Keisarillisen Suomen Senaatin kirje
Uudenmaan läänin Kuvernöörille sen 400,000 markan suuruisen summan käyttämisestä, joka Keisarillisen Majesteetin Armollisen julistuksen kautta 26 p:ltä Toukokuuta 1896 on Suomen yleisistä varoista määrätty tilattoman väestön taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi eri osissa Suomenmaata.
Annettu Helsingissä, 5 p:nä Joulukuuta 1898.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti Armollisessa julistuksessa 26 p:ltä Toukokuuta 1896 oli säätänyt että Hänen Majesteettinsa juhlallisen kruunauksen muistoksi Suomen yleisistä varoista oli, Senaatin yksissä neuvoin Kenraalikuvernöörin kanssa tekemän suunnitelman ja Senaatin tarkemman määräyksen mukaan kussakin eri tapauksessa, käytettävä 400,000 markan summa tilattoman väestön taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi eri osissa Suomenmaata, niin on Keisarillinen Senaatti, tiedustettuaan sitä ennen asiasta Hänen Ylhäisyytensä Suomen Kenraalikuvernöörin mieltä, tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä nähnyt hyväksi sanottuin varain käyttämisestä määrätä seuraavaa:
Ylempänä mainittu 400,000 markan summa yhdistetään aikaisemmin samaa tarkoitusta varten Armollisen käskykirjeen kautta 24 p:ltä Maaliskuuta (5 p:ltä Huhtikuuta) 1892 määrätyn 150,000 markan summan kanssa "Tilattoman väestön lainarahasto" ("Den obesuttna befolkningens lånefond") nimiseksi ja Suomen Valtiokonttorin hoidettavaksi rahastoksi, jota käytetään, sillä tavoin kuin tässä alempana sanotaan, tilattomaan kansaluokkaan maaseuduilla kuuluville työkykyisille, hyvintunnetuille ja toimeliaille henkilöille helpottamaan:
1:ksi) maan ostamista tonttipaikoiksi ja omien asuntojen rakentamista omalle alalle:
2:ksi) pienempien maanviljelystilain ostamista, sekä
3:ksi) soitten, rämeitten tahi muun sellaisen maan raivaamista ja viljelemistä, johon viljelijä on hankkinut joko omistusoikeuden taikka käytäntöoikeuden pitemmäksi ajaksi.
Tätä tarkoitusta varten lainataan rahaston varoja, Keisarillisen Senaatin lähemmän määräyksen mukaan jokaisessa eri tapauksessa, maalaiskunnille, maanviljelys- seuroille ja asianmukaisesti laillistetuille, rahaston perustamisella tarkoitettuun suuntaan työskenteleville yhdistyksille, ollen nämät velvolliset lainatuista varoista muodostamaan kassoja, joitten varoja saadaan käyttää sekä semmoisten maanviljelyslilain ostamiseen, joita sopii jakaa ja tilattomille luovuttaa, että myös suoranaiseen lainaksi- antoon vähemmin erin, kaikki ylempänä mainitussa tarkoituksessa.
Niihin kuntiin, maanviljelysseuroihin ja yhdistyksiin nähden, jotka haluavat tulla osallisiksi näistä lainoista, mitkä kasvavat 2 prosentin korkoa vuodelta ja ovat kuolettamalla takaisin maksettavat vissin, korkeintaan 40 vuoden ajan kuluessa, riippuen kussakin eri tapauksessa Keisarillisen Senaatin määräyksestä, ovat seuraavat määräykset voimassa:
1:ksi) Lainahakemus ynnä ilmoitus mitenkä varat tulevat hoidettaviksi ja käytettäviksi sekä selvitys siitä että kunta, maanviljelysseura tahi yhdistys on asianmukaisessa järjestyksessä päättänyt ottaa lainan ja sen takaisin maksamisesta vastata kuin myös siitä vakuudesta, joka muuten lainasta asetetaan, on annettava läänin Kuvernöörille, jonka sittemmin on lähetettävä hakemuskirjat ynnä oman lausuntonsa kanssa Keisarilliseen Senaattiin.
2:ksi) Kunnan, maanviljelysseuran tahi yhdistyksen sillä tavoin muodostamasta kassasta annetuista lainoista ei saa ottaa korkeampaa korkoa kuin mitä tarvitaan sen koron suorittamiseen, joka lainamäärästä tulee valtiovarastolle samalta ajalta, sekä sen lisäksi enintään yksi prosentti maksamatta olevasta lainasummasta.
3:ksi) Kunta, maanviljelysseura tahi yhdistys ei ole oikeutettu käyttämään sille myönuettyä lainaa muihin kuin tässä ylempänä mainittuihin tarkoituksiin; ja on kunta, maan- viljelysseura tahi yhdistys velvollinen valvomaan että kassasta lainatut varat käytetään yksinomaan niillä aiottuun tarkoitukseen, kuin myös, jos lainanottaja käyttää varat toisin, pitämään huolta siitä että laina viipymättä peritään sisään.
4:ksi) Jos lainanottaja kuoletusaikana ilman siihen hankittua lupaa lainanantajalta ja Kuvernöoriltä myy asunnon tai maata, jonka rakentamiseen, ostamiseen tahi viljelemiseen laina on myönnetty, on laina viipymättä perittävä sisään.
5:ksi) Johdoksi kassan hoidossa ja lainain antamisessa sekä lainarahain käyttämisen silmällä-pitämisessä tulee kunnan, maanviljelysseuran tahi yhdistyksen tehdä paikallisolojen mukaan sovitettu ohjesääntö ja siihen hankkia Kuvernöörin vahvistus.
6:ksi) Kunnan, maanviljelysseuran tahi yhdistyksen, joka on saanut lainan puheenalaisesta rahastosta, tulee vuosittain Maaliskuun kuluessa Kuvernöörille antaa kertomus toiminnastaan ylempänä mainitussa suhteessa edellisenä vuonna; ja on tähän kertomukseen pantava, muun muassa, ilmoitus annettujen ja suorittamattomien lainain luvusta ja niitten määrästä, kassa tilasta sekä tuloista ja menoista, lainanottajista sekä itsekunkin alkuperäisestä lainamäärästä ja siihen tehdyistä vähennysmaksuista ynnä muusta, kuin myös lyhyesti laadittu selonteko mitenkä lainat ovat käytetyt, niitten asunto- ja muitten huoneusten luku, jotka on rakennettu, sekä sen maan ala, joka on viljeltäväksi otettu; ja on Kuvernöörin sittemmin lähetettävä tämä kertomus Keisarilliseen Senaattiin niitten muistutusten ja lausuntojen kanssa, joihin Kuvernööri saattaa katsoa aihetta olevan.
Muuten tulee Kuvernöörin, jos hän huomaa että rahastosta saatua lainaa ei ole aiottuun tarkoitukseen käytetty, Keisarilliselle Senaatille tehdä esitys siitä että laina heti sanotaan irti.
Tämä Teille tiedoksi ja noudatettavaksi sekä yleisön tietoon saatettavaksi täten ilmoitetaan. Helsingissä, 5 p:nä Joulukuuta 1898.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
F. W. SCHAUMAN.
G. von TROIL.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
HJALMAR PALIN.
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
ALFR. CHARPENTIER.
Brynolf Rosendahl.
Samana päivänä lähetettiin kirje asiasta muitten läänien Kuvernööreille ja Valtiokonttorille.