Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
lääninvirkakunnan maalla olevista virka- ja palvelusmiehistä.
Annettu Helsingissä, Io p:nä Elokuuta 1898.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Kun armollisessa johtosäännössä 29 p:ltä Joulukuuta 1894 on annettu tarkemmat määräykset kuvernööreistä ja Suomenmaan lääninhallitusten virkamiehistä, olemme Me armossa nähneet hyväksi maalla oleville lääninvirkakunnan virkamiehille ja poliisikonstaapeleille vahvistaa tässä jäljempänä mainitut heidän toimintansa perusteet sekä sitä varten säätäneet niinkuin seuraa:
1 §.
Läänin yleistä hallintoa varten, sikäli kuin sitä toimitetaan maalla, on lääninhallituksen alaisena: jokaisessa läänin kihlakunnassa yksi kruununvouti ja yksi henkikirjoittaja sekä itsekussakin kihlakunnan nimismiehenpiirissä yksi nimismies ja niin monta poliisikonstaapelia kuin Senaatin Talousosasto, sovittuaan Kenraalikuvernöörin kanssa, määrää.
Jos useampia kuin yksi poliisikonstaapeli on samassa nimis- miehenpiirissä, niin määrää kuvernööri kunkin konstaapelin virantoimitusalueen rajat.
2 §.
Kruununvoudin-, henkikirjoittajan- tai nimismiehenvirkaan tahi poliisikonstaapelintoimeen kelpaavaisuudesta olkoon voimassa mitä siitä on muualla säädetty.
3 §.
Kruununvouti, henkikirjoittaja, nimismies ja poliisi- konstaapeli nimitetään toimeensa ja saavat virkavapautta tahi eron virastaan siinä järjestyksessä kuin määrätään 29 p:nä Joulukuuta 1894 annetun kuvernöörien johtosäänunön 37, 40 ja 42 §:ssä.
Poliisikonstaapelille voipi antaa vapautta siitä toimesta nimismies enintään kolmeksi ja kruununvouti euintään seitsemäksi päiväksi kerrallaan; kuitenkaan ei saa vuotta kohti myönnetty vapaus kaikkiaan nousta päälle yhden kuukauden.
4 §.
1 §:ssä mainitut virkamiehet nauttivat palkkaetuja vahvistetun palkkasäännön mukaan, heillä on virka-arvo voimassa olevan arvojärjestyksen mukaan ja oikeus saada virasta erotessaan eläkettä, kruununvoudilla niinkuin säädetään 17 p:nä Tammikuuta 1888, muutetusta pensioni- edusta kruununvoudeille, annetussa julistuksessa, sekä henkikirjoittajilla ja nimismiehillä siviilivirkamiehille yleensä vahvistettuin perusteiden mukaan, jonka ohessa he ovat osallisia siviilivirkakunnan leskien- ja orpoinkassassa.
Oikeutta maksun saantiin virkamatkoista, milloin semmoinen maksu on suoritettava, nauttivat mainitut virkamiehet matkustussäännön mukaan sekä poliisi- konstaapelit saman säännön yhdennentoista luokan mukaan.
5 §.
Kruununvouti, henkikirjoittaja ja nimismies ovat läänin kuvernöörin alaisia, kruununvoudin ja henkikirjoittajan alaisia taas kihlakunnan nimismiehet sekä näiden alaisia nimismiehen piirissä olevat poliisikonstaapelit.
6 §.
Virkamiehinä, jotka on asetettu läänin yleistä hallintoa varten maaseudulla, ovat kruununvoudit, henkikirjoittajat ja nimismiehet, itsekukin virkatoimensa piirissä, velvollisia sekä olemaan kuvernöörille kuuliaita ja siis täyttämään hänen käskyjään ja määräyksiään että myöskin muuten olemaan apuna mainitussa hallinnossa, osaksi antamalla paikka- kunnaltaan kuvernöörille alituisesti tietoja läänin tilasta, tarpeista ja muista oloista, osaksi lain ja asetusten sekä asianmukaisesti annettuin määräysten mukaan itsenäisesti puuttumalla hallintoon sen eri aloilla, osaksi myös siten että he, ollen yhdysvaikutuksessa keskenänsä sekä muiden valtion- ja kunnallishallintoa varten asetettuin viran- omaisten, virkamiesten ja henkilöin kanssa, saattavat mahdolliseksi yhteyttä ja yhtäpitäväisyyttä hallinnossa kauttaaltansa.
7 §.
Kruununvouti on kihlakunnan siviilihallinnossa ensimmäinen virkamies.
Semmoisena kruununvouti pitää silmällä hallintoa, pitää ylintä poliisihoitoa, on ylin syyttäjä niinkuin myöskin ulosotto- ja kruununylöskantomies mainitulla alueella.
Kruununvoudin on myös pidettävä huolta siitä, että sakot joko kerätään sisään tahi sovitetaan ja menetetyksi julistettu tavara myydään, sekä siitäkin, että henkilö, jota ei ole vangittu, mutta jolle on tuomittu vapausrangaistusta, saatetaan sitä kärsimään.
8 §.
Kihlakunnan poliisipäällikkönä on kruununvouti oikeutettu tarpeen tullen ja semmoisissa tapauksissa, joita ei ole laissa, asetuksissa tahi asianomaisesti vahvistetuissa säännöissä edellytetty, antamaan johonkin eri tilaisuuteen tarpeellisia poliisimääräyksiä ja niiden rikkomisesta panemaan uhaksi sakkoa, enintään sata markkaa.
Siten uhaksi pantuun sakkoon tuomitaan julkisessa tuomio- istuimessa, ellei kruununvoudin toimenpidettä havaita lainvastaiseksi.
Mainitun vallan käyttämistä pitää silmällä Senaatin Talousosaston Siviilitoimituskunta ja läänin kuvernööri.
9 §.
Kruununvouti on velvollinen lain mukaan tekemään tilin ja vastaamaan siitä, mitä hän virkansa puolesta on kantanut tahi ollut velkapää kantamaan yleisiä tai muita varoja, niin myös yhdessä henkikirjoittajan kanssa vastuunalainen sen maksunpanon oikeudesta, minkä henkikirjoittaja on semmoisten varain kantamista varten toimittanut; ja tulee kruununvoudin puolesta aina olla pantuna semmoinen vakuus ylöskantovaroista kuin muualla on säädetty.
10 §.
Kruununvouti ja henkikirjoittaja pitäkööt silmällä että kihlakunnassa olevista kruunun tuloa tuottavista oikeuksista ja eduista otetaan asianmukainen vaari; katsokoot myös että niitä tulolähteitä, joista nuo oikeudet ja edut johtuvat tai ovat riippuvaisia, mahdollisuuden mukaan, ei kuitenkaan ylen määrin, käytetään ja että niitä ei käytetä väärin niin, että syntyy vaara maksujen suorittamiskykyyn nähden, joissa suhteissa kruununvoudin ja henkikirjoittajan tulee noudattaa mitä voimassa olevissa asetuksissa asiasta säädetään sekä tarpeen tullen ryhtyä niihin toimiin, joita kruunun oikeuden ja edun kannalta vaaditaan.
11 §.
Henkikirjoittaja on erikseen velvollinen tekemään kihla- kunnan maakirjan, toimittamaan henkikirjoitukset, suorittamaan kruununverojen ja muiden, joka vuotisessa kruununveronkannossa suoritettavain rahain maksunpanon sekä pitämään silmällä ja tarkastamaan sitä niiden kantoa, joka on kruununvoudin toimena.
Muuten tulee henkikirjoittajan toimittaa ne tehtävät, jotka hänelle laillisesti uskotaan ja ovat yhteydessä hänen virkansa kanssa.
12 §.
Kaikesta siitä vahingosta, mikä kruunulle tulee sen kautta, että henkikirjoittaja on maksunpanossa menetellyt virheellisesti, tai että hän rahankannon silmälläpitäjänä ja tilintekijänä on laiminlyönyt velvollisuutensa, on henkikirjoittaja yhdessä kruununvoudin kanssa vastuunalainen lain mukaan.
13 §.
Toiminta-alallaan on henkikirjoittaja kihlakunnan ensimmäinen virkamies, mutta on kuitenkin lähinnä kruununvoudin katsonnan alainen.
14 §.
Nimismies on ensimmäinen lääninvirkakunnan virkamies nimismiehenpiirissä, pitää poliisihoitoa ja on yleisenä syyttäjänä siellä sekä on velvollinen lähinnä katsomaan että hallinto siellä käy lain ja asetusten mukaisesti; jota varten nimismies osittain apulaisena, osittain itsenäisesti on mukana suorittamassa tahi suorittaa eräitä niitä tehtäviä, jotka, minkä piiriä koskee, ovat kruununvoudin tai henki- kirjoittajan suoritettavia.
15 §.
Ylipoliisina piirissaän on nimismiehellä samanlainen oikeus antaa poliisimääräyksiä ja panna uhaksi sakkoa, enintään viisikolmatta markkaa, kuin 8 §:n mukaan on kruunun- voudille omistettu; ja olkoon siihen nähden muun puolesta voimassa mitä mainitussa §:ssä kruununvoudista säädetään.
16 §.
Siitä ylöskannosta, mikä nimismiehelle uskotaan, on hän vastuunalainen lain mukaan.
17 §.
Poliisikonstaapeli on lähinnä nimismiehen alainen ja on poliisipalvelijana velvollinen noudattamaan nimismiehen käskyjä.
Kuitenkin olkoon lupa poliisikonstaapelille uskoa muitakin kuin poliisitoimia, etupäässä semmoisia vähemmän tärkeitä tehtäviä, jotka ovat lääninvirkakunnan maalla olevan virkamiehen toimitettavia.
Jos poliisikonstaapeli yllättää tavaran, joka asetusten mukaisesti on takavarikon alainen, niin ottakoon sen heti haltuunsa ja ilmoittakoon sen viivyttelemättä takavarikkoon pantavaksi sen piirin nimismiehelle, jossa poliisikonstaapeli on sen tavaran tavannut.
18 §.
Jos tulee tarve ylimääräistä nimismiestä tahi muuta ylimääräistä poliisia isompaan tai pienempään alueeseen tätä maata, niin on Senaatin Talousosasto, sovittuaan Kenraalikuvernöörin kanssa, oikeutettu määräajaksi asettamaan semmoisen poliisin ja sen ohessa antamaan tarkemmat määräykset sellaisen virkamiehen tai palvelijan toiminnasta.
19 §.
Tämän asetuksen perusteiden mukaisesti tulee Senaatin Talousosaston, sovittuaan Kenraatikuvernöörin kanssa, laatia johtosäännöt kruununvoudeille, henkikirjoittajille, nimismiehille ja maaseutujen poliisikonstaapeleille.
20 §.
Tämä asetus astuu voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1899.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 10 p:nä Elokuuta 1898.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Seuaattinsa:
G. von TROIL.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
J. G. SOHLMAN.
HJALMAR PALIN.
ALFR. CHARPENTIER.
Gustaf Björkman.