Tammikuusa ylösluetaan yli Koko Maakunnan
Ulosveto Muistutuxesta ja Varoituxesta yhteisille Maakunnan Asujamille, Sunnuntai ja Juhlapäiväin velvollisesta viettämisestä: Annettu s. 28 p. Toukokuusa 1746.
Ulosveto Asetuxesta, niiden edesvastauxesta, jotka huonesansa pitävät ja salavat karunneita Sotamiehiä: Annettu S:t Pietarborisa s. 6 p. Syyskuusa 1811.
Ulosveto Asetuxesta, sen edesvastauxesta, kuin petollisesti uudestansa tekee eli vääräxi muuttaa, Venäjän Valdakunnan Banko-Assignationeja eli uloskaupitsee senkaldaisia väriä Sedeleitä, kuin myös Oikeuden Käymisestä näisä asioisa tästä laadusta: Annettu S:t Pietarborisa s. 2 (14) p. Marraskuusa 1812.
Ulosveto Asetuxista, niiden rangaistuxesta, jotka Banko Sedelein Kanssa petollisutta harjoittavat: Annetut s. 10 p. Joulukuusa 1741 ja s. 2 p. Toukokuusa 1747.
Yhteinen Laki. Luk. 8. §. 2.
Pahantegon Kaaresa.
Helmikuusa.
Ulosveto Asetuxesta, niiden sakosta ja rangaistuxesta, jotka laimiin lyävät Catechismus Kuulustelemuxiin saapuille tulla: Annettu s. 4 p. Joulukuusa 1765.
Ulosveto Säännöstä koskeva, Värvingitä ja Väen palkamista Sota palveluxeen: Annettu s. 7. p. Huhtikuusa 1802.
Ulosveto Asetuxesta, Väkivallan estämisestä Valkia- ja Johto-Bååkein päälle: Annettu s. 21. p. Heinäkuusa 1761.
Ylösluetaan ainoastans niisä Paikka kunnisa Merimaista, jotka makavat Meren rannoilla.
Kieldo, Valdakunnan oman käyvän Kulda, Hopia ja Kupari Rahan ulosviemisestä ja sulatuxesta: Annettu s. 14 p. Toukokuusa 1810.
Maaliskuusa.
Ulosveto Julistuxesta niiden edesvastauxesta jotka Metsän eläviä ja linduja kieltynä aikana pyytävät ja ambuvat: Annettu sinä 11. päiv. Kesäkuusa 1799.
Ulosveto Asetuxesta, jonga kautta ne niin kutsutut Tattarit eli Mustalaiset, kuin myös muu irtainen ja joutilas väki kieltään kulkemasta ymbäri Maata: Annettu s. 24 p. Maaliskuusa 1748.
Ulosveto Käskystä yhteisille Maanherroille, Annettu s. 17 p. Marraskuusa 1772, että irtaisten Tattarein eli Mustalaisten ja Zigenarein, jotka täsä Valdakunnasa syndyneet ja ylöskasvaneet ovat, pitä määrättyn ajan sisällä laittaman itsellens pysyväisen asundopaikan ja siinä itsens alati ylöspitämän, ja kuinga muusa tapauxesa heidän kansansa menetettämän pitä. Ylösluetaan samana Sunnantaina kuin edellinen Asetus.
Huhtikuusa.
Ulosveto Asetuxesta, Maan viljelemisestä: Annettu sinä 25 päiv. Marraskuusa 1740.
Ulosveto Selityxestä edellisen Asetuxen ylitse: Annettu s. 5. p. Lokakuusa 1741.
Ulosveto Selityxistä Asetuxen ylitse, siitä 25 p. Marraskuusa 1740, Maan-Viljelemisestä: Annetut s. 17 p. Heinäkuusa 1747 ja s. 12. p. Elokuusa 1752.
Asetus Juopumusta vastaan: Annettu s. 17 p. Huhtikuusa 1733.
Ulosveto Asetuxista, Väen lisämisen edesauttamisexi Maakunnasa: Annettut s. 8 p. Maaliskuusa 1770 ja s. 19 p. Helmikuusa 1773.
Ulosveto Kammar-Kollegiumin Kirjoituxesta yhteisten Maanherrain tygö, Hengi-Luku-Ulostekoin vähendämisestä: Annettu s. 6 p. Toukokuusa 1805.
Ulosveto Asetuxesta, kieltyn kalun sisälle tuomisen ja Tullin varastamisen estämisexi: Annettu s. 6 p. Huhtikuusa 1799.
Toukokuusa.
Asetus niiden rangaistuxen kovendamisesta, jotka lypsävät toisen miehen Lehmää, Lammasta eli Vuohta: Annettu s. 21 p. Tammikuusa 1773.
