Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
toimenpiteistä nystyrätautia vastaan Suomen nautaeläimissä.
Annettu Helsingissä, 22 p:nä Joulukuuta 1898.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta anomuksesta, joka koski toimenpiteitä nystyrätaudin leviämisen vastustamiseksi maan karjastossa, ja Suomen Senaattimme Talousosaston annettua siitä alamaisen lausunnon, olemme Me nähneet hyväksi armossa säätää niinkuin seuraa:
I Luku.
Maksuttomasta nautaeläinten tutkimisesta tuberkuliinilla.
1 §.
Jos eläimenomistaja, saadaksensa tietää onko hänen nauta- eläimissään nystyrätautia, haluaa niitä tutkittaviksi tuberkuliinilla, pyytäköön sitä läänin Kuvernööriltä, jonka tulee määrätä asianomaisen eläinlääkärin tutkimusta toimittamaan.
Eläinlääkärille tästä tutkimuksesta tuleva korvaus niinkuin kustannukset tuberkuliinista ja desinfektsioniaineesta suoritetaan yleisistä varoista; ja on eläinlääkäri velvollinen ilman palkkiota eläimenomistajalta myöskin antamaan hänelle sekä suullisia että kirjallisia neuvoja ja osotuksia taudin ehkäisemiseen.
2 §.
Eläimenomistaja, joku käyttää hyväkseen edellämainittua maksutonta tutkimusta, on velvollinen:
tutkimusta toimitettaessa antamaan eläinlääkärin käytettäväksi tarpeellisen määrän apumiehiä;
teurastuttamaan ne eläimet, joissa silloin huomataan olevan yleistä tahi myös utarenystyrätautia, oikeudella kuitenkin saada korvausta 4 §:ssä säädetyn perusteen mukaan;
muusta karjastosta erottamaan ja erillään pitämään niitä muita eläimiä, joissa on tahi luullaan olevan puheenalaista tautia, ja navettaruokinnossa, mikäli mahdollista, panemaan ne toiseen rakennukseen tahi sitä ennen tarkasti desinfisioituun, muusta navetan osasta tiheällä seinällä erotettuun osastoon, johon on eri sisäänkäytävä;
viimeistään ennen 90 päivän kuluttua ensimmäisestä tutkimuksesta uudelleen tarkastuttamaan sekä sairaat että sairaiksi luullut eläimet ja sittemmin vähintään kerran vuodessa koko karjaston kunnes yksi vuosi on kulunut siitä kuin se havaittiin taudista vapaaksi, kaikki niinä aikoina, jotka eläinlääkäri yksissä neuvoin eläimenomistajan kanssa määrää;
eläinlääkärin silmällä pitäessä varustuttamaan nystyrä- taudin alaiset eläimet pysyväisellä merkillä;
sekä muuten noudattamaan niitä neuvoja ja osotuksia taudin vastustamiseksi, joita eläinlääkäri on antanut.
3 §.
Nautaeläin, joka ylempänä mainitussa tutkimuksessa varmuudella huomataan sairastavan yleistä tahi myös utarenystyrätautia, on heti eläinlääkärin valvonnan alaisena teurastettava, ja on siinä noudatettava: että, jos tauti on yleistä nystyrätautia, ainoastaan nahka saadaan talteen ottaa, mutta että, utarenystyrätaudin tapauksessa, ne ehkä terveet osat eläimestä, jotka eläinlääkäri osottaa, käytettäköön ravinnoksi ihmisille tai eläimille; että sairasten eläinten veri sekä liha ja sisälmykset, jotka sisältävät nystyräajoksia, kaivetaan maahan, poltetaan tahi muulla tavoin tehdään vaarattomiksi; ja että paikka, missä nystyrä- tautinen eläin on teurastettu, huolellisesti puhdistetaan ja desinfisioidaan.
4 §.
Kun eläin, 3 §:ssä olevain määräysten nojalla, on teurastettu, tulee omistajalle, sittenkuin eläimen arvo sitä ennen on arvioitu, korvaukseksi yleisistä varoista puoli tästä arvosta, ei kuitenkaan korkeampaan määrään kuin 150 markkaa jokaisesta eläimestä.
Arvioimisen toimittavat eläinlääkäri, eläimenomistaja ja joku eläinlääkärin lähinnä-asuvien joukosta valitsema asianymmäitävä henkilö, ja suoritetaan se sillä tavoin, että eläin arvioidaan täyteen arvoonsa terveessä tilassa, mutta että siitä vähennetään, sittenkuin eläin arviomiesten läsnä ollessa on teurastettu, nahan ja niitten muitten osain arvo, jotka saadaan hyväksi käyttää. Jos arviomiehet eivät voi sopia vissistä arviomäärästä, voittakoon se mielipide, jota kaksi heistä on puoltanut, ja jos kaikki arviomiehet ovat eri mieltä, määrätään korvaus niitten arvojen keskiluvun mukaan, jotka itsekukin heistä on vaatinut.
Arvioimisesta laaditaan täydellinen pöytäkirja, jonka kaikki arviomiehet allekirjoittavat ja joka heti annetaan eläimen omistajalle.
Kun eläimenomistaja on Kuvernöörille tuonut esiin semmoisen pöytäkirjan, on Kuvernöörin määrättävä korvaussumma yleisistä varoista maksettavaksi, ellei laskussa ole virhettä, jossa tapauksessa Kuvernööri antaa tarpeellisen oikaisun.
5 §.
Senaatin Talousosaston asiana on määrätä eläinlääkärille tuleva korvaus niistä toimituksista, jotka tämän luvun mukaan ovat hänen velvollisuutenaan.
II Luku.
Määräyksiä nystyrätaudin estämiseksi maahan pääsemästä.
6 §.
Nautaeläin tuotakoon maahan meritse tahi maitse ainoastaan semmoiseen satamaan tahi rajapaikkaan, jossa on tullitoimisto; ja pitää eläimenomistajan, ennen eläimen tuloa tullitoimistoon, aiotusta maahan-tuonnista ja sen ajasta tehdä kirjallinen ilmoitus, jossa mainitaan eläinten lukumäärä, niitten kotopaikka sekä mistä ne tuodaan.
7 §.
Nautaeläin, joka maahan tuodaan, on, jos tuonti tapahtuu meritse, ennenkuin eläin lossauspaikalla vastaanottajalle jätetään, ja jos tuonti tapahtuu maitse, heti kuin eläin on tuotu rajan yli, tuberkuliinia käyttämällä tarkasti tutkittava, ja toimittaa tämän tutkimuksen eläinlääkäri, jonka asian- omainen Kuvernööri, eläimenvastaanottajan siitä hyvään aikaan tekemästä pyynnöstä, siihen määrää.
Jos suomalaisen oikeutetun eläinlääkärin tahi eläinsiitoksen ja karjanhoidon konsulentin todistuksella näytetään, että he ovat tuberkuliinilla tutkineet eläimen juuri ennen kuin se vietiin ulos vieraasta maasta ja ettei se silloin näyttänyt reageeraavan, niin ei ylempänä määrättyä tutkimusta tarvitse toimittaa.
8 §.
Jos tässä tutkimuksessa eläimen lämpömäärä huomataan niin nousevan, että täytyy katsoa reaktsionia varmaan olemassa olevaksi, on eläin heti joko maasta pois vietävä taikka eläinlääkärin silmällä pitäessä teurastettava. Jos eläin tutkimuksessa havaitaan terveeksi, on se vastaanottajalle jätettävä, mutta epäiltävissä tapauksissa pidettäköön eläin, vastaanottajan toimesta ja hänen kustannuksellaan, erillään ja tutkittakoon 120 päivän perästä uudelleen tuberkuliinilla, jonka jälkeen eläimen kanssa meneteltäköön asianhaarain mukaan.
9 §.
Kuljetusneuvot ja kalut, joita on käytetty nystyrätautista eläintä kuljetettaessa, ovat viipymättä, mikäli eläinlääkäri harkitsee tarpeelliseksi, puhdistettavat ja desinfisioitavat.
10 §.
Semmoisesta eläimestä, joka on tapettu 8 §:ssä olevan määräyksen nojalla, ei makseta korvausta yleisistä varoista.
Kaikki menot eläinten tutkimisesta ja muista toimenpiteistä, joihin tämän luvun säännösten mukaan on ryhdyttävä, suorittaa eläimenomistaja.
11 §.
Jos nautaeläin vastoin tämän luvun määräyksiä luvattomasti tuodaan maahan ja tulli- tahi kruununpalvelijat sen pidättävät taikka jos nautaeläin on laivasta, joka on ajautunut rantaan tahi tullut pakotetuksi käymään hätä- satamassa, lossattava muussa paikassa tahi muussa järjestyksessä kuin tässä luvussa säädetään, ilmoitettakoon asianlaita viipymättä lähimmälle tullitoimistolle, jonka tulee Tullihallitukselta hankkia määräys, mitenkä sellaisen eläimen kanssa on meneteltävä.
12 §.
Mitä tässä luvussa on säädetty nautaeläinten maahan- tuonnista, ei sovelleta semmoisten eläinten tuontiin Keisari- kunnasta.
III Luku.
Yleinen säännös.
13 §.
Yhtiö-, osuus- tahi ostomeijeristä älköön maitoa annettako ulos ennenkuin se on saatettu tarttumaa hävittävän käsittelyn alaiseksi siten, että se keitetään tahi lämmitetään vähintään 85 Celsiuksen asteen lämpöiseksi ja pysytetään semmoisena ainakin kymmenen minuutin ajan.
Separaattoria puhdistettaessa on sen seinissä oleva lima poltettava.
IV Luku.
Rangaistuksesta ja muusta seuraamuksesta.
14 §.
Joka maahan tuopi tahi yrittää tuoda nautaeläimen, noudattamatta niitä määräyksiä, jotka semmoisesta tuonnista tässä julistuksessa on säädetty, rangaistaan niinkuin salakuljetuksesta rikoslain 38 luvun 12 §:n mukaan ja eläin olkoon menetetty.
15 §.
Joka muuten rikkoo tämän julistuksen säännöksiä, rangaistaan rikoslain 44 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan.
V Luku.
Erityisiä määräyksiä.
16 §.
Eläinlääkärin tulee joka vuodelta pitää tarkkaa luetteloa tutkittujen eläinten lukumäärästä ja toimitettujen tutkimusten tuloksista Lääkintöhallituksen sitä varten antaman kaavan mukaan; ja ovat sanotut luettelot ennen Tammikuun kuluttua seuraavana vuonna Lääkintö- hallitukseen lähetettävät, jonka jälkeen Lääkintöhallituksen tulee asettaa ne yhteen ja lähettää siitä kertomus Maan- viljelystoimituskuntaan.
17 §.
Lääkintöhallituksen on annettava niitä lähempiä määräyksiä, jotka ovat tarpeen tämän julistuksen säännösten noudattamiseksi.
18 §.
Jos joku luulee tämän julistuksen mukaisesti annetun määräyksen tahi toimenpiteen loukkaavan hänen oikeuttaan taikka voitavan ilman haitatta ja vaaratta peräyttää tahi kumota, niin tehköön siitä esityksen asianomaiselle Kuvernöörille.
Jos hän on tyytymätön Kuvernöörin päätökseen, ajakoon asiansa perille 30 päivän kuluessa Senaatin Talousosastoon annettavalla valituksella. Mitä asianomainen virasto tahi virkamies sellaisissa asioissa on käskenyt tahi toimittanut olkoon kuitenkin noudatettavana siksi kuin siihen ehkä saadaan muutosta.
Tämä julistus astuu voimaan 1 p:nä Helmikuuta 1899.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 22 p:nä Joulukuuta 1898.
Keisarillisen Majesteetin Oman päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
C. TUDEER.
F. W. SCHAUMAN.
G. von TROIL.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
HJALMAR PALIN.
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
ALFR. CHARPENTIER.