Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
hoitajista ja hoitajattarista maan yleisissä sairashuoneissa.
Annettu Helsingissa, 3 p:nä Lokakuuta 1898.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaattimme Talousosaston alamaisesta esityksestä olemme Me armossa nähneet hyväksi hoitajista ja hoitajattarista maan yleisissä, siviilisairashuoneissa, lukuun ottamatta Helsingin yleistä sairashuonetta, säätää niinkuin seuraa:
1 §.
Päästäksensä ylihoitajattareksi yleisiin sairashuoneisin Porissa, Joensuussa, Jyväskylässä, Savonlinnassa, Sortavalassa ja Tampereella vaaditaan hakijalta tästä lähin yhtäläisiä tietoja ja tottumusta sairaanhoitoon, kuin lääninlasarettien ylihoitajattariin nähden mainitaan koulutettujen hoitajattarien asettamisesta maan yleisiin sairashuoneisin Lokakuun 3 p:nä 1892 annetun armollisen julistuksen 2 §:ssä; ja saavat lueteltujen laitosten ylihoitajattaret vuosipalkkaa 700 markkaa paitsi muita vuosirahansäännön mukaan määrätyitä etuja.
Ylihoitajattareksi muuhun sairashuoneesen kuin läänin- lasaretteihin ja lähinnä edellisessä momentissa erittäin mainittuihin laitoksiin otettakoon se, joka on läpikäynyt täydellisen tyttökoulun tahi seminaarin, taikka omaa vastaavan määrän tietoja, ja sen ohessa on täydellisesti lopettanut sairaanhoidon opetuskurssin Helsingin Aleksanderin-Yliopiston klinikoissa tahi muussa Lääkintö- hallituksen hyväksymässä laitoksessa sairaanhoitajattarien valmistamista varten; taikka myös se, joka on täydellisesti lopettanut sellaisen kurssin ja sen lisäksi on palvellut hoitajattarena sairashuoneessa vähintään yhden vuoden ja tästä toimestaan saanut hyvän arvolauseen.
2 §.
Yleiseen sairashuoneesen, jossa pitää olla sekä vanhempia että nuorempia hoitajattaria, voidaan vanhemmaksi hoitajattareksi ottaa ainoastaan sellainen hakija kuin 1 §:n 2 mom:ssa mainitaan.
Vanhempi hoitajatar saapi, paitsi muita vuosirahan- säännössä määrätyitä etuja, vuosipalkkaa lääninlasaretissa 600 markkaa ja muussa yleisessä sairashuoneessa 480 markkaa.
Toistaiseksi on vanhempia hoitajattaria otettava läänin- lasaretteihin sekä Joensuun, Savonlinnan ja Sortavalan yleisiin sairashuoneisin. Jos sellaisia hoitajattaria vastedes tarvitaan muihinkin yleisiin sairashuoneisin, tulee Senaatin Talousosaston siitä määrätä.
3 §.
Miehiseksi hoitajaksi tahi nuoremmaksi hoitajattareksi yleiseen sairashuoneesen otettakoon hyvämaineinen henkilö, jolla on taipumusta ja tottumusta sairaanhoitoon, erittäinkin sellaiseen hoitoon, jota avoinna oleva toimi tarkoittaa; ollen sellaiseen toimeen otettaessa noudatettavana, että sillä, joka näyttää muuten yhtäläisissä oloissa omaavansa suurempaa yleistä sivistystä ja tietomäärää, on toimeen etusija ennen kanssahakijoitaan.
Miehiselle hoitajalle sekä hoitajattarelle, jotka yhteen jaksoon vähintään viiden vuoden aikana ovat pitäneet tointaan yleisessä sairashuoneessa ja saaneet siitä hyvän arvolauseen, voidaan Lääkintöhallituksen harkinnan mukaan myöntää korkeampi vuosipalkka, saaden mainittu korotus nousta aina kahteenkymmeneen prosenttiin alkuperäisestä palkasta; älköön kuitenkaan vuosipalkka ja palkankorotus missään tapauksessa nousko hoitajalle yli neljänsadan kahdeksankymmenen ja hoitajattarelle yli kolmensadan kuudenkymmenen markan.
4 §.
Jos päteväin hakijain puutteessa vanhempia hoitajattaria ei voida asettaa tarpeellista määrää, otettakoon sijaan sellainen hoitajatar kuin 3 §:ssä on mainittu; mutta nauttikoon hän ainoastaan sitä alempaa vuosipalkkaa, mikä nuoremmalle hoitajattarelle vuosirahansäännön mukaan on vakuutettu.
5 §.
Yleisten sairashuoneitten vanhemmat hoitajattaret ottaa toimeensa ja siitä erottaa asianomaiset sairashuoneiden johtajat.
Siitä mitenkä hoitajat ja nuoremmat hoitajattaret otetaan toimeensa ja siitä erotetaan, määrätään Suomen yleisten, siviilisairashuoneitten järjestämisestä ja hallinnosta Elokuun 5 p:nä 1875 annetun armollisen asetuksen 27 §:ssä.
6 §.
5 §:ssä mainittujen hoitohenkilöiden toiminnan määräävät tarkemmin asianomaiset sairashuoneiden johtajat; ollen kuitenkin Lääkintöhallituksella valta erityisessä tapauksessa siten määrätyn toiminnan suhteen ryhtyä asianhaarain ehkä aiheuttamiin muutoksiin.
Älköön ylihoitajatarta tahi vanhempaa hoitajatarta rasitettako karkeammilla tahi halvemmilla askareilla, jotka eivät kuulu sairaanhoitoon.
7 §.
Jos sellaista sairaanhoitoa kuin koulutettujen ylihoitajatta- rien ja vanhempain sairaanhoitajattarien asettamisella tarkoitetaan, vastedes tarvitaan muissakin, kuin tässä julistuksessa mainituissa, kruunun sairashuoneissa, olkoon Senaatin Talousosasto oikeutettu sellaista tarvetta asianhaarain mukaan tyydyttämään ja sitä tarkoitusta varten ryhtymään sopiviin toimenpiteisiin.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, Lokakuun 3 p:nä 1898.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
F. W. SCHAUMAN.
G. von TROIL.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
HJALMAR PALIN.
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
ALFR. CHARPENTIER.
Gustaf Börkman.