(Julkiluettava saarnastuolista).
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Johtosääntö
Suomenmaan kruununvoudeille.
Annettu Helsingissä, 28 p:nä Marraskuuta 1898.
Me NIKOLAI Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Armollisessa asetuksessa viimekuluneen Elokuun 10 p:ltä määrättyämme ne yleiset perusteet, joitten mukaan maalla olevain lääninvirkakunnan virka- ja palvelusmiesten on virkaansa hoidettava, olemme Me Armossa nähneet hyväksi Suomen maan kruununvoudeille antaa seuraavan johtosäännön:
1 §.
Ennenkuin kruununvouti astuu virkaansa, tulee hänen kuvernöörin edessä vannoa säädetty virkavala, jos ei hän ole sitä ennen tehnyt.
2 §.
Kruununvoudin tulee asua kihlakunnassaan semmoisessa paikassa, minkä kuvernööri viran toimittamiseen nähden katsoo sopivaksi. Jos kruununvoudilla on virkatalo, saakoon hän ainoastaan kuvernöörin suostumuksella asettua muuhun paikkaan asumaan.
Siten valitsemastaan asuinpaikasta, kuin myös muuttamisesta toiseen paikkaan, ilmoittakoon kruununvouti viipymättä kuuluttamalla kihlakuntansa kirkoissa; pitäköön, myös huolta siitä, että hänen asuinpaikassaan, mikäli mahdollista alati, saadaan tietoa, missä ja milloin hän on tavattavissa.
3 §.
Virkatoimintansa piirissä tulee kruununvoudin olla kuuliainen kuvernöörille sekä hänen käskyjään ja määräyksiään noudattaa; puuttukoon myös itsenäisesti kihlakuntansa hallintoon, sillä tavoin kuin siitä laissa ja asetuksissa lähemmin säädetään.
4 §.
Kuvernöörin alaisena kruununvoudin tulee olla tälle apuna siinä, mikä kihlakunnan hallintoon nähden asetuksen- mukaisesti on hänen asianaan, kuin myös, jos kihlakunnassa on sattunut semmoinen tapaus tahi seikka, joka 29 p:nä Joulukuuta 1894 annetun kuvernöörien johtosäännön mukaan yleensä ja erittäinkin sen 6, 7 ja 8 §:n tahi jonkun muun asetuksen mukaan vaatii kuvernöörin toimenpidettä, tälle, ellei se jossakin tahi joissakin tapauksissa ole määrätty jonkun muun viranomaisen tahi virkamiehen velvollisuu- deksi, asiasta viipymättä ilmoittaa sekä, tarpeen vaatiessa, samalla antaa siitä lausunto ja ehdotus.
5 §.
Ensimmäisenä lääninvirkakunnan virkamiehenä kihla- kunnassa kruununvouti on velvollinen valvomaan, että siellä lakia ja asetuksia noudatetaan, ellei tämä erityisissä tapauksissa ole annettu toisen viranomaisen tahi virka- miehen toimeksi.
Kruununvoudin on sen vuoksi myös katsottava, että henkikirjoittaja, kruununnimismiehet ja poliisikonstaapelit täyttävät velvollisuutensa, jota tarkoitusta varten kruunun- voudin tulee tarkastelua toimittamalla tahi muuten silmällä pitämällä tarkoin valvoa heidän virkatoimiaan.
6 §.
Paitsi 5 §:ssä mainittua itsenäistä toimintaa tulee kruunun- voudin hankkia tarkka tieto kihlakuntansa oloista sekä, kun hän näkee kihlakunnan hallinnon, sen hyödyn ja edun vaativan jotakin toimenpidettä, toimivaltaansa myöten sellaiseen toimenpiteesen ryhtyä; jos semmoiseen toimeen ryhtyminen on kuvernöörin tahi muun ylemmän viran- omaisen asiana, ilmoittakoon sen, niinkuin 4 §:ssä sanottu on, kuvernöörille.
7 §.
Kihlakunnassa kruununvouti käyttää ylintä poliisivaltaa ja pitää silmällä että yleistä järjestystä ja turvallisuutta voimassa pidetään.