Ulosveto Kuning. Kirjoituxesta, kuinga Asetuxet niiden rangaistuxesta, jotka lypsävät toisten eläimiä, oikein ymmärrettämän pitä: Annettu sinä 26 p. Lokakuusa 1790.
Ulosveto Asetuxesta, koskeva Saltpetterin keittämistä Maakunnasa: Annettu s. 26 p. Lokakuusa 1801.
Ulosveto Selityxestä Yhteisen Lain Säändöin ylitse erinäisisä paikoisa: Annettu s. 23 p. Maaliskuusa 1807.
Ulosveto Asetuxesta, koskeva niiden rangaistusta, jotka tapahtuvisa Haaxirikoisa ej jätä pikaista apua: Annettu s. 28 p. Marraskuusa 1766. Ylösluetaan ainoastans niisä Pitäjisä, jotka Meren rannoilla ovat.
Ulosveto Käskystä, niiden Vaihetus-Contorilda Suomesa ulosannettavain pienein Sedelein käynnöstä ja arviosta kuin myös niiden edesvastauxesta, jotka näiden kanssa petosta tekevät: Annettu sinä (14) 26 p. Elokuusa 1812.
Ulosveto Asetuxesta, koskeva Yhteisiä Työpaikkoja Maakunnasa: Annetu s. 27 p. Helmekuusa 1804.
Kesäkuusa.
Ulosveto 30:stä Lugusta Yhteisen Lain Oikeudenkäymisen Kaaresa.
Ulosveto Asetuxesta, Kuinga Metsäin kanssa Maakunnasa Menetettämän pitä: Annettu s. 1. p. Elokuusa 1805.
Ulosveto Yhteisestä Laista ja Pahanteon Kaaresta.
Asetus Vangein kuljettamisesta ja varjelemisesta: Annettu s. 11 p. Heinäkuusa 1792.
Ulosveto Asetuxesta kieltyn kalun sisälletuomisen ja Tullin varastamisen estämisexi: Annettu 6 p. Huhtikuusa 1799.
Heinäkuusa.
Ulosveto Asetuxesta, koskeva niitä vapauxia ja etuja, kuin niiden pitä nautita saaman, jotka täällä Maakunnasa jongunkaldaisia Metalli- ja Minerali-Suoneja ja hyödyllisiä Kivenlaatuja löytävät, ilme andavat ja käymään saattavat: Annettu s. 27 p. Elokuusa 1723.
Ulosveto Asetuxesta, Kerjämisen estämisexi: Annettu s. 1 p. Lokakuusa 1741.
Ulosveto Säännöstä yhteisille Maanherroille, Kerjämisen estämisestä: Annettu s. 19 p. Lokakuusa 1775.
Ulosveto Julistuxesta, senkaldaisten personain ylöspitämisestä, jotka muuttavat yhdestä Seurakunnasta toiseen ja sitten tulevat niin viheliäisixi, ettei he voi itsiänsä elättää: Annettu s. 5 p. Joulukuusa 1788.
Ulosveto Kiellosta, ettei yxikään Ulosmittaja mahda vaatia jotain vaivastansa, koska Kruunun Ulostekoja Yhteisen kansan ja Maakunnan asuvaisten tykönä ulosmitataan: Annettu sinä 28 p. Syyskuusa 1694.
Ulosveto Päätöxestä Sota-Päämiesten Valitusten päälle: Annettu s. 20 p. Helmikuusa 1739.
Ulosveto 48 §. Päätöxesä Sota-Päämiesten Yhteisten Valitusten päälle: Annettu s. 12 p. Marraskuusa 1766.
Ulosveto Asetuxesta, kieltyn kalun sisälletuomisen ja Tullin-varastamisen estämisexi: Annettu s. 6 p. Huhtikuusa 1799.
Ulosvedot Asetuxesta, jonga kautta ne niin kutsutut Tartarit eli Mustalaiset ja Zigenarit kuin myös muu irtain ja joutilas väki kielletään kulkemasta ymbäri Maata, Annettu s. 24 p. Maaliskuusa 1748, ja Säätämisestä Yhteisille Maanherroille siitä 17 p. Marraskuusa 1772, että irtanaisten Mustalaisten ja Zigenarein, jotka täällä Maakunnasa syndyneet ja ylöskasvaneet ovat, pitä määrätyn ajan sisällä laittaman itsellens pysyväisen asundopaikan ja siellä alati itsens ylöspitämän, ja kuinga muusa tapauxesa heidän kanssansa menetettämän pitä.
Elokuusa.
Ulosveto Palkka-Asetuxesta Isännille ja Palkollisille: Annettu s. 15 p. Toukokuusa 1805.
Ulosveto Asetuxesta, kieltyn kalun sisälletuomisen ja Tullin varastamisen estämisexi: Annettu s. 6 p. Huhtikuusa 1799.
Ulosveto Julistuxesta, jonga kautta salaisesti sisälletuodun kalun Kaupitseminen ja Ylöspano Maakunnan Saarimaisa poiskielttään: Annettu s. 19 p. Kesäkuusa 1798.
Syyskuusa.
Ulosveto Asetuxesta ja Käskystä, Postin kuljettamisen rauhattomutta ja estämistä vastaan Maakunnasa: Annettu s. 14. Helmikuusa 1752.
Ulosveto Asetuxesta, kuinga ne rangaistaman pitä, jotka väkivaldaa Postia vastaan harjoittavat: Annettu s. 5 p. Maaliskuusa 1755.
Ulosveto Pahanteon Kaaren
21 Lugusta.
Ulosveto Kejsarillisen Majestetin Armollisesta Asetuxesta eli Reglementistä, Kortieringistä eli Majanpidosta Sotaväelle Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa: Annettu St. Pietarborisa s. 31 p. Tammikuusa 1812.
Lokakuusa.
Ulosveto Yhteisestä Laista ja Pahanteon Kaaresta.
21. Luk.
Yhteisestä Maa- ja Tierauhasta.
Ulosveto Tulli-Asetuxesta siitä 19 p. Syyskuusa 1776.
Kielto luvatoinda Peliä vastaan: Annettu s. 2 p. Elokuusa 1792.
Julistus ja Varoitus niille, jotka Valitus- ja muiden Kirjain valmistamisella viettelevät yxinkertaisia vääriin Oikeudenkäymisiin ja laittomiin hakemuxiin: Annettu s. 29 p. Kesäkuusa 1773.
Marraskuusa.
Asetus Mitasta ja Painosta: Annettu s. 29 p. Toukokuusa 1739.
Ulosveto Päätöxestä ja Selityxestä muutamain Yhteisen Kansan alamaisten Valitusten päälle, 1800 vuoden Herrainpäivillä. Annettu s. 22 p. Heinäkuusa 1803.
Ulosveto Asetuxesta, Vero- ja Kruunun-Tihundi-Jyväin maxamisesta, kuljettamisesta eli lunastamisesta j.n.e; Annettu s. 22 p. Heinäkuusa 1803.
Ulosveto 48 §:sta Päätöxesä ja Selityxesä Yhteisen Kansan Yhteisten Valitusten päälle: Annettu s. 29 p. Marraskuusa 1756.
Joulukuusa.
Ulosveto Asetuxesta rangaistuxen kovendamisesta Mittareille, kuin tavataan mittaisa petollisutta harjoittavan: Annettu s. 1 p. Lokakuusa 1752.
Ulosveto Asetuxesta, niiden rangaistuxesta, jotka salaisesti, ja luvattomasti ambuvat ja tappavat muiden Alju-Poroja: Annettu s. 21 p. Elokuusa 1766. Ylösluetaan ainoastansa niisä Paikkakunnisa, joisa Alju-Poroja löytyy.
Ensimäisenä Suurena Rukouspäivänä.
Säändö, Meidän Kristillisen Oppimme ja Uskomme oikiasta harjoituxesta ja voimasa pitämisestä: Annettu s. 25 p. Kesäkuusa 1655.
Toisena Suurena Rukouspäivänä.
Asetus, Arpain uloslähettämisestä ja kandamisesta ymbäri Maakundia: Annettu s. 1 p. Heinäkuusa 1743.
Kolmandena Suurena Rukouspäivänä.
Asetus, niiden rangaistuxesta, jotka luvattomasti avavat toisten Lähetys-Kirjoja, ja niistä ulosottavat Rahaa eli Rahan arviota: Annettu s. 5 p. Maaliskuusa 1746.
Ulosveto Säännöstä ja Käskystä kaikkinaisten erhetysten ja niiden uloslevittämisen estämisexi sitä puhdasta Evangeliumin Oppia vastaan: Annettu s. 20 p. Maaliskuusa 1735.
Neljändenä Suurena Rukouspäivänä.
Asetus siitä kuin Avioliittoja raketesa Suomenmaan Asujamitten ja Kejsarillisen Majestetin muiden Alamaisten välillä erinäisestä Uskosta, vaariin otettaman pitä: Annettu s. (20 p. Maaliskuusa) 1 p. Huhtikuusa 1812.
Plakati ja Kieldo luvattomia Kokouxia vastaan, kuin kotona huoneisa erinäisen Jumalan palveluxen tähden pidetään, ja niiden rangaistuxesta, jotka niisä tavataan: Annettu s. 12 p. Tammikuusa 1726. Ylösluetaan ainoastansa niisä Paikka- ja Seurakunnisa, joisa luvattomia Kokouxia erinäisen Jumalan palveluxen pitämisexi ilmanduu.