellisesti avattu, tapahtua virta- ja tuulisuhteisiin nähden sopivimmalla tavalla joko hilaamalla, käyttäen kanavan äyrästä pitkin käyvää vetotietä, taikka varppaamalla. Höyrylaivain tulee varovasti virta- ja tuulisuhteiden mukaan sovitetulla vauhdilla kulkea kanavaa.
Jotta kääntösilta, kanavan läntistä äyrästä pitkin tehty johtolaitos sekä kanava yleensäkin säästyisivät kolauksilta ja pysyisivät vahingoittumatta, tulee laivanpäälliköiden kaikessa kanavan kautta kulkevassa liikenteessä ryhtyä kaikkiin mainitussa suhteessa tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Joka sitä vastaan rikkoo, vetäköön sakkoa 40 markkaa ja palkitkoon vahingon.
8 §.
Jos laiva uppoo kanavaan tahi heti sen suiden edustalle, niin että siitä syntyy este liikenteelle, olkoon päällikön asiana viipymättä korjata laiva pois sillä uhalla, että se toimitetaan hänen tahi isännistön kustannuksella.
9 §.
Laivaa älköön kanavassa kytkettäkö eikä muiden esteeksi laskettako ankkuriin kanavan suihin. Joka tätä vastoin rikkoo, vetäköön sakkoa 25 markkaa.
10 §.
Puuaineiden lauttaaminen kanavan kautta toimitettakoon hinaamalla, ja on lauttatavara silloin yhteenkytkettävä suomus- eli ristilautoiksi, jotka ovat enintään 12 metriä leveydeltään ja 30 metriä pituudeltaan. Jos lauttaus tapahtuu toisin, vetäköön puutavaranomistaja sakkoa 50 markkaa ja palkitkoon vahingon.
11 §.
10 markan sakon uhalla olkoon hevosella kulkeminen kääntösillan yli toisin kuin astuen kielletty.
Jos siltaa tahi kanavaan kuuluvia laitoksia ja istutuksia muulla tavoin vahingoitetaan, tahi jos siltavahdin tietämättä muu henkilö avaa kääntösillan taikka jos kanavaan viskataan kiveä, hiekkaa tahi muuta, minkä kautta kanava mataloittuu, langetetaan syyllinen 25 markan sakkoon ja palkitkoon vahingon sekä olkoon edesvastuun alainen, jos sen johdosta on syntynyt onnettomuus.
II. Siltavahdin velvollisuuksista.
12 §.
Siltavahdin tulee auliisti ja kohteliaasti sekä viivyttelemättä palvella yleisöä kaikessa, mikä hänen virkatoimeensa kuuluu, kuin myöskin virantoimituksessa ollessaan käyttää virka- lakkia, joka on varustettu kanava- ja siltavahteja varten tätä ennen vahvistetulla virkamerkillä.
13 §.
Kääntösilta pidettäköön avoinna ainoastaan laivain kulkiessa silta-aukon kautta, ja on se senjälkeen heti siltavahdin suljettava. Ennenkuin kääntösilta avataan, ovat kuitenkin siihen kuuluvat maantieveräjät suljettavat. Jos maantiematkailijoita saapuu, kun usean laivan yhtaikaa tulee kulkea kanavan kautta, olkoon siltavahti velvollinen jokaisen laivan jälestä sulkemaan sillan kunnes maantiellä odottavat matkustajat ovat kulkeneet kanavan poikki; älköön kuitenkaan matkustajahöyrylaivaa, joka on kanavassa, viivytettäkö.
14 §.
Siltavahdin tulee pitää tarkkaa huolta kääntösillasta sekä siihen kuuluvasta koneistosta ja muista laitoksista kuin myöskin katsoa ettei niille aikaansaateta vahinkoa.
15 §.
Siltavahdin on hyvin hoidettava siltaa, sillanvartijatupaa siihen kuuluvine ulkohuoneineen ja kanava-aluetta istutuksineen, pidettävä vetotiet ja maantie, mikäli se kulkee kanava-alueen piirissä, täysin hyvässä kunnossa sekä siinä suhteessa eri palkkiotta toimitettava sattuvat pienemmät korjaustyöt, joihin aineet ja, tarpeelliseksi havaittaessa, myöskin apua saadaan asianomaiselle piiri-insinöörille ilmoitettaessa.
16 §.
Siltavahti on toimensa menettämisen uhalla ja edesvastuulla lain mukaan kielletty myymästä tahi anniskelemasta paloviinaa tahi muita väkijuomia sekä velvollinen, jos muut sellaista kunnottomuutta kanava-alueen lähistössä harjoittavat, siitä heti asianomaiselle kruununpalvelijalle ilmoittamaan. Niinikään on siltavahti kielletty laivuriita tahi matkailijalta vaatimasta tahi vastaanottamasta kestitystä tahi juomarahoja. Tämän kiellon rikkominen rangaistaan, ensi kerta piiri-insinöörin annettavalla varoituksella ja, hairahduksen uudistuessa, viran menettämisellä.
Jos siltavahti havaitaan päihtyneeksi virantoimituksessa ollessaan tahi toimessaan huolimattomaksi ja leväperäiseksi taikka jollei hän ole matkailijoita kohtaan avulias, olkoon, ellei hän saadusta varoituksesta ota ojentuakseen, niinikään virastaan eroitettu.
Muuten tulee siltavahdin noudattaa mitä piiri-insinööri hänelle virkaan nähden määrää.
III. Yleisiä säännöksiä.
17 §.
Rikkomukset tätä järjestyssääntöä vastaan tulee siltavahdin viipymättä ilmoittaa piiri-insinöörille, joka, kun vahinko on tapahtunut, kahden uskotun miehen avulla arvioitkoon sen ja, ellei uhkasakkoa ja vahingonkorvausta suosiollisesti hänelle heti suoriteta, asianomaisen syyttäjän kautta ilmoittakoon asian lailliseen syytteesen uhkasakon ja vahingonkorvauksen ulossaamiseksi, ollen piiri-insinöörin velvollisuus siitä sittemmin tehdä tiliä tie- ja vesirakennusten Ylihallitukselle.
18 §.
Siltavahti, jonka tulee valvoa järjestystä paikalla, olkoon kaikelta väkivallaita ja solvaukselta suojattu sekä nauttikoon virantoimituksessa ollessaan yhtäläistä suojaa ja turvaa kuin kruununpalvelijoille yleensä on vakuutettu. Valitus silta- vahtia vastaan hänen käytöksestään virassa on ilmoitettava piiri-insinöörille, jonka sen johdosta on ryhdyttävä asian- haarain aiheuttamiin toimenpiteisiin.
19 §.
Tätä järjestyssääntöä on tarpeellinen määrä kappaleita painettava ruotsin, suomen, venäjän ja englannin kielille ja siltavahdilla asianomaisten matkailijain saatavana pidettävä 5 pennin maksusta.
Hyväksytty ja vahvistettu Helsingissä Keisarillisen Senaatin Talousosastossa, 14 p:nä Huhtikuuta 1898.
Käskystä:
A. von Collan.