Hänen on myös valvottava että rikokset ja muut lainrikkomiset, jos niitten syytteesen paneminen kuuluu virallisen syyttävän tehtäviin, joutuisasti asianmukaisessa järjestyksessä syytteesen saatetaan.
8 §.
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi tahi palauttamiseksi kuin myös rikosten, epäjärjestysten tahi tapaturmain estämiseksi, välttämiseksi tahi rajoittamiseksi on kruununvoudilla, niinkuin säädetään maalla olevista lääninvirkakunnan virka- ja palvelusmiehistä viimekuluneen Elokuun 10 p:nä annetun asetuksen 8 §:ssä, oikeus tarpeen tullen ja semmoisissa tapauksissa, joita ei ole laissa, asetuksissa tahi asianomaisesti vahvistetuissa säännöissä edellytetty, antaa johonkin eri tilaisuuteen sopivia poliisimääräyksiä ja myöskin, jos tarpeelliseksi katsotaan, niitten rikkomisesta panna uhaksi sakkoa, ei kuitenkaan suurempaan kuin sadan markan määrään.
Semmoinen sakon uhalla annettu poliisimääräys pitää kruununvoudin sille tahi niille, joita asia koskee, ajoissa ilmoittaa allekirjoittamallansa ja virkasinetillään varustetulla tiedoksi-panolla, taikka kuuluttamalla kirkossa tai kirkoissa tahi muussa yleisessä paikassa, taikka, pakottavissa tapauksissa, jäävittömäin todistajain kautta taikka muulla sopivalla tavalla.
Siten jotakin tilaisuutta varten annetusta määräyksestä toimittakoon kruununvouti heti ilmoituksen kuvernöörille, jonka, jos hän havaitsee sen toimenpiteen laittomaksi tahi vahingolliseksi, tulee se mikäli mahdollista oikaista, kumota tahi peruuttaa.
Joka vuodelta tulee kruununvoudin kaikista sen kuluessa antamistaan määräyksistä, joitten noudattamiselle sakko on pantu uhaksi, tehdä luettelo ja se ennen Tammikuun loppua lähinnä seuraavana vuonna kuvernöörille lähettää, Senaatin Talousosaston Siviilitoimituskuntaan heti toimitettavaksi.
9 §.
Älköön kruununvouti, milloin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiriö tahi muu lainrikkominen uhkaa syntyä tahi jo on tapahtunut, kieltäytykö poliisimiehen tehtäviä suorittamasta: kun muu kruununpalvelija ei ole saapuvilla paikalla tahi, läsnä olevana, pyytää apua; taikka kun kruununvouti on lähempänä tavattavissa tahi hänen ryhtyminen toimeen saattaa olla omansa pikemmin tahi paremmalla menestyksellä estämään, vastustamaan tahi toteen näyttämään häiriötä, joka ylempänä on sanottu, tahi lainrikkomista; taikka kun kuvernööri tahi muu ylempi viranomainen käskee häntä jossakin tapauksessa poliisi- miehen tehtäviä toimittamaan.
Sitä vastoin on kruununvoudilla, elleivät tärkeämmät virkatehtävät sitä estä, valta rikoksia tahi muita lain- rikkomisia tuomioistuimessa itse syytteesen panna tahi se kruununnimismiehen toimeksi jättää.
10 §.
Mitä kruununvoudilla poliisimiehenä on yksityisissä tapauksissa tehtävänä, riippuu niitten poliisi- ja järjestys- sääntöjen sekä muitten asetusten määräyksistä, jotka on kihlakuntaa, jotakin sen osaa taikka koko maata varten asianmukaisesti annettu.
11 §.
Kun joko kruununvouti itse taikka toinen hänen käskystään etsii luvattomasti otettua tavaraa taikka pitää koti- tahi henkilöön käypää etsintöä taikka toimittaa kiinnipanoa, noudattakoon, mitä laissa ja asetuksissa siitä lähemmin määrätään.
12 §.
Käräjiä istuttaessa tulee kruununvoudin, jos tarve vaatii, niissä olla saapuvilla. Jos kruununvouti ei ole läsnä, astukoon kruununnimismies hänen sijaansa. Jos samassa käräjä- kunnassa on kaksi tahi useampia kruununnimismiehiä, jakakoon kruununvouti, jolleivät he siitä sovi, virantoimitus- velvollisuuden heidän kesken.
13 §.
Yleisesti noudatettavaksi ja kirkossa tahi muualla julkaistavaksi annetut lait, asetukset ja käskyt kuin myös kuvernöörin tahi muun viranomaisen kuulutukset pitää kruununvoudin, ne saatuansa, viipymättä julkaistaviksi toimittaa.
14 §.
Kruununvoudin on myös pidettävä huolta siitä, että sakot kerätään sisään tahi sovitetaan sekä menetetyksi julistettu tavara myydään, kuin myös siitäkin, että henkilö, jota ei ole vangittu, mutta jolle on tuomittu vapausrangaistusta, saatetaan sitä kärsimään.
Kuolemantuomion täytäntöönpanoon nähden tulee kruununvoudin noudattaa mitä siitä säädetään rangaistusten täytäntöönpanosta 19 p:nä Joulukuuta 1889 annetun asetuksen 1 luvun 4 §:ssä.
15 §.
Siviili-juttuihin ja asioihin annettujen tuomioitten, päätösten ja välipäätösten toimeenpaneminen ja mitä siihen saattaa lukea on niinikään kruununvoudin velvollisuutena, niinkuin siitä lähemmin määrätään voimassa olevassa ulosottolaissa 3 p:ltä Joulukuuta 1895; ja on kruununvoudin tässä toimessaan niin meneteltävä, että asialliset viipymättä autetaan oikeuteensa ja ettei mitään vääryyttä tahi tarpeetonta vahinkoa vastapuolelle matkaansaateta.
16 §.
Kruununvouti valvoo että asianomaiset täyttävät velvollisuutensa kaikessa, mitä matkustavaisten esteetöntä kulkemista ja häiritsemätöntä keskuusliikettä varten kihlakunnassa muuten on tarpeen; pitäköön sen vuoksi silmällä kulkureittejä maalla ja vesillä, virtoja ja lauttaus- väyliä, satamia, sulkuja, vedenlaskuja ja vesilaitoksia, siltoja, lauttoja, kestikievari- ja kyydinpitoa, majoitusta ja kruunun- kyyditystä, postinkuljetusta, keskuusliikettä varten vahvistettuin taksain noudattamista ja muuta sellaista; ja, jos se on erittäin määrätty, ryhtyköön hän itse järjestämään keskuusliikettä ja mitä siihen kuuluu.
Toiselta puolen on kruununvoudin myös katsottava ettei niitä, joitten asiana keskuusliikkeen voimassa pitäminen on, siinä kohtuuttomasti tahi muuten vastoin lakia ja asetuksia vaivata tai rasiteta.
17 §.
Erinomaisella tarkkuudella tulee kruununvoudin pitää silmällä terveydentilaa kihlakunnassaan kuin myös huolellisesti valvoa että lakia, asetuksia ja asianmukaisesti annettuja määräyksiä terveyden- ja sairaanhoidosta sekä, terveyden kannalta, rakennustoimesta tarkasti noudatetaan.
Erittäin on kruununvouti velvollinen, milloin vaarallisia ja tarttuvia tauteja ihmisiin tai eläimiin uhkaa ilmestyä tahi on ilmaantunut, niin menettelemään, että asianomainen kuvernööri ja lääkintöviranomaiset joutuisasti saavat tiedon siitä ja että kaikki, mitä vaaran estämiseksi tai vastustamiseksi on käsketty, viipymättä täytetään, mutta ei laiminlyödä eikä tekemättä jätetä.
18 §.
Kihlakunnan vaivaishoitoon ja siihen kuuluviin seikkoihin nähden tulee kruununvoudin:
valvoa että vaivaishoito tarkoituksenmukaisesti järjestetään ja voimassa pidetään lain, asetusten ja asianomaisesti vahvistettujen sääntöjen mukaan;
katsoa että kerjäämistä ehkäistään ja estetään;
kun kovempi hätä kadon, tulipalon tahi muiden tapaturmain kautta on sattunut, joutuisasti ilmoittaa se kuvernöörille kuin myös, mikäli mahdollista hankkia sitä apua ja lievitystä, jota kruununvouti voipi aikaan saada, sekä muuten ryhtyä niihin toimenpiteisin, joita asianhaarat vaativat; ja
katsoa että ne apulisät, joita kruunu tahi yleisö on antanut kuntien vaivaishoitoa varten taikka hädän ja puutteen lievittämiseksi, käytetään oikeaan tarkoitukseensa.
19 §.
Maanviljelystä, kauppa- ja tehdasliikettä sekä kihlakunnassa tavallisia elinkeinoja tulee kruununvoudin lain ja asetusten mukaan pitää silmällä, ja olkoon siinä erittäin velvollinen valvomaan että noudatetaan voimassa olevia määräyksiä kalastuksesta, metsästyksestä ja metsänhoidosta, pituus-, astia- ja painomitoista sekä sellaisista tavaroista ja aineista, joitten valmistaminen, piteleminen, kuljettaminen, myyminen tahi käyttäminen muuten ovat asetuksenmukaisesti erityisten rajoitusten alaisia, kuin myös sitä, että yleisiä varoja, jotka on annettu lainoiksi tai apurahoiksi maanviljelyksen tahi muun elinkeinon parantamiseksi kihlakunnassa, ei käytetä vieraisin tarkoituksiin, joihin niitä ei ole aiottu; tehköön myös, jos syytä siihen on, kuvernöörille, niinkuin 6 §:ssä edellytetään, sen esityksen mainituista seikoista, johon asianhaarat ehkä aihetta antavat.
20 §.
Kruununvoudin asiana on yhdessä henkikirjoittajan kanssa katsoa, että kihlakunnassa olevista kruunun tuloa- tuottavista oikeuksista ja muista eduista otetaan vaari, sekä että kruunun- tahi muuta maakiinteistöä tahi muuta vero- esinettä, joista mainitut oikeudet ja edut johtuvat tai riippuvat, kruunun hyväksi asianmukaisesti käytetään, mutta ettei niitä käytetä väärin tahi laittomasti siten, että syntyy vaara niitten pysyväisyyteen tahi veron suorittamiskykyyn nähden, taikka että mainittuja oikeuksia ja etuja kruunulta laittomasti pidätetään tahi riistetään, kuten sen kautta: että kruununmaata oikeudetta anastetaan, hallitaan, viljellään tahi muulla tavoin luvattomasti käytetään, taikka että maan haltija valtaa itselleen suurempia vapauksia kuin hänelle laillisesti kuuluu, taikka että kruunun- tai kirkollismaata huonosti hoidetaan tahi muuta maata autioksi hävitetään tai niin huonossa ruokossa pidetään, että sen verokyky joutuu vaaran alaiseksi; taikka sen kautta, että kruunun oikeutta vakinaisiin tahi satunnaisiin tuloihin nähden, niinkuin verolle-panoissa, veronvähennyksissä, maakirjatutkinnoissa ja muissa sellaisissa tutkimuksissa, katselmuksissa ja katsastuksissa, kuin myös kruununperinnöissä, konkursseissa, vuosihaastoissa ynnä muissa sellaisissa tilaisuuksissa ei valvota; taikka myös sen kautta, että kiinteistöjä, rakennuksia ynnä muuta, jotka tarkoittavat yleistä tarvetta, käytetään vastoin niitten säädettyä tarkoitusta tahi hoidetaan huonosti.
Mainittua velvollisuutta täyttäessään noudattakoon kruununvouti mitä laissa ja asetuksissa siitä säädetään. Jos kruununvouti huomaa kruunun oikeutta loukatuksi ylempänä mainitussa suhteessa, mutta sitä koskeva toimenpide on henkikirjoittajan asiana, jättäköön sellaiseen toimeen ryhtymisen tämän tehtäväksi.
21 §.
Kruununvoudin tulee voimassa olevien määraysten ja annettujen ylöskantokäskyjen mukaisesti kantaa ei ainoastaan niitä yleisiä ulostekoja ja maksuja kihla- kunnassaan, joita kruununveronkannoissa tahi muuten hänelle suoritetaan, vaan myös ylimääräisiä varoja, joita maalaiskunnalta tahi erityisiltä sen jäseniltä taikka myös joltakin sen veroitusesine-luokalta kannetaan. Ja sen ohessa kuin kruununvoudin on asianomaiseen paikkaan toimitettava mitä siten on kannettu, niinkuin siitä on erittäin säädetty, tulee hänen yleisten ja ylimääräisten varain ylöskannosta asianmukaisessa järjestyksessä yhdessä henkikirjoittajan kanssa tehdä tiliä.
Niinikään on kruununvoudin asiana ylöskannon toimittaminen kruununaitoissa ja näitten hallinto niissä osissa maata, missä sellaisia on.
Mitenkä Lapin kihlakunnan kruununvoudin on toimitettava sekä maksunpanoettä ylöskantotehtävät, on muualla säädetty.
22 §.
Kruununvoudin velvollisuudesta vastata siitä, mitä hän viran puolesta on 21 §:ssä mainituita varoja kantanut, kuin myös sen maksunpanon oikeellisuudesta, johon ylöskanto perustuu, puhutaan maalla olevista lääninvirkakunnan virka- ja palvelusmiehistä viimekuluneen Elokuun 10 p:nä annetun asetuksen 9 §:ssä.
23 §.
Jos kruununvoudin on, kruunun puolesta tahi hänelle muuten laillisesti annetun määräyksen mukaan, kihlakunnassaan toimitettava ulosmaksuja, tehtävä välinselvityksiä tahi muuta sellaista, noudattakoon mitä asiassa on erittäin säädetty tai vastedes säädetään.
24 §.
Jos viranomainen, muu virkamies tahi yksityinen henkilö vaatii kruununvoudin apua tai myötävaikutusta, niin älköön tämä kieltäytykö antamasta kaikkea sitä virka-apua kuin laki ja asetukset määräävät tai myöntävät.
Toiselta puolelta on kruununvouti oikeutettu, niinkuin laissa ja asetuksissa edellytetään, vaatimaan kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta alaisiltansa kruununnimismiehiltä, poliisi- konstaapeleilta ja ylimääräisiltä poliisimiehiltä kuin myös myötävaikutusta tahi apua heiltä sekä muilta valtion- tai kunnallishallinnon viranomaisilta, virkamiehiltä ja henkilöiltä, mikäli heidän toiminnallaan on yhteyttä kruununvoudin virkatointen kanssa tahi se niihin koskee.
Josko kruununvouti on oikeutettu vaatimaan ja saamaan virka-apua sotaväeltä, ja missä tapauksissa, siitä olkoon voimassa mitä erittäin on säädetty tahi vastedes säädetään.
25 §.
Siitä, mitenkä yksityiset henkilöt saattavat vaatia kruununvoudin myötävaikutusta, niinkuin ilmoituksiin ja semmoisiin hakemuksiin tai esityksiin, jotka ovat kuvernöörille lähetettävät, protestin tekemiseen merilain tai vekseliasetuksen mukaan, isäntiä ja palkollisia koskeviin toimiin ja muuhun sellaiseen, on eri asetuksissa lähemmin määrätty.
26 §.
Paitsi niitten tietojen, tilintekojen, luettelojen, ilmoitusten, raporttien, lausuntojen ja ehdotusten antamista asian- omaisille viranomaisille ja virkamiehille, jotka erityisten asetusten ja määräysten mukaan ovat kruununvoudin velvollisuutena, tulee tämän virkamiehen toiminnastaan asetusten noudattamisen valvonnassa, erittäinkin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen nähden, joka vuodelta antaa täydellinen kertomus kuvernöörille tämän määrättävänä aikana.
27 §.
Kruununvoudin on myöskin joka vuodelta pidettävä eri diaaria: 1:ksi kaikista hänelle tulleista asetuksista, kuulutuksista, kirjeistä, hakemuksista ja ilmoituksista sekä muista virka-asioista, ollen siihen merkittävä päivä, jolloin asiakirja tai asia hänelle saapui, sen laatu sekä, eri sarekkeisin, ne väliaikaiset ja lopulliset toimenpiteet, joihin asiassa on ryhdytty; ja 2:ksi asioista, jotka koskevat siviili- juttuihin annettujen tuomioitten, päätösten ja välipäätösten täytäntöönpanoa sekä rästinä olevien kunnallisverojen sisäänkeräämistä; ja ovat nämät diaarit sekä asetukset ja konseptitoimituskirjat kruununvoudin toimesta sidottavat tahi nidottavat ja huolellisesti hänen asunnossaan säilytettävät.
Niistä diaareista, kassa- ja muista tilikirjoista, päiväkirjoista ja luetteloista, joita kruununvoudin sen lisäksi tulee pitää, olkoon voimassa mitä asiasta on erittäin säädetty tahi vastedes säädetään.
28 §.
Kruununvoudin astuessa virkaansa ja siitä erotessa ovat kruununvoudinkonttorin asiakirjat ja siinä säilytetyt rahavarat asianomaisten läsnäollessa lueteltavat, josta kuvernööri virkaanaantulijan ilmoituksesta antaa määräyksen; ollen yksi kappale luettelemuskirjaa kuvernöörille lähetettävä. Valvokoon myös virkaantulija sitä, että mitä arkistosta on turmeltunut tai hukkaan joutunut, asianmukaisessa järjestyksessä tulee korjatuksi tai korvatuksi.
29 §.
Henkikirjoittajan ja kruununnimismiehen kuoltua taikka heidän tultua kykenemättömiksi edelleen hoitamaan virkaansa, on kruununvoudin se viipymättä kuvernöörille ilmoitettava.
Kruununnimismiehen astuessa virkaansa ja siitä erotessa tulee kruununvoudin asianomaisten läsnäollessa toimittaa nimismiehenkonttorin asiakirjain ja siellä säilytettyjen rahavarain luettelemus; ja pitää kappale luettelemuskirjaa sekä kruununvoudin- että nimismiehenkonttorissa talletettaman ja yksi kappale kuvernöörille lähetettämän, jonka ohessa kruununvoudin tulee vähintään kerran vuodessa tarkastaa nimismiehenarkisto ja siihen kuuluvat diaarit.
30 §.
Kruununvoudin velvollisuudesta, lääninpääkaupunkiin saapuessaan, käydä ilmoittautumassa kuvernöörille, säädetään 29 p:nä Joulukuuta 1894 annetun kuvernöörien johtosäännön 75 §:ssä.
31 §.
Virantoimituksessa ollessaan tulee kruununvoudin käyttää määrättyä virkapukua. Jos poikkeus tästä jossakin tapauksessa on välttämätön, pitää kruununvoudin ehdottomasti olla varustettulla muulla virkamerkillä, niinkuin siitä tulee erittäin määrättäväksi.
32 §.
Kruununvouti olkoon kielletty rupeemasta semmoiseen toimeen tahi ryhtymästä sellaiseen yritykseen, mitkä eivät sovellu hänelle asetuksenmukaisesti kuuluviin velvollisuuk- siin ja tehtäviin, kuten olemasta kuntakokouksen tahi kunnallislautakunnan tahi kunnallisvaltuusmiesten esi- miehenä tai varaesimiehenä taikka kunnallislautakunnan jäsenenä, ottamasta suorittaaksensa vanginhoitajan- tahi vanginkuljettajantoimia, taikka yleisesti olemasta yksityisten asiamiehenä tai valtuutettuna, taikka kruununhuuto- kaupoissa tekemästä huutoja taikka ottamasta toimekseen urakoita, taikka valmistamasta paloviinaa taikka harjoittamasta kauppaa.
33 §.
Edesvastauksesta, johon kruununvouti joutuu laiminl- yömisestä tahi virkavirheestä, on erikseen säädetty.
34 §.
Tämä johtosääntö astuu voimaan 1 p:nä Tammikuuta 1899.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 28 p:nä Marraskuuta 1898.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
G. von TROIL.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
HJALMAR PALIN.
WALD. ENEBERG.
OSSIAN BERGBOM.
LENNART GRIPENBERG.
ALFR. CHARPENTIER.
T. J. Aminoff